Unkarilaiset juhlaperinteet ja –ruoat 26.3.2015
Torstaina 26.3. Hyvinkään pääkirjastolla tutustutiin siihen, kuinka unkarilaiset juhlivat ”punaisia päiviä”, eli kalentereihin punaisella merkittyjä, virallisia juhlapäiviä. Hyvinkään Suomi-Unkari Seura oli kutsunut puhujaksi vuosia Unkarissa asuneen Marketta Huidun. Esitelmän aluksi todettiin, että Unkarissa on uskontokunnittain erilaisia juhlaperinteitä, ja että vain osa niistä on nykyaikanakin elävää perinnettä.
Uuden vuoden aattona ja päivänä pyrittiin kaikin tavoin varmistamaan tulevan vuoden onni ja menestys, ja kaikessa tarkkailtiin ennusmerkkejä. Esimerkiksi ruoka-aineiden säilytysastiat tuli täyttää piripintaan, sillä muuten niiden uskottiin olevan vajaita koko vuoden. Ruoka ei saanut uutena vuotena loppua, ja onnea tuoviksi ruoka-aineiksi on valikoitunut pavut ja linssit, kala ja sika. Ensin mainituista katsottiin määrän olevan verrannollinen rahaan, samoin kalan suomujen määrän. Sika kulkee ruokaa etsiessään aina eteenpäin, ja sen uskottiin olevan hyvä merkki tulevalle vuodelle.
Unkarissa juhlitaan karnevaaliaikaa, joka ajoittuu viikolle ennen 40 päivän paastoa ennen pääsiäistä. Karnevaalit ovat riehakas, monipäiväinen juhla, jossa entisaikaan etsittiin puolisoa. Naimattomat miehet järjestivät tansseja useina iltoina, mutta tärkein karnevaali-ilta oli viimeinen päivä ennen paaston alkamista, ”naisten karnevaali”, jolloin naiset saivat luvan syödä, juoda ja juhlia kuten miehet – kerran vuodessa vain.
Paaston jälkeen koitti pitkäperjantai, joka oli hyvin hiljainen päivä, keittiön liedestäkin sammutettiin tuli. Monet ruoat olivat kiellettyjä, ja perinteisiksi muodostuivat erilaiset rahkaruoat. Paaston päätyttyä juhlaruoaksi keitettiin savustettua kinkkua, jota syötiin yltäkylläisesti. Toisena pääsiäispäivänä pojat ja miehet kulkivat kastelemassa tytöt ja nuoret naiset, tarkoituksena oli siten varmistaa kasvu ja kukoistus. Pienille pojille annettiin kiitokseksi koristeltuja pääsiäismunia, mutta aikamiehille täytyi tarjota syötävää ja juotavaa. Nykyaikana vesiämpärillisen on korvannut hajuveden suihkuttaminen.
Helluntain perinteet ovat kuihtuneet, mutta aiemmin oli tapana miesten mitata voimiaan erilaisissa tehtävissä, ja voittaja kruunattiin ”helluntaikuninkaaksi”. Hänet täytyi kutsua kaikkiin kylän juhliin koko vuoden ajan. Kesän ja syksyn muilla juhlapäivillä ei ole erityisiä perinteisiä ruokia tai tapoja.
Adventtia ja joulua Unkarissa juhlitaan hyvin perusteellisesti. Adventtiaikana katoliset noudattavat ns. kevyttä paastoa, ja aatto on viimeinen paastopäivä. Tärkeitä päivämääriä ovat 6.12., jolloin Mikulás tuo kilteille lapsille karkkia ja tuhmille risuja, ja 13.12., jolloin vietetään Lucian päivää. Ruotsalainen Lucia, valon tuoja, on aivan erilainen tarina kuin unkarilaisten tuntema katolinen Lucia-myytti. Sinä yönä uskottiin noitien kulkevan, ja aika oli pelottavaa. Unkarissa on myös Betlehem-kuvaelmien perinne, joka on hieman samankaltainen kuin suomalaiset tiernapojat. Joulun juhlaruokia ovat esimerkiksi herkulliset, hapatetusta kaalista valmistetut kaalikääryleet, ja kalakeitto.
Tilaisuutta varten Marketta Huitu kokosi ja käänsi suomeksi jokaisesta juhlasta yhden perinteisen reseptin .