Rubikin kuutioiden suosio on edelleen suuri.
Useimmat tunnistavat Rubikin kuution nähdessään sellaisen ja monet ovat myös kokeilleet sen ratkaisemista, kenties jopa onnistuneet siinä. Erityisesti 1980-luvulla kuution ratkaiseminen oli suosittua, myös Suomessa, ja se on pitänyt siitä lähtien pintansa monien tykkäämänä älypelinä. Yhä tänäkin päivänä kuution ratkaisemista harrastavat kaikenikäiset ja lajin parissa järjestetään kilpailuja. Rubikin kuutio täyttää tänä vuonna 50 vuotta, ja sellaisen löytää lähes jokaisesta hyvin varustellusta lelukaupasta tai supermarketista, jollei ole jo hankkinut sellaista.
Rubikin kuutio on unkarilaisen Ernő Rubikin 30-vuotiaana vuonna 1974 kehittämä älypeli. Rubikin tarkoitus ei ollut alun perin luoda pulmapeliä, vaan hän oli kiinnostunut siitä, miten luoda rakennelma, jonka osia pystyy liikuttamaan koko rakenteen sortumatta. Tämän innoittamana Rubik kehitti kuution, jonka ytimessä on kuusi liikkumatonta palaa ja 3D-risti. Kuutio koostuu 12 särmä- eli reunapalasta ja kahdeksasta kulmapalasta. Liikkumattomat palat eivät liiku suhteessa toisiinsa, eli ne määrittelevät, miten kuution muita paloja tulee liikuttaa. Vaikka Rubik oli itse keksinyt kuution, ei hän osannut sitä heti ratkaista. Ensimmäisen Taikakuutionsa (bűvös kocka) ratkaisuun häneltä kului kuukausi.
Yleisen värimallin mukaan kuution värit ovat sininen, punainen, keltainen, vihreä, oranssi ja valkoinen. Sininen, punainen ja keltainen ovat kuutiossa kyseisessä järjestyksessä vastapäivään katsottuna. Myötäpäivään menevä järjestys on kuitenkin melko yleinen. Sinistä sivua vastapäätä on vihreä, keltaista valkoinen ja punaista oranssi. Näin ollen sellaista palaa, jossa on esimerkiksi sekä sinistä ja vihreää ei ole kuutiossa. Tämä järjestys helpottaa kuution ratkaisemista ja hahmottamista.
Taikakuutiota alettiin valmistaa pienissä erissä Unkarissa, ja siitä tuli maassa suosittu 1970-luvun lopulla. Kuutiota alettiin markkinoida ulkomaisilla lelufestivaaleilla ja vuonna 1980 Ideal Toy Corp. hankki oikeudet siihen ja vaihtoi nimeksi Rubikin kuutio. Samalla kuutiosta tehtiin alkuperäistä kevyempi. Rubikin kuutiosta tuli nopeasti suosittu, ja se voitti esimerkiksi Britanniassa kahtena vuonna vuoden lelun palkinnon ja sai Yhdysvalloissa oman televisio-ohjelman.
Kuutiolle on keksitty vuosien varrella uusia ratkaisukaavoja. Kuution ympärille on kehittynyt kilpakulttuuri, jossa kuutio yritetään ratkaista mahdollisimman nopeasti. Vuonna 1982 pidettiin kuution pikaratkaisun ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut Budapestissä. Kilpailun voitti amerikkalainen Minh Thai, joka ratkaisi kuution 22.95 sekunnissa sen ollessa samalla maailmanennätys. Internetin myötä 2000-luvulla kuutioharrastajat alkoivat verkostoitua yhä enemmän ja ratkaisuohjeiden saatavuus kasvoi, mikä on omiaan lisäämään innostusta harrastukseen. World Cube Association (WCA) on kattojärjestö kilpailutoiminnassa järjestäen kilpailuja ympäri maailman, nimittää virallisia valvojia kilpailuihin ja laatii ja ylläpitää sääntöjä. MM-kisoja pidetään joka toinen vuosi. Kuution ratkaisemisessa järjestetään kansallisia ja kansainvälisiä kilpailuja. Juhlavuoden SM-kilpailut järjestetään 17.-20.10.2024 Kirkkonummella. Suomessa lajia harrastaa aktiivisesti noin parisataa henkeä harrastajamäärän ollessa kasvamaan päin. Speedcubing on nouseva laji erityisesti Kiinassa. Nykyinen maailmanennätys 3×3-kuution ratkaisemisessa on 3,13 sekuntia ja se on vuodelta 2023. Maailmanennätyksen haltija on yhdysvaltalainen Max Park.
Haastattelin muutamaa henkilöä Rubikin kuutioon liittyen. Jokainen heistä tiesi heti, mikä se on.
Mies 73 v: tiesi keksijän olevan unkarilainen, lapset (kaksoset) 53 v pitivät nuorina urheilun kilpamatkoilla kuutiota mukana ja harjoittelivat sen ratkaisemista
Nainen 70 v: Rubikin kuutio on esillä kotona, lapset ja lapsenlapset pyörittelevät sitä
Mies 67 v: poika 40 v on ratkaissut kuution joskus ja lapsenlapset 10 v ja 6 v harjoittelevat melko usein sen ratkaisemista
Nainen 25 v: ei ole itse kiinnostunut siitä, mutta peruskoulussa useampi luokkakaveri harjoitteli kuution ratkaisemista välitunneilla
Teksti ja kuva: Ulla Lång