Perinteisesti lokakuun kolmantena lauantaina vietettävän Sukukansapäivän tapahtumia on koottu tapahtumakalenteriin.

Unkari-aiheisia tapahtumia on jälleen paljon, yli kymmenellä paikkakunnalla! Suomi-Unkari Seura paikallisyhdistyksineen on mukana ainakin Helsingissä, Hyvinkäällä, Kaarinassa, Kouvolassa, Kuopiossa, Lohjalla, Mikkelissä, Savonlinnassa, Siilinjärvellä, Tampereella, Torniossa ja Valkeakoskella.

Avaa tästä M. A. Castrénin seuran kokoama kalenteri (pdf).

Tapahtuman Facebook-sivun löytää nimellä Sukukansapäivät 2019.

*

Sukukansapäivien historiaa ja nykyisyyttä

Sukukansapäivien edeltäjinä pidetään 1920- ja 1930-luvuilla vuorotellen Suomessa, Virossa ja Unkarissa pidettyjä ns. suomalais-ugrilaisia kulttuurikokouksia. Ensimmäinen kokous, Yhteissuomalainen koulukokous, pidettiin 20.–22.6.1921 Helsingissä. Tämä kokous oli tarkoitettu ”kaikille sukukansoillemme, jotka vain voivat siihen ottaa osaa”. Toinen kokous pidettiin Tallinnassa vuonna 1924 ja kolmas Budapestissa vuonna 1928.

Suomalaisia järjestäjiä kulttuurikokouksissa olivat Kansanvalistusseura, Suomen Kuoroliitto, Säveltaiteilijain Liitto ja Muusikerien yhtymä. Kokouksista on olemassa monisatasivuisia pöytäkirjoja, ja Heimotyö-aikakauskirjoissa julkaistiin useita suomalais-ugrilaisia kansoja käsitteleviä kirjoituksia. Jo ensimmäisiä kokouksia järjestettäessä uskottiin, että olisi jotenkin mahdollista saada unkarilaisten, virolaisten ja suomalaisten lisäksi paikalle myös Venäjällä asuvia kielisukulaisia.

Neljäs Suomalais-ugrilainen kulttuurikongressi pidettiin Helsingissä 16.–18.6.1931. Kunniapuheenjohtajana toimi professori E. N. Setälä ja toiseksi kunniapuheenjohtajaksi oli lupautunut kansallistaiteilijamme Akseli Gallen-Kallela, mutta hän menehtyi äkilliseen sairauteen juuri ennen kongressia. Tässä kongressissa tehtiin päätös, että ns. heimopäivää ryhdyttäisiin viettämään vuosittain aina lokakuun kolmantena lauantaina. Heimopäivä-nimellä kutsuttuja tapahtumia oli vietetty jo aiemminkin, vuosina 1928–1930.

Viimeiseksi jäänyt viides Suomalais-ugrilainen Kulttuurikokous pidettiin vuonna 1936 Tallinnassa, ja heimopäivien viettokin päättyi 1940-luvulla.

Kulttuurikokousten ja heimopäivien perinteitä ryhdyttiin elvyttämään Virossa, Unkarissa ja Suomessa 1990-luvulla. Suomessa toimeen tarttui Suomalaisuuden Liitto, joka perusti toimikunnan ja ryhtyi organisoimaan erilaisia sukukansoihin liittyviä tapahtumia. Vuodesta 1993 vastaavan toimikunnan koollekutsujaksi tuli M. A. Castrénin seura. Jo alkuvaiheessa Suomessa päädyttiin käyttämään tapahtumasta nimitystä sukukansapäivä.

Sukukansapäivän tapahtumia järjestetään nykyään Suomessa pitkin lokakuuta varsinaisen sukukansapäivän ollessa lokakuun kolmas lauantai. Järjestäjätahoja on runsaasti kattaen suuren osan suomalais-ugrilaisiin kansoihin keskittyvistä kansalaisjärjestöistä, ystävyysseuroista, instituuteista, keskuksista ja monista muista yhteistyökumppaneista.

Lähde: Sukukansapäivien satoa. Kirjoituksia ja puheenvuoroja suomalais-ugrilaisuudesta. Toim. Marja Lappalainen. Castrenianumin toimitteita 57. Julk. M. A. Castrénin seura, Suomalais-ugrilainen laitos ja Suomalais-Ugrilainen Seura 2002.