Esa Koukkarin luento 18.11.2008
Maailmanperintökohteita Budapestin Tonavan varren rantamaisemasta
YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn maailmanperintökomitea päättää perintöluetteloon hyväksyttävistä kohteista, joita on tällä hetkellä maailmassa lähes 900 noin 140 maassa. Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi hyväksyttiin 1972. Lähtökohtana on kansakuntien ainutlaatuisen kulttuuriperinnön säilyttäminen tuleville sukupolville.
Unkarissa on yhdeksän maailmanperintökohdetta
Unkari liittyi Unescon Maailmanperintö-yhteisöön 1985. Kaksi vuotta myöhemmin 1987 Mpk päätti hyväksyä Unkarista kaksi kohdetta listalle. Ne olivat Budapestin ydinalueella sijaitsevat Tonavan rannat ja Budan linnavuoren kaupunginosa: unkarilaisten käyttämän määritelmän mukaan Budapestin Tonavan varren kulttuurimaisema. Toinen kohde Hollókõn kylä sijaitsee Pohjois-Unkarissa matalalla vuoristonalueella. Vuodesta 2002 lähtien Unkarissa on ollut kahdeksan maailmanperintökohdetta. Periaatteessa yhdeksän, sillä Budapestista lisättiin listalle 2002 Andrássy út -niminen bulevardikatu ympäristöineen.
Unkarin muut kohteet ovat
Aggtelekin karstialueen luolat
Pannonhalman benediktiiniveljeskunnan arkkiapottiluostari ympäristöineen
Hortobágyin kansallispuiston puszta
Pécsin varhaiskristilliset hautakammiot
Fertõjärven kulttuurimaisema
Tokajin viinialue
Näistä Aggtelekin karstialue ja luolastot ulottuvat Slovakian puolelle. Karstimaa on kalkkikiviperäistä vuoristoa, johon on syntynyt veden vaikutuksesta luolastoja. Fertõjärven kulttuurimaisema jatkuu Itävallan puolella Neusiedlersee-järven ympäristössä.
Budapestin Andrássy-katu
Unkarin ykköskohde
on Budapestin Tonavan rantanäkymä ja Budan linnavuori. Budapestin ydinalueelle Tonavan varrelle on muodostunut erittäin kaunis urbaaninen maisema, jossa näkyvät pääkaupungin historialliset aikajaksot. Suojeltu alue käsittää 60 hehtaaria etelästä päin Szabadság-sillasta Margit-saaren eteläkärjen kautta Tonavan ylittävään Margit-siltaan. Välille jäävät keskeisimmällä kohdalla sijaitseva Lánchíd eli Ketjusilta ja siitä etelämpänä oleva Erzsébet-silta. Pestin puolelta eli Tonavan itärannalta katsottaessa näkyvät vasemmalla Gellért-vuoren laella sijaitsevat Cidatella-linnake ja Szabadság eli Vapaus-patsas. Kalliorinteen alla lähellä Tonavaa on historiallinen Gellért-kylpylä. Keskelle maisemaa sijoittuu Budan linnavuoren rakennusten kokonaisuus, Várnegyed, linnakortteli. Linnasta vähän pohjoiseen päin sijaitsee Mátyás -templom, kansalliskirkko ja Halász-bástyó eli Kalastajalinnake. Pohjoisempana Óbudan eli Vanhan Budan kaupunginosassa oli muinoin roomalaislegioonalaisten kaupunki Aquincum. Se on selvästi tämän rajatun alueen ulkopuolella, mutta kuuluu kyllä arvokkaiden suojeltavien historiallisten kohteiden sarjaan.
Linnavuorelta päin katsellessa Pestin kaupunkialuetta kiinnittyy huomio ehdottomasti uusgoottilaiseen parlamenttirakennukseen, unkariksi Országház. Tonavan itärannalla on useita, mieluusti läheltä katseltavia upeita arkkitehtonisia kohteita, kuten Rooseveltin aukiolla uusrenessanssia edustava Unkarin Tiedeakatemia ja unkarilaisen sesessioarkkitehtuurin helmi Gresham-palatsi. Tonavan itärannan nykyaikaisten hotellien sivulle jää kaunis romanttista tyyliä edustava Vigadó-konserttitalo. Tässä näin luettelomaisesti näitä rantanäkymien merkittävimpiä kohteita.
Jotakin lisää Aquincumista
Tästä paikasta tuli v. 106 Rooman Pannonia provinssin pääkaupunki. Sen jäänteet sijaitsevat Óbudan-saaren pohjoispään kohdalla, aikaisemmin Laivaveistämönsaari. Kaupungin muurit muodostivat suorakulmaisen neliöruudun sivujen pituuden ollessa noin puolikilometriä. Provinssin päällikön eli maaherran upea marmoripalatsi sijaitsi lähellä Tonavan rantaa. Siinä oli kaikkiaan 16 asuinsalia omine kylpytiloineen. Rakennuksessa sisätiloissa oli seinämaalauksia ja lattiamosaiikkeja.
Palatsin ohella toinen huomattava rakennelma oli ovaalimuotoinen sotilaiden amfiteatteri, johon mahtui arviolta noin 13 000 katsojaa. Taisteluareena oli jopa suurempi kuin Rooman Colosseumissa. Maininnan arvoinen on myös kylpylän tarpeisiin rakennettu 4,5 km pituinen lämminvesijohtokanaali. Alueelle oli rakennettu sotilaita varten oma suuri kylpylaitos.
Unkarilaiset pääsivät Tonavan varrelle 900-luvun vaihteessa. Maahantulo-kronikan kirjoittajan, Anonymoksen, mukaan he luulivat Aquincumin olleen hunnikuningas Attilan kaupunki, koska he uskoivat taruun, jonka mukaan hunnit ja madjaarit olivat samaa kansaa. Paikalle jäi asumaan tiettävästi yksi seitsemästä heimopäälliköstä, ruhtinas Kurszán
Budan linnavuoren historia
on edelliseen nähden tuntuvasti nuorempi. Kuningas Béla IV aloitti ensimmäisen linnakkeen rakentamisen 1243 (hall. 1235–1270). Sitä ennen Eurooppaa hävittäneet mongolit olivat poistuneet Unkarin maaperältä. Napolilaisesta Anjou-suvusta ollut kuningas Kaarle, Károly Robert, rakennutti Budaan uuden linnan 1330-luvulla (hall. 1308–1342). Hänen poikansa kuningas Ludvig Suuri, Nagy Lajos, muutti Tonavan mutkasta Visegradin linnasta Budaan 1354. (hall.1342–1382). Hän oli Unkarin ja Puolan kuningas, valtakunta ulottui Itämereltä Välimerelle. Seuraavaksi uuden palatsin Budan vuorelle rakennutti Sigismund Luxemburgilainen eli Zsigmond 1410–1430 välisinä vuosina. (hall. 1387–1437, Lajoksen tyttären Marian puoliso).
Unkarin suuruuden ajan kuningas Mátyás Corvinus, alkuaan Mátyás Hunyadi, (hall. 1464–1490) rakennutti ajallaan renessanssityylisen linnakastellin. Budan linnan residenssi kuului tuolloin Euroopan kauniimpien kuningashuoneiden joukkoon. Mátyás-kuningasta esittävä metsästysaiheinen suurikokoinen veistos kuuluu linnakorttelin upeimpiin nähtävyyksiin. Budassa oli kuninkaiden valtaistuin vain 172 vuotta eli vuoteen 1526 saakka, jolloin turkkilaiset valloittivat Unkarin tasankoalueet lukuun ottamatta Transilvaniaa sekä nykyisin Ukrainan ja Slovakian puolella olevia matalan vuoriston alueita.
Turkkilaisten aika kesti 160 vuotta. Habsburgien monarkian kanssa liittoutuneet joukot valloittivat 1686 turkkilaisilta lähes kokonaan Unkarille kuuluneet maat ja pahoin turmeltuneen kuninkaanlinnan. Unkarilaiset jäivät edelleen Habsburgien vallan alle lähes 180 vuodeksi aina vuoteen 1865 saakka, jolloin keisari Frans Josef, Ferenc József, nimitti Unkarille oman hallituksen. Hänet kruunattiin Unkarin kuninkaaksi 1867. Heti alkoi myös linnan entisöinti ja uudelleenrakentaminen. Unkarin hallitus istui Budassa, keisari-kuningas oli Wienissä (unk. Bécs). Seurasi lyhyt kaksoismonarkian aika.
Viimeisin Unkarin kuningas Otto Habsburgin poika Kaarle IV, IV Károly, kruunattiin Budassa Unkarin kuninkaaksi 1916. Hän luopui kruunusta 13.11.1918. Käytännössä kuningaskunnan aika päättyi 1. maailmansodan pyörteisiin. 2. maailmansodan aikana 1944–1945 Budan linna kärsi raskaita vaurioita saksalaisten ja neuvostojoukkojen piiritystaistelujen aikana. Linnakorttelin rakennuksia uudistettiin ja entisöitiin lähes entiselleen 1960-luvulla.
Mátyás-kirkko kuuluu Linnavuoren merkittäviin kohteisiin
Kirkon alkuperäinen nimi lienee kuulunut: Suurenonnenvaimon kirkko. (Nagyboldogasszony-templom). Kirkollisen perimätiedon mukaan Budaan oli perustettu ensimmäinen kirkko jo Pyhän Tapanin, Szent István, toimesta 1015, mutta siitä ei ole määräyskirjaa tai muuta dokumenttia olemassa. Béla IV rakennutti 1255–1269 välisenä aikana uuden kolmilaivaisen basilikan. Klassillis-goottilaisen kirkon rakentajina hän käytti aluksi tsekkiläisiä ja sittemmin ranskalaisia rakennusmestareita. Kirkko lienee ollut sidoksissa Jänissaarelle, Nyúl-sziget, rakennetun dominikaanisen nunnaluostarin kanssa. Béla IV antoi sinne tyttärensä Pyhän Margitin, josta syystä myös saaren nimi tunnetaan hänen nimellään.
Ludvig Suuren, Nagy Lajos, aikana 1370-luvulla alkoivat basilikassa täydelliset muutokset. Holveja purettiin ylös kattorakenteisiin saakka ja seinille avattiin valtavan suuret ikkunat. Kuningas Sigismund, Zsigmond, jatkoi muutoksia vuosien 1412–1433 kuluessa prahalaisten mestarien voimin. Lopulta se oli kahdeksankulmainen goottilaistyylinen hallikirkko. Mátyás Corvinuksen aikana 1400-luvun lopulla kirkko saavutti keskiaikaisen goottilaisen arkkitehtuurin mukaisen loistonsa. Uusi korkea kellotornikin sai silloin nykyisen muotonsa. Vuonna 1470 valmistunutta kellotornia koristi Mátyás-vaakuna, jonka mukaan kirkkokin sai nimensä. Suorittamiensa uudistusten jälkeen Mátyás vihittiin kirkossa kahteenkin avioliittoon.
Turkkilaisvallan aikana sulttaani Suleiman muodosti 1541 kirkosta moskeijan, jossa hän kävi palvelemassa jumalaansa Allahia. Sivukappelit, pohjoinen torni ja muitakin osia purettiin ja kivet käytettiin muihin tarkoituksiin. Turkkilaisvallan päätyttyä 1686 Mátyás-kirkko oli ensin fransiskaanien ja sittemmin jesuiittain omistuksessa. Kirkon pohjoissivulle perustettiin 1700-luvun alussa oppilasinternaatti (kollégium) ja eteläsivulle kolmikerroksinen pappisseminaari. Näin kirkosta muotoutui rakennuskompleksi. Jesuiittain aikana kirkko saatettiin barokkityyliseksi. Keskiaikaiset sisäkoristeet hävitettiin ja julkisivut yksinkertaistettiin poistamalla kuviorappauksia. Mátyás-torniin laitettiin barokkiin sopiva sipulikupu. Näin barokin vaatimin uhrauksin tehtiin muutoksia niin että alkuperäisestä ulkokuvasta jäi vain Mátyás-torniin muutamia ikkunoita.
Itävalta-Unkari kaksoismonarkian aikana, jolloin keisari Franz Jozef oli myös Unkarin kuningas (1867–1916), tehtiin 1800-luvun lopulla Mátyás-kirkossa suurimittainen remontti, jonka jälki näkyy vielä nykypäivänäkin. Sivurakennukset purettiin, jotta saatiin esille rakennuksen alkuperäinen luonne. Päärakennuksestakin purettiin seiniä ja holveja, että voitaisiin tehdä alkuperäisen arkkitehtuurin mukaisia ratkaisuja. Kaikkialla etäännyttiin barokin ajan tyylistä ja pyrittiin palauttamaan vanhemman ajan tilanne. Kellotornin suoranosan päälle tehtiin koristeelliset poikatornit ja hoikan osan sivukulmat koristeltiin uusgoottilaiseen tyyliin sopivilla ulokekoristeilla. Rakentamisen jälkeen työt jatkuivat sisäpuolella. Seinät ja pilarit saivat uudet kuviomaalaukset, ikkunoihin tehtiin lasimaalauksia ja kalusteisiin leikkauskoristeluja. Suuri kruunajaiskirkko, Koronázó Fõtemplom, kuten sitä ryhdyttiin nimittämään, valmistui Unkarin valtion 1000-vuotisjuhlallisuuksien edellä 1893.
Rakennuksen poikkeuksellisen huono kunto ja monet historialliset seuraamukset vaikuttivat osaltaan palauttamisen toteuttamiseen. Mittavaa pelastustyötä kiittäen rakennus antaa hyvän kuvan sen loistoajasta, vaikka alkuperäiset kivet eivät olekaan katsojiensa silmien edessä. Uskollisuudella uudistettu ja entisöity kirkko on uusgoottilaisen arkkitehtuurin vaativimpia luomuksia. Sisäinen koristelu voidaan lukea eurooppalaisen sesessiotyylin erääksi huipputoteutukseksi.
Budan piirityksen aikana myös kirkko sai kokea vakavia vaurioita. Kattorakenteet paloivat, holveja turmeltui ja urut rikkoontuivat. Saksalaiset pitivät kirkkoa sotaväen ruokintakeittiönä, neuvostojoukot puolestaan hevostallina. Unkarin valtio korjautti ja entisöi kirkon 1950- ja 1960-luvuilla. Nyt kirkossa on menossa valtava entisöinti- ja uudistustyö: uusi keraaminen katto, lämmitys, valaistus, ilmastointi ja rekonstruktio maksavat 6,5 miljardia forinttia eli 26 milj. euroa. Uudistustöiden on arvioitu kestävän vuoteen 2012 saakka.
Kalastajalinnakkeen eli Halászbástyan
rakentaminen alkoi 1895 Mátyás-kirkon entisöinti- ja uudistustöiden jälkeen aikoinaan Budan linnavuorta kiertäneen kaupunginmuurin kohdalle. Uusromaaninen, pyöreälinjainen linnake valmistui 1902 linnavuoren puolustajien muistomerkiksi. Nimi seuraa siitä, että keskiajalla tätä linnanmuurin osaa valvoi jatkuvasti kalastajien ammattikilta. Muistomerkki rakennettiin arkkitehti Schulekin suunnitelman pohjalta. Schulek oli myös kirkon uudistustöiden suunnittelija ja johti entisöintitöitä.
Kalastajalinnakkeen torneista ja terasseilta avautuu kaunis panoraama Tonavalle, Margit-saarelle, Pestin kaupunkialueen nähtävyyksiin ja myös Gellert-vuoren suuntaan. Linnake on eräs kuvatuimpia kohteita linnavuoren alueella. Mátyás-kirkon ja Kalastajalinnakkeen välisellä aukiolla on Unkarin ensimmäisen kuninkaan, Pyhän Tapanin, Szent Istvánin, ratsastajapatsas, joka pystytettiin siihen samoin 1902.
Gellert-vuoren huipulta näkyy Citadella
Tämä pyöreäkylkinen linnoitus tunnetaan italialaisperäisellä nimellä Citadella, joka tarkoittaa kaupungin suojaksi tehtyä erillistä linnoitusta. Sen rakennutti Itävallan keisari tukahdutetun Unkarin vapaustaistelun jälkeen. Citadella on osa Budapestin maailmanperintökohteita. Tämä 220 metriä pitkä ja 12–16 m korkuinen linnoitus valmistui 1854. Erikoista siinä on se, ettei linnoitusta tehty alhaalla olevan kaupungin suojaksi, vaan päinvastoin: pelotteeksi Pestin asukkaille. Siitä olivat todisteena kohti kaupunkia suunnatut tykkien piiput.
Unkarilaiset kävivät lyhyen Itävallan keisarikunnan ja sen liittolaisten kukistaman vapaustaistelun vuosina 1848–1849. Itsenäisyyttä tukeneet sotilaat valloittivat piirityksen jälkeen Budan linnan ja ajoivat pois keisarin sotaväen. Tästä kokemuksesta viisastuneena Wienin puolustusneuvosto päätti rakennuttaa ajastaan jälkeenjääneen linnan sijaan uuden linnoituksen ulkoisen vihollisen ja vallankumousta tavoittelevien unkarilaisten taltuttamiseksi. Neljän metrin vahvuisten seinämuurien taakse voitiin sijoittaa 60 tykkiä.
Citadella ei koskaan tullut täysin valmiiksi. Se menettikin varsin pian asemansa, kun 1867 virallistettiin Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia. Linnasta poistuivat sotilaat vasta 1899, jonka jälkeen budapestiläisten painostuksesta purettiin symbolisesti muureista muutamia osia, mutta koko linnoituksen purkamiseen jo taloudellisistakin syistä ei ollut riittävästi tahtoa. Aikansa kasematti- eli miehistönsuojatiloissa on sotahistoriallinen museo, jossa on näytteillä myös 1944–45 vuosien piirityksen aikaista harvinaista esineistöä. Citadellan luota avautuu ainutlaatuinen näköala eri puolille kaupunkia. Paikka on houkutellut kasvavassa mitassa turisteja 1960-luvulta lähtien. Massiivisen Citadellan suojiin laitettiin hotelli ja ravintola, jotka toimivat siellä nykyisinkin.
Linnoituksen vierellä seisoo kaupunkiin saakka hyvin näkyvä Vapaus-patsas, Szabadság-szobor, joka pystytettiin II maailmasodan päättymisen muistoksi 1947. Sen jalustan vierellä oli myös neuvostosotilasta kuvaava veistos, mutta se siirrettiin 1992 Budatétényi alueelle perustettuun Patsaspuistoon.
Jo roomalaiset tunsivat Budapestin kuumat kylpylälähteet
Kylpylät kuuluivat Aquincumissa asuneiden roomalaisten elämään. Kaupunkiin johdettiin vesijohto Budapestin pohjoisosasta nykyisen Roomalaisen kylpylän, Római fürdõ, paikalta. Vesijohtokanaalista on varsin hyvin säilyneitä osia vieläkin nähtävissä. Unkarilaisten kylpylöistä on mainintoja kuninkaiden asiakirjoissa 1100-luvulta alkaen. Kuningas Sigismundin ajalta, 1400-luvulta, on maininta Budan linnanmuurin takana sijainneesta lämminvesikylpylästä. Se viittaisi lähinnä nykyisen Gellért-kylpylän paikkaan. Tämän kylpylän historia alkanee kuitenkin vasta turkkilaisajalta, siis 1500–1600 -luvuilta.
Turkkilaisten lähdön jälkeen 1686 kylpylä luettiin habsburgilaisen keisari Leopoldin kalleuksiin. Hän lahjoitti kylpylän unkarilaiselle hovilääkärilleen 1696. Sitten 1718 se siirtyi lähes sadaksi vuodeksi Budan kaupungin omistukseen. Välillä kylpylaitos oli yksityisomistuksessa useita kymmeniä vuosia, mutta palasi 1895 Budapestin kaupungille, joka oli 1873 yhdistynyt Budan, Óbudan ja Pestin kaupungeista. Siihen saakka sitä oli sanottu Sárosfürdõksi, Kurakylpyläksi, koska veden mukana tuli altaisiin mutaa ja savea.
Paikalle rakennettiin uusi sesessiotyylinen kylpylä kolmen arkkitehdin yhteistyössä. Komea terveyskylpylä avattiin kansalaisille 1918. Kylpylää on aika-ajoin uudistettu ja laajennettu. Se on juuri nyt uudenaikaisimpia kylpyläpalveluja tarjoava laitos, jonka yhteyteen kuuluu myös ensiluokkainen hotelli Gellért Szálló. Keväällä 2008 valmistui laaja puolitoista miljardia forinttia eli 6 milj. euroa maksanut entisöinti ja uudistustyö. Mm. termal-osastojen laatoituksissa käytettiin kuuluisaa unkarilaista kuviollista Zsolnayin keramiikkaa.
Széchenyi Lánchíd eli ketjusilta valmistui 1849
Ketjusilta oli ensimmäinen pysyvä kulkuyhteys Budan ja Pestin välillä. Unkarilaisten maahantulosta alkaen aina 1400-luvulle Tonavan yli oli kuljettu lautoilla. Laivaliikennöinnin tiedetään alkaneen 1400-luvun alkupuolella, jolloin kuningas Sigismund rakennutti Budaan uutta kuninkaallista palatsia. Aina 1800-luvun puoliväliin saakka oli kaupunkien välillä talvisin kuljettu jäätä pitkin jaloin tai hevospeleillä. Tarinan mukaan kulkulaitosministeri, kreivi István Széchenyi oli odottanut Pestissä yhden viikon joulukuisten jäälauttojen kiinnijäätymistä, että pääsisi Budaan. Tällöin hänelle oli syntynyt idea sillan rakentamisesta kaupunkien välille.
Sillalla oli korkea hinta. Ensin oli saatava unkarilainen aatelisto maksumiehiksi. Ajatus sai aluksi kovasti vastusta, koska aatelisto oli päinvastoin tottunut saamaan helpotuksia julkisista kuluista. Jo tätä ennen Széchenyi oli luvannut antaa yhden vuoden tulonsa Unkarin kehittämiseen. Hän kävi itse Lontoossa 1825 tutustumassa höyrykoneisiin ja suuriin siltoihin, ja tapasi siltainsinööri William Clarkin, jolta tilasi myöhemmin sillan suunnittelun. Rakennustöiden esivalmistelut päästiin aloittamaan syksyllä 1839. Rakennustyötä tuli johtamaan sukunimikaima insinööri Adam Clark.
Materiaalihankinnat olivat taloudellisestikin valtava urakka. Korkealaatuiset rautavalmisteet piti tuoda Englannista saakka. Itävallan keisarinhovin herttuan Kaarle Ferdinandin läsnä ollessa laskettiin sillan peruskivi 1841. Viiden vuoden kuluttua 1846 oli päästy jo niin pitkälle, että aloitettiin rautarakenteiden pystytys. Kreivi Széchenyi oli ostanut Pestin rannalta asunnon ja seurasi tiiviisti rakentamisen edistymistä. Kesällä 1848 oltiin nostamassa viimeistä ketjua pylonin eli kannattajana toimineen porttirakenteen päälle, kun nostolenkit katkesivat ja 800 tonnin paino rojahti ponttonisillalle. Työsilta hajosi ja työtä seuraamassa olleet Széchenyi ja insinööri Clark suistuivat veteen, mutta pelastuivat uimalla rannalle.
Rakentamisen välissä syttyi Unkarin itsenäistymistä kannattavien ja Itävallan keisarikuntaa tukeneiden välinen valtataistelu, jota Unkarin historiassa nimitetään itsenäisyystaisteluksi. Unkarilaiset valtasivat Budan linnan. Itävaltalaiset uhkasivat räjäyttää siltaketjujen kiinnityspesät, mutta Clark sai pelastetuksi patoamalla ne veden alle. Näin sotilaat eivät voineet laittaa ketjuarkkuihin räjäytyspanoksia. Keisarin joukot kuitenkin pääsivät linnaan. Sitten pakenevat unkarilaiset sotilaat uhkasivat polttaen tuhota sillanpään, mutta Clark onnistui saamaan suostuttelullaan unkarilaiset luopumaan aikomuksestaan.
Ketjusilta avattiin käyttöön 20.11.1849. Aluksi piti linnavuorelle kiertää vaikeaa eteläistä vuorenrinnereittiä. Niinpä päätettiin sillan päästä kalliorinteen läpi porata suora tunneli, ja kiertää oikeaa puolta linnakortteliin. Tunnelitie valmistui 1853. Luulen, että kaikki Budapestin kävijät ovat kuulleet tästä anekdootin: Tunneli piti rakentaa sen vuoksi, että silta voidaan vetää suojaan sateen kastelemiselta. Sillassa tehtiin laaja peruskorjaus vuosina 1912–1915. Samalla tehtiin sekä rakenteellisia että materiaalien laadullisia uudistuksia. Liikenne oli poikki kolmen vuoden ajan.
Saksalaiset räjäyttivät sillan tammikuun 18. päivän aamuna 1945 vetäytyessään Budapestista. Budanpuoleisen pään ketjuarkun panostus ei räjähtänyt, joten hävitys ei täydellisesti onnistunut. Sillan uudelleenrakentamistyöt alkoivat 1947. Työssä käytettiin mahdollisimman paljon käyttökelpoiseksi jäänyttä materiaalia. Silta avattiin uudelleen liikenteelle täsmälleen vihkimisen 100-vuotispäivänä 20.11.1949.
Országház eli parlamenttitalo
on Pestin puolen tunnetuin rakennus. Unkarin kuningaskunnan hallitus julisti uuden kansanedustajaintalon, Képviselõház, suunnittelukilpailun 1881. Tuloksena saatiin neljä toteuttamiskelpoista ehdotusta, jotka edustivat myös arkkitehtonisesti eri tyylejä. Ehdotusten joukossa oli uusklassismin, uusrenessanssin, uusbarokin ja myös antiikin rakennustaidetta myötäileviä ratkaisuja. Voittajaksi valittiin Imre Steindlin päälinjoiltaan uusgoottilaista suuntaa edustava ehdotus, joka sisälsi rakenteellisesti myös barokin suuntauksia, joita keinotekoisesti sovellettiin uusgoottilaiseen tyyliin.
Uusgoottilaisen suunnan arkkitehtuuri oli tuohon aikaan Budapestissä, ja myös Wienissä laajalti käytetty. Parlamenttitalosta piti tulla, ja siitä myös tuli, pääkaupungille ja unkarilaisille ominainen rakennus, kuten Lontoon parlamenttitalo on briteille. Monumentaalisen rakennuksen rakennustyöt aloitettiin 1885. Unkari juhli 1896 valtionsa tuhannetta vuotta, millenniumia. Niinpä rakennustöiden ollessa vielä pahoin keskeneräiset pidettiin saman vuoden heinäkuussa rakennuksen suojissa ensimmäinen parlamentin istunto.
Rakennus valmistui lopullisesti vasta 1904. Pääjulkisivu on Tonavan puolella, mutta sisäänkäynti tapahtuu Kossuth-aukiolta. Rakennuksella on pituutta peräti 268 m, sen kupoli kohoaa 95 m korkeuteen. Sisäpuolen interiööreistä maininnanarvoisia ovat juhlallisen kaunis portaikko ja kupolin alla oleva aulahalli. Taide-esineistöön kuuluu huomattavia Unkarin taiteen mestariteoksia. Parlamenttitalon aulassa on nähtävissä myös tarkka kopio Unkarin kuninkaiden kruunusta. Parlamenttitalo on yksi Euroopan kauneimmista julkisista rakennuksista.
Ketjusillan pään kohdalla sijaitsee Gresham-palatsi
joka on yksi Tonavan itärannan upeimmista rakennuksista. Palatsi valmistui 1906 lontoolaisen vakuutusyhtiö Greshamin Budapestin toimitaloksi. Paikalla oli aikaisemmin sijainnut upporikkaan kreikkalaisen kauppiassuvun Nákó-palatsi. He myivät talon 1880 englantilaiselle henkivakuutusyhtiölle, joka purki sen parin vuosikymmenen jälkeen.
Samalle paikalle Gresham-yhtiö rakennutti vuosisadan vaihteessa suosiossa olleen sesessiotyylin mukaisen palatsin, jolla tavoiteltiin uutta ilmettä Tonavan rannan rakennusten joukkoon. Julkisivuja koristivat veistokset, koristeelliset lasi-ikkunat, seppämestarien rautatyöt ja keraamiset koristeet, jotka valmistettiin Zsolnayin tehtailla. Jotkut arkkitehdit pitivät taloa pahana virheenä, sillä eihän se sopinut lainkaan yhteen Ketjusillan aatelisten muotojen kanssa.
Palatsin katutason kahvilassa kokoontui säännöllisesti 1920-luvun alkupuolelle saakka Gresham-klubi, johon kuului joukko maineikkaita eri alojen taiteenharjoittajia ja kirjailijoita. Vuosikymmenen puolivälissä maailmanlaajuinen syvä lama pysäytti Vakuutusyhtiö Greshamin toiminnan. Loistoluokan asuntoihin jäi asukkaiksi rikkaita ja aristokraattisen luokan perheitä. Sotavuosina talo joutui valtion haltuun. Vasta 1999 löytyi kuin viime hetkellä rappeutuneelle palatsille uusi omistaja. Rakennus palautettiin entiseen loistoonsa 2004 päättyneen remontoinnin jälkeen. Nyt Gresham toimii viidentähden hotellina kansainvälisessä Four Seasons -hotelliketjussa. Kalleimmat 136 neliömetrin suuruiset luksushuoneistot (Royal Suite) rahastavat 2400 euroa vuorokaudelta. Tavallisen hotellihuoneen voi sentään saada 250 eurolla.
Ensimmäinen konserttitalo Vigadó eli ”Redoute”
valmistui jo 1833 nykyisen Pestin Vigadón paikalle. Tämä klassisen rakennustyylin komea edustaja sai lyhyenä toiminta-aikanaan kokea monia merkittäviä tapahtumia kulttuurin, ja myös Unkarin historian alueella. Siinä oli antanut konsertin mm. Johann Strauss vanhempi. Nuoren Ferenc eli Franz Lisztin konsertti oli tuonut hänelle suurta menestystä. Unkarin vapaussodan aikana 1848 sen suojissa kokoontuivat itsenäisyyttä tavoittelevan kansakunnan kansanedustajat, képviselõk. Siitä seurasi, että Budasta tuliasemansa ottaneen itävaltalaisen sotajoukkojen komentajan tykit ampuivat rakennuksen hajalle.
Sodan jälkeen kymmenen vuoden kuluttua aloitettiin uuden Pesti Vigadón rakentaminen. Pääsuunnaltaan romanttista tyylisuuntaa edustava rakennus avattiin tanssikarnevaalein 1865. Vikadósta tuli Budan, Óbudan ja Pestin kaupunkien yhdistymisen jälkeen koko Budapestin tärkein kulttuurin ja taiteenalojen instituutti. Uudessa Vikadóssa Franz Liszt antoi useita konsertteja. Myös Unkarin klassisen musiikin suuret nimet Zoltán Kodály ja Béla Bartók olivat uskollisia vierailijoita.
Vigadó vikaantui 2. maailmansodassa, ts. kärsi pahoja vaurioita. Vasta 1970-luvulla aloitettiin voimaperäisempi uudistaminen. Korjaustyön jälkeen se annettiin suurelle yleisölle 1980. Akustisesti uudistuneessa konserttisalissa ovat vierailleet orkestereineen klassisen musiikin tunnetuista nimistä mm. Johann Brahms, Claude Debussy, Herbert von Karajan, ja esiintynyt myös Arthur Rubinstein. Pesti Vigadón ovet sulkeutuivat yleisöltä 2004, jolloin käynnistyi laajamittainen entisöinti- ja uudistustyö. Viimeisen arvion mukaan konserttitalo avaa ovensa vasta vuoden 2009 lopulla. Työtä ovat viivästyttäneet erityisesti kansainvälisiltä rahoittajilta ja EU:n rahastoista haettujen rahaerien viipyminen.
Budapestin valtakatu Andrássy út
Unkarin maailmanperintökohteisiin lisättiin 2002 Andrássy út -niminen bulevardikatu yhdessä metrolinja M1:n kanssa. Metro 1:n alkuperäinen nimi kuului Millenniumi Földalatti Vasút, Tuhatvuotisjuhlan maanalainen rautatie. Andrássy út rakennettiin Sugárút -nimisenä tarkoittaen valtakatua tai sanan mukaan valtatietä. Jo ennen maanalaisen rautatien valmistumista katu sai uuden nimen kaupunginjohtajan, kreivi Gyula Andrássyn mukaan. Unkarin Kansantasavallan aikana nimenä oli Népköztársaság útja, Kansantasavallan tie, mutta yhteiskuntajärjestelmän vaihtumisen jälkeen palautettiin käyttöön vanha nimi.
Budapestin Sugárút -valtakadun rakentaminen aloitettiin 1871. Tavanomaisten suunnitteluun ja rahoitukseen liittyneiden erimielisyyksien jälkeen kustannusarvio oli hyväksytty parlamentissa loppuvuodesta 1870. Lisärahoitusta odotettiin muun muassa rikkaille rakentajille suunnatulla tonttien ja korttelien myynnillä. Vuosikymmenen alkuvuosina vaivannut talouslama hidasti rakentamisen käynnistymistä. Monien piti antaa varaamansa tontti takaisin kaupungille, koska eivät voineet vaaditun viiden vuoden määräajassa aloittaa rakentamista. Vuosikymmenen lopulla tilanne muuttui ja alkoi voimakas rakentamisen noususuhdanne.
Sugárút eli valtakatu avattiin liikenteelle juhlallisissa puitteissa elokuun 20. päivänä 1876. Hevosten jalkojen säästämiseksi ajoväylä päällystettiin ruutuihin ladotuilla lankkulevyillä. Muun muassa oopperatalon seutu oli suoperäisesti pehmeää maata. Tällä paikalla oli ollut huonosta maineestaan kuulu kapakka, csárda, joka myös jarrutti rakentamisen aloitusta. Suurin osa kadunvarren taloista rakennettiin vuosien 1878 ja 1884 välissä. Kreivien ja muiden rahamiesten ohella tuli mukaan myös tavallisia keski- ja yläluokan kansalaisia. Terézvárosin kaupungin osa oli Pestin tiheimmin asuttua aluetta. Vanhaa asutusta piti paljon hävittää, joten jopa tuhansilla ihmisillä ei ollut tilapäisesti kattoa päänsä päällä.
Andrássy út on pituudeltaan vain 2300 metriä. Se jakautuu kolmeen toisistaan erotettavaan osaan. Erilaisuus ilmenee lähinnä kadunvarren rakennusten käyttötarkoituksen ja katurakenteen sekä -leveyden suhteen. Historiallinen valtakatu haarautuu Bajcsy-Zsilinszkyn tiestä läheltä keskustaan lukeutuvaa Deák Ferenc-aukiota, jonka alla on kolmen metrolinjan risteys. Ensimmäinen osa päättyy kahdeksankulmaiseen Oktogon-aukioon. Tällä yli 800 metriä pitkällä osuudella sulkevat kadun varren neljä – viisikerroksiset rakennukset. Niistä useimmat ovat olleet alusta alkaen asuintaloja, vuokra- tai omistuskäytössä.
Ensimmäisen katuosuuden ylpeys on Magyar Állami Operaház, Unkarin valtion oopperatalo. Se sai rakennusluvan arkkitehti Miklós Yblin suunnitelmien pohjalta kesällä 1875. Rakennustyötä vaivasivat rahoitusongelmat alusta alkaen. Vuosittaiset valtion myöntämät määrärahat eivät koskaan riittäneet. Oopperatalo saatiin valmiiksi yhdeksän rakentamisvuoden jälkeen syyskuussa 1884. Se oli aikanaan yksi Euroopan kauneimmista ja varustukseltaan uudenaikaisemmista teatteritaloista.
Oktogonista alkaa leveämpi bulevardikatu, jonka molemmilla reunoilla ovat puistokaistat. Rakennukset ovat matalampia ja käyttötarkoitus vaihtelee. Puolen kilometrin pituinen toinen osuus päättyy Kodály körönd -ympyräaukioon. Ennen valtakadun rakentamista tällä paikalla oli ollut ympäristön asukkaiden jätehauta. Katuosuutta reunustavat monet arkkitehtonisesti kauniit julkiset rakennukset, tyylikkäät ravintolat ja kahvilat.
Kodály köröndin luoteiskaarella sijaitsee edelleen asumiskäytössä oleva Hübner-palatsi, jonka suunnitteli 1883 arkkitehti Gyula Bukovich rakennusmestari Nándor Hübnerille. Halkaisijaltaan 120-metrisen ympyräaukion vasemmalla reunalla on edellä mainitun palatsin ohella Unkarin kuninkaallisten rautateiden eläkelaitoksen rakennuttama vuokra-asuntotalo. Sen suunnittelusta vastasi kuuluisa arkkitehti Ödön Lehner. Nyt talo on kokonaan suojeltu rakennustaiteen muistomerkki. Kadun vastakkaisella kaarella olevaa toista rautatieläisten taloa entisöitiin ja peruskorjattiin kesällä 2009 kalliiksi luksusluokan asunnoiksi. Kodály köröndistä alkava 650 metrin pituinen kolmas katuosuus päättyy Hõsök teren eli Sankarien aukion reunaan. Katulinjan päässä näkyy mahtavana maamerkkinä arkkienkeli Gabrielin obeliski. Puistomainen ympäristö on täynnä Budapestin kalleimpia asuintaloja, vanhoja palatseja, hoveja ja huviloita. Harvoista julkisista rakennuksista mainittavin lienee Venäjän suurlähetystön talo.
Aluksi olivat Sugár út -valtakadulla hoitaneet julkista liikennettä pienet omnibussit. Tukahtuneen tilanteen parantamiseksi päättivät 1884 kaupungin raitio- ja rautateitä hoitavat yhtiöt rakentaa kadun alle maanalaisen rautatien. Jo ennen Budapestin maanalaisen rakentamispäätöstä oli Lontoossa toiminnassa Euroopan ensimmäinen maanalainen rautatie, jossa käytettiin höyryvetureita. Lontoon kokemuksia seuraten Budapestiin valmistui huhtikuussa 1896 Manner-Euroopan ensimmäinen maanalainen raitiotie, jonka vaunut kulkivat polttomoottorin voimalla. Suurten juhlallisuuksien kera matkusti uudella maanalaisella 8.5.1896 Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian keisari Franz Josef.
Maanalainen rautatie oli mennyt 1920-luvun alkuun mennessä varsin huonoon kuntoon. Vuosien 1924–1930 välissä tehtiin Andrássy- kadun alla suuria uudistuksia. Rakenteita korjattiin, vaaralliseksi kuluneet kiskot vaihdettiin ja vaunukalusto uusittiin. Uuteen sähköistettyyn vetokalustoon tuli teollisuudessa käytetty 550 voltin jännite. Vaunut maalattiin keltaisiksi. Väri on pysynyt samana tänne saakka. Seuraavat merkittävät uudistukset tapahtuivat vasta 1970-luvulla, jolloin metrolinjaa myös jatkettiin 4400 metriin. Puhekielessä M1 tunnetaan edelleen maanalaisena tai pikkumetrona. Metrolinja ykköseksi sitä nimittävät lähinnä turistit.
Andrássy út oli yhdessä pienmetronsa kanssa yksi osa nousukkaan Unkarin 1000-vuotisjuhlien, Millenniumi 1896, valmisteluja. Se rakennettiin aikana, jolloin Budapest pyrki näkyvyydessään Euroopan merkittävimpien kaupunkien joukkoon. Uuden valtakadun varrelle nousevista rakennuksista piti muodostua kaupunkiarkkitehtuurin eri tyylien galleria. Lyhyestä rakentamisajasta johtuen katukuvaa dominoi ajastaan kertova valikoiva uusrenessanssi, mutta kadun eri jaksoilta löytyy myös muutamia uusbarokin, klassisen ja romanttisen tyylin edustajia. Alkuperäisen tavoitteen mukaisesti Andrássy út on edelleen valtakatu, joka sitoo yhteen dynaamisen keskikaupungin ja leppoisan Városligetin, kaupungin lehtomaisen puiston. Budapestin upea pääkatu päättyy Hõsök terelle, valtakunnan historiallisten sankarien aukiolle, joka valmistui 1896 tuhatvuotisen Unkarin kunniaksi.