Kerro itsestäsi ja tutkimusaiheestasi
Nimeni on Katharina Tyran ja olen slaavilaisen filologian apulaisprofessori. Voisi ajatella, mitä slaavilaisella filologialla on tekemistä Unkarin kanssa. Sanoisin kuitenkin, että aika paljon. Eräs tärkeimmistä tutkimusaiheistani on Burgenlandin kroaatti kielenä ja vähemmistöryhmänä. Tämä on rajanylinen ilmiö, kyseessä on vähemmistö, joka on tunnustettu Unkarissa, Itävallassa ja Slovakiassa. Tutkimuksessani keskityn siihen, miten asenteet kieleen ja identiteettiin liittyen ovat kehittyneet historian aikana.
Olemme vastikään julkaisseet kirjan The Disputed Austro-Hungarian Border, joka keskittyy ruohonjuuritason käytäntöihin, toimijoihin historiankirjoituksessa korostetun virallisen politiikan sijaan. Kyseessä on yksi harvoista teoksista, joka tuo yhteen tutkijoita rajan molemmilta puolilta – Unkarista, Itävallasta ja muualta. Minun kirjoittamani luku käsittelee siirtymää imperiumin osasta kansallisvaltioksi Burgenlandin kroaattien näkökulmasta.
Voitko kertoa lisää Burgenlandin kroaateista; mikä on heidän historiansa ja paljonko heitä on?
Yhteisön juuret ulottuvat 1500-luvulle, jolloin tapahtui merkittävä muuttoliike. Tuolloin Osmanien valtakunta laajeni luoteeseen, nykyisen Kroatian ja Bosnia-Hertsegovinan alueille. Samalla Länsi-Unkarissa oli hyviä viljelymaita, mutta alue oli harvaan asuttu sotien ja tautien vuoksi, joten alueelle siirrettiin väestöä hallitsijoiden toimesta. Burgenlandin kroaateilla ei ole ollut paljonkaan yhteyksiä muihin kroaatteihin. Lisäksi katolisuudessa pitäytyminen auttoi heitä säilyttämään identiteettiään. On nähtävissä kuitenkin, että Burgenlandin kroaatit kannattivat unkarilaista kansallisuusaatetta ja olivat lojaaleja Unkarin valtiolle, mutta samaan aikaan pitivät kiinni kielestään.
Numeroista puhuminen on aina hankalaa ja yleensä pyrin välttämään tätä kysymystä. Mutta arvioiden mukaan näissä kolmessa maassa on yhteensä 65 000 Burgenlandin kroaattia, joista n. 15 000 asuu Unkarissa.
Missä määrin Burgenlandien kroaattien kieli eroaa Kroatiassa puhutusta kroaatista?
Burgenlandin kroaatti ei ole yhtenäinen kielimuoto, vaan siihen sisältyy runsaasti murteellista vaihtelua. Erityisesti Unkarin puolella kroaattiyhteisöt käyttävät eri murteita, mikä luo huomattavaa sisäistä kielellistä vaihtelua. Silti opetuskieli on vahvasti standardoitu: Unkarin puolen kouluissa opetetaan standardikroaatiksi, mikä vaikuttaa myös arkikieleen. Tämä on erilainen tilanne kuin Itävallassa, missä Burgenladin kroaatti on paljon näkyvämpi. Mutta nämä kielimuodot ovat ymmärrettäviä keskenään. Kroatia on vahvistanut kroaatin standardimuodon käyttöä koulutuksessa, mikä on luonut pohjan Kroatiassa puhuttavan kroaatin vahvalle osaamiselle.
Unkarissa kaikkia eteläslaavilaisia vähemmistöjä pidettiin alun perin yhtenä yhteisönä. Esimerkiksi Jugoslaviaan aikana kaikilla eteläslaavilaisilla vähemmistöillä oli yhteinen sanomalehti, mutta Jugoslavian hajotessa yhdestä sanomalehden sijaan luotiin useita sanomalehtiä. Jugoslavian hajoaminen vaikutti myös vahvasti Burgenlandin kroaattien yhteisöön.
Burgenlandin kroaatit asuvat siis Itävallan ja Unkarin raja-alueilla. Miten rautaesirippu vaikutti yhteisöön?
Rautaesiripun vuoksi yhteisö oli hyvin jakautunut. Se vaikutti vahvasti siihen, miten ihmiset identifioivat itsensä eri puolilla rajaa. Elämä kommunistisessa maassa jätti jälkensä yhteisöihin. Kylmän sodan aikana rajan yli tapahtui silti yhteistyötä, mutta se perustui lähinnä henkilökohtaisiin suhteisiin. Itävallan puolelta oli helpompi mennä toiseen suuntaan kuin toisinpäin. 1980-luvun lopulta lähtien itävaltalaiset vähemmistöaktivistit alkoivat panostaa yhä enemmän rajat ylittävien suhteiden luomiseen ja vahvistamiseen.
1990-luvulla tämä ajatus yhteisestä, valtionrajojen ylittävästä identiteetistä nousi vähemmistöpolitiikan keskiöön. Se näkyi yhdistysten toiminnassa, tapahtumissa ja kannanotoissa. Kun Unkari ja Slovakia liittyivät EU:hun, rajat ylittävä yhteys ja yhteisöllisyys korostuivat entisestään.
Mitä haasteita Burgenlandin kroaateilla on Unkarissa?
Euroopassa – erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa – vähemmistöt kohtaavat yhä enemmän haasteita vahvistuvien nationalististen liikkeiden myötä. Kansallisvaltioajattelu, joka saapui Burgenlandien kroaattien asuinalueelle erityisesti ensimmäisen maailmansodan jälkeen, on pakottanut monet vähemmistöt joko valitsemaan kansallisen identiteetin tai jäämään ulkopuolisiksi. Pitkään Burgenlandin kroaatit olivat unkarilaisen ja kroatialaisen identiteetin välissä. Vuosikymmenten ajan he ajoivat suurempaa autonomiaa, mutta nykyään he korostavat vahvasti kroatialaista identiteettiä.
Miten Burgenlandien kroaattien kulttuuriin voi tutustua turistina?
Turisti voi tutustua Unkarin tämän osan kulttuuriin osallistumalla paikallisiin tapahtumiin. Alueella on tunnettu kroatialaisyhteisö, joka tunnetaan erityisesti tamburica-musiikistaan, kansanpuvuistaan ja perinteistään. Jos matkustat alueella ja satut paikalle oikeaan aikaan, voit nähdä paikallista kulttuuria ja perinteitä. Burgenlandien kroaattien kylät tunnistaa kaksikielisistä kylteistä – tässä asiassa Unkari on ollut edelläkävijä Euroopassa.
Kiinnostavia vierailukohteita ovat esimerkiksi lähellä Sopronia sijaitseva Koljnof (unk. Kópháza) tai eteläisempi Petrovo Selo (Szentpéterfa), Tapahtumia järjestetään eniten loppukeväästä (touko–kesäkuussa) ja syksyllä (syys–lokakuussa). On paljon paikallista ja alueellista kulttuuria juhlistavia festivaaleja, mutta myös rajat ylittäviä tapahtumia järjestetään usein. Ei ole juurikaan viikonloppuja, jolloin ei olisi mitään tapahtumia!
Jani Korhonen