Ipolytarnócin muinaiset jäännökset

Pohjois-Unkarissa sijaitsevassa Nógrádin läänissä Ipolytarnócin kylässä voi nähdä jälkiä 17 miljoonan vuoden takaisesta tulivuoresta: kivettyneitä jalanjälkiä, ikivanhojen puiden lehtien painautumia, kivettyneitä puita. Lisäksi aikamatkalla voi ihailla hain hampaita ja 7 miljoonaa vuotta vanhoja bükkábrányilaisia suosypressejä. Kaikkea tätä täydentävät näyttely, 4D-elokuvateatteri, polku metsän läpi sekä luontopolut.

jalanjälkiä 17 miljoonan vuoden vanhoja

Palataan 17 miljoonaa vuotta aikaa takaisin

Muinaisia jäännöksiä on esillä hyvätasoisessa näyttälykeskuksessa, joka on nimetty „Unkarilainen Pompei”, nimi viittaa tulivuoreen. Ipolytarnócin muinaiset jäännökset luonnonsuojelualueella (Ipolytarnóci Ősmaradványok Természetvédelmi Terület) sai Eurooppa-diplomin (European Diploma of Protected Areas). Luonnonsuojelualue pyrkii UNESCO:n maailmanperintökohteeksi ja se on yksi „Unkarin 7:stä vihreästä ihmeestä” (Magyarország 7 zöld csodája). Luonnonsuojelualue on suosittu nähtävyys Novohrad-Nógrád Geoparkissa, joka ulottuu Slovakia-Unkarin rajan yli. Luonnonsuojelualue on 1619 km2 kokoinen. Novohrad-Nógrádin geoparkissa säilytetään ja esitellään 64 Unkarin ja 28 Slovakian siirtokunnan geologista, luonnollista, historiallista ja kulttuurista perintöä.

Suosypressit

Keskustan sisäänkäynnin oikealla puolella olevassa rakennuksessa näkyy 7 miljoonaa vuotta vanhojen bükkábrányilaisten suosypressien viisi valtavaa kantoa. Kantoja suojellaan uudella menetelmällä: puhdistamalla niiden kuidut suoralla korkeapaineilmalla ja sitten ne injektoidaan liimalla. Niiden nykyinen korkeus voisi olla 30-40 metriä perustuen samanlaisiin puihin nykyään.

7 miljoonaa vuotta vanhojen bükkábrányilaisten suosypressien

7 miljoonaa vuotta vanhojen bükkábrányilaisten suosypressit

Puiden tuhoutumisen on voinut aiheuttaa äkillinen hiekkamyrsky tai mutavyöry, joka peitti sypressien alaosan noin 6 metrin korkeudelta ja näin säilöi puut. Puiden peittämän mutakerroksen yläpuolelle jääneet osat tuhoutuivat. Kuusitoista puunkantoa säilyi ja ne ovat 5-6 metriä korkeita sekä halkaisijaltaan 1,5-3 metriä. Ne säilyivät pystyssä eivätkä ikivanhat puut kivettyneet tai hiiltyneet vuosimiljoonien aikana.

7 miljoonaa vuotta vanhojen bükkábrányilaisten suosypressi

7 miljoonaa vuotta vanhojen bükkábrányilaisten suosypressit

Vastaanottorakennus

Puiston vastaanottorakennuksen käytävät jäljittelevät valtavan kivettyneen puun sisäonteloa. Suursalin maailmanluokan näyttely esittelee menneisyyden geologisia tapahtumia. Alueen muinaisten jäännösten lisäksi siellä näkee myös muita Euroopan ja Unkarin jalanjälkiä. Entistä kasvillisuutta kuvaa muinainen kasvinurkka. Siellä sijaitsee myös 4D-elokuvateatteri, jossa eläimet on entistetty jalanjälkien perusteella ja ne heräävät eloon avaruusprojektion avulla. Elokuvateatterissa pääsee ihailemaan eläimiä neljännen ulottuvuuden tuoleissa, jotka liikkuvat ja hyppäävät elokuvan mukana. Elokuvaan täytyy ostettava erillinen lippu.

jalanjälkiä 17 miljoonan vuoden vanhoja

Ipolytarnócin muinaiset jäännökset

jalanjälkiä 17 miljoonan vuoden vanhoja

Hain hampaat Ipolytarnócissa

Geologinen luontopolku – vanhoja jalanjälkiä

Ipolytarnócin tärkein nähtävyys on geologinen luontopolku, jolla voi vierailla vain ryhmissä oppaan mukana. Vastaanottorakennuksesta lyhyen kävelymatkan päässä on 800 metrin pituinen helppokulkuinen geologinen luontopolku. Retket lähtevät joka tunti. Retki on mahtava elämys Borókás-árokissa (Katajan-oja). Tie kulkee viidakon näköisessä metsässä suurien ratamonlehtien ja rehottavien saniaisten välissä.

jalanjälkiä 17 miljoonan vuoden vanhoja

Borókás-árok eli Katajan-oja

Ensimmäinen pysäkki on hiekkakiviseinä, joka muodostuu 23 miljoonaa vuotta sitten kertyneestä hiekkakivestä. Tämä hiekkakivi sisältää haiden hampaita ja rauskujen, delfiinien, merilehmien sekä krokotiilien luita. Toistaiseksi on löydetty 25 eri hailajin jäännöksiä.

jalanjälkiä 17 miljoonan vuoden vanhoja

Hain hampaiden seinä

Luontopolulla olevassa kahdessa hallissa voimme tarkastella muinaisten eläinten 17 miljoonan vuoden ikäisiä jalanjälkiä. Tulivuorenpurkauksen aikaan tämä alue oli paljon kauempana etelässä kuin nykyään, lähempänä nykypäivän Kanariansaaria. Ilmasto oli paljon lämpimämpi, trooppinen ja subtrooppinen. Erilaiset eläimet kävivät juomassa joella. Niiden jalanjäljet säilyivät kivettyneessä mudassa. 2000 neliömetrin alueella säilyivät 11 selkärankaisen lajin 3000 jalanjälkeä.

Suurin osa on muinaisten sarvikuonojen jälkiä, lisäksi peurojen ja hirvien, pienempien petoeläinten ja lintujen jalanjälkiä on säilynyt tähän päivään. Maanpinta on rikastettu myös kasvien jäännöksillä ja sieltä on löydetty yli 15 000 puunlehtien painautumaa. Näiden painaumien avulla on voitu entistää entinen kasvillisuus, trooppinen-subtrooppinen sademetsä. Monikerroksisen metsän kuvaa määrittävät jättikokoiset fossiiliset kuuset, saniaiset, palmut, magnoliat, laakeripuut sekä plataanit.

jalanjälkiä 17 miljoonan vuoden vanhoja

17 miljoonan vuoden ikäisiä jalanjälkiä

Kivettynyt havupuu

Retkellä voi nähdä ensimmäiseksi löydetyn valtavan kivettyneen havupuun jäännökset. Havupuu oli alun perin 100 metriä pitkä ja sen ympärysmitta oli 8 metriä. Tämä on maailman suurin tiedossa oleva kivettynyt havupuu, latinaksi: Pinuxylon tarnocziense. Nykyaikana ei ole samanlaista havupuuta. Tulivuorenpurkauksen aikaan kaatunut puu oli peittynyt tulivuoren tuhkalla. Tuhkasta muodostui ryoliittituffikiveä ja tästä vuotaneet piidioksidiliuokset aiheuttivat puun kivettymisen. Luontopolun varrella on nähtävissä myös muutamia pienempiä kivettyneitä puunrankoja.

Maailman suurin tiedossa oleva kivettynyt havupuu

Jättikokoinen kivettynyt puu, jota paikalliset käyttivät siltana

Geologi

Ferenc Kubinyi (1796-1874), arkeologi, paleontologi ja geologi, aloitti vuonna 1836 alueen tieteellisen tutkimuksen. Ensimmäiseksi löydettiin jättikokoinen kivettynyt puu, jota paikalliset käyttivät siltana. Seuraavien vuosikymmenien aikana tutkijat tekivät enemmän löytöjä: jalanjälkiä, puiden lehtien painautumia, hain hampaita. Ajan myötä paikasta on tullut pyhiinvaelluspaikka geologiasta kiinnostuneille. Vuonna 1944 ainutlaatuinen esihistoriallinen paikka avattiin yleisölle.

jalanjälkiä 17 miljoonan vuoden vanhoja

Ferenc Kubinyi, arkeologi, paleontologi ja geologi

Vehreyspolku

Yksi puiston suosituimmista nähtävyyksistä on vehreyspolku. Tornista, joka toimii myös näköalatornina, lähtee vehreyspolku, joka on noin 150 metriä pitkä ja 8-10 metrin korkeudessa kulkeva puiden lehtien välissä olevien kapeiden riippusiltojen kävelypolku. Hihnalla kiinnitetyt vierailijat voivat löytää vehreydessä piilevän metsän villimaailman, joka ei ole nähtävissä maasta.
Pienemmät ja pelokkaat voivat myös valita keskitason polun, joka on molemmin puolin suojattu verkolla, joten sitä voi kävellä ilman varusteita. Tornin luona lapsia odottaa leikkipaikka.

Vehreyspolku

Mioseenin metsä

Mioseenin metsää osoittava luontopolku alkaa vastaanottorakennuksen oikealta puolelta. Luontopolku etenee mioseenin metsän puistoalueella. 20 miljoonaa vuotta sitten mioseenin epookin kasvien nykyaikaisten jälkeläisien ja muinaisten eläinten patsaiden välissä tie johtaa kauniissa laaksossa lampien lomitse. Metsässä kulkee polkuja, jotka menevät jalankulkusiltoja läpi ja näillä poluilla voi ihailla erityisiä, eksoottisista paikoista tuotuja kasveja. Polkujen varrella on myös monta taukopaikkaa. Puistossa löytyy kaikkien mioseenin epookin eläinten patsaita, joiden jalanjälkiä on löydetty ipolytarnócin muinaismaailman kivettyneestä mudasta. Arboretumin keskellä voi vierailla kasvihuoneessa, joka on täynnä palmuja.

Mioseenin metsä

Mioseenin metsä

Mioseenin metsä

Luontopolut

Vastaanottorakennuksesta alkavalle geologisen luontopolun sisäänkäynnille on 700 metriä pitkä tie: „Kőzetparki ösvény” (kalliopuistopolku).
Kaksi muuta luontopolkua lähtee alueelta, näiden kiertoajelua voidaan kuitenkin pitää pienenä metsäretkenä. Kannattaa varata hyvät jalkineet, koska märällä säällä tie voi olla mutanen.
„Biológiai tanösvény” (Biologinen luontopolku) on 6 kilometriä pitkä ja se esittelee alueen ominaista kasvistoa ja eläimiä. Matkan varrella kiivetään mäelle, josta voi nähdä kauniita maisemia.
„Kőszikla tanösvény” (Kivikallio luontopolku) on 4 kilometriä pitkä. Tie etenee puron, rauniotalon ja suljetun kiviluohimon vierestä.

Luontopolku

Yhteystiedot

Osoite: 3138 Ipolytarnóc, Külterület
Koordinaatit: °13’56.4”N 19°39’04.9”E tai 48.232336, 19.651366

Saapuminen

Autolla Budapestistä pääsee päätielle nro 22 Szécsényiin. Käänny tieltä kylään nro 2205. Kylään pääsee myös Salgótarjánista tietä nro 2206. Käänny Litkessä kylään nro 2205.
Läänin pääkaupungista Salgótarjánista on säännöllinen päivittäinen linja-autokuljetus Ipolytarnóciin.

Aukioloaika

Ipolytarnócin luonnonsuojelualue on nähtävissä maaliskuusta lokakuuhun, tiistaista sunnuntaihin, sekä maanantaisin, jos se on juhlapäivä.
Keväällä ja syksyllä alue on auki klo 9-16, kesällä klo 9-17.
20. marraskuusta 29. helmikuuhun, alue on auki perjantaista sunnuntaihin klo 9-15.

Pääsymaksut (2023)

Rannekkeen ostettua voi vierailla erilaisissa nähtävyyksissä koko päivän.
Yhdistetty lippu: aikuinen: 3000 Ft, lapsi / eläkeläinen: 2500 Ft
4D-elokuvalippu (vastaanottorakennuksessa): 1500 Ft
Vehreyspolkuun tarvitsee erillisen pääsylipun!

Lue lisää

Puhelin: +36 32 454 113
Pysäköinti: ilmainen

Verkkosivusto

Teksti ja kuvat: Lilla Timaffy-Touko
Eurooppa-diplomi – European Diploma of Protected Areas

Vuodesta 1965 lähtien Euroopan Neuvosto on myöntänyt Eurooppa-diplomin. „Ne luontosuojealueet saivat Eurooppa-diplomin, joilla on erinomainen tieteellinen, luonnollinen, kulttuurinen tai esteettinen arvo, ja samalla kertaa alue on suojattu riittävästi, näiden kohtelu on ollut esimerkillistä.” Unkarissa on kolme Eurooppa-diplomi -aluetta: maailmankuuluisan Ipolytarnócin luonnonsuojelualue sai tittelin vuonna 1995. Lisäksi Szénás-vuoristojen (Buda-maisemansuojelualue) ja Tihanyin-niemimaan (Balatonilla) vulkaaniset muodostumat sai Unkarissa Eurooppa-diplomin.

Kivettynyt puu

Kivettynyt puu

Maailman suurin tiedossa oleva kivettynyt havupuu

Maailman suurin tiedossa oleva kivettynyt havupuu

Ikivanhojen puiden lehtien painautumia

Ikivanhojen puiden lehtien painautumia

Hain hampaiden seinä

Vehreyspolku

Vehreyspolku

Mioseenin metsä

Mioseenin metsä

Mioseenin metsä

Mioseenin metsä