Matkalla lapsen kanssa – julkaistu Suomi-Unkari lehdessä 2/2016

Vietin viisivuotiaan poikani kanssa mahtavan aurinkoisen viikon Unkarissa huhtikuun alussa. Jos suunnittelet matkaa lapsen kanssa, tässä pari vinkkiä:

1. Pidä lastasi kädestä kiinni kaduilla liikkuessa ja varsinkin bussien, ratikoiden ja metron pysäkeillä ja liukuportaissa. Asiasta kannattaa puhua ainakin itsenäiselle lapselle etukäteen. Kun astutte alas ratikasta, seisotte hyvin usein toiseen suuntaan liikkuvan ratikan raiteilla. Suojateitä on paljon vähemmän kuin Suomessa, ja joissakin paikoissa kävelyteiden ja autoteiden merkinnät ovat varsin epäselviä.

2. Laita lapsellesi kaulanauhaan, ranteeseen tai taskuun kulutusta kestävä lappu, missä lukee oma puhelinnumerosi. Netistä voi tilata kestäviä turvarannekkeita, joihin mahtuu paljonkin informaatiota esim. lapsen nimi, vanhempien puhelinnumero, sairaudet ja lääkitys.

Varoitusten jälkeen mukaviin asioihin: Budapest on kiehtova kaupunki niin aikuiselle kuin lapsellekin. Moni tämän lehden lukijoista matkustaa sinne säännöllisesti, ja silti jokaisella matkalla on erilaiset kohokohdat. Keskityimme reippaan 5-vuotiaan kanssa hyödyntämään hyvin toimivaa julkista liikennettä. Viikko- ja viikonloppuliput ovat edullisia, eikä alle 6-vuotiaasta tarvitse maksaa mitään. Lähtiessämme junalla tutustumaan Hyvinkään ystävyyskaupunkiin Kecskemétiin selvisi, että alle 6-vuotiaan kanssa matkustava aikuinen saa omasta junalipustaan vielä 33% lisäalennuksen.

Lapsen kanssa liikkuessa kannattaa reitit ja vaihdot selvittää itselleen etukäteen, jotta matkalla voi keskittyä matkustamiseen, joka sinänsä on elämyksellistä. Kerran tarkkasilmäinen poikani huomasi johdinauton ajamassa ilman virroitinta, ja loputtomiin kysymyksiin kyllästyneenä selvitin kanssamatkustajalta, että uudenaikaiset johdinbussit voivat ajaa sähköakun avulla pari kilometriä. Eräänä päivänä käytimme viittä eri julkista kulkuneuvoa: johdinbussia, raitiovaunua, metroa, hammasratasjunaa ja bussia. Kaiken kukkuraksi tämän monipuolisen retken kohde oli Budan kukkuloilla mutkitteleva lasten rautatie (Gyermekvasút).

Budapestin monista kylpylöistä Széchenyi on lapselle mukavin suurine, mataline ulkoaltaineen. Unkarissa kylpylöissä haetaan vesien terveysvaikutuksia, eli kävijät enimmäkseen istuskelevat eri värisissä ja tuoksuisissa lämpimissä vesissä. Lasten silmissä ero suomalaisiin kylpylöihin on siis valtava! Aurinkoisena huhtikuisena päivänä lapseni oli ainoa alle 15-vuotias asiakas koko kylpylässä.

Eräänä päivänä suuntasimme vesille: pienelle risteilylle Tonavalla. Lentokentällä jaettavan ilmaiskartan kääntöpuolella oli Legenda-yhtiön laivojen aikataulu, ja voin todella lämpimästi suositella heidän palvelujaan lasten kanssa matkustaville. Risteily kesti vain reilun tunnin, josta menomatkan Margit-saaren laiturille kuuntelimme korvakuulokkeista Budapestin esittelyä, joka oli hyvin luettu suomeksi ja jaksoi kiinnostaa lastakin. Aluksella oli hyvät wc-tilat ja henkilökunta oli oikein ystävällistä.

Matkailimme myös Budapestin ulkopuolella. Kesäaikaan Visegradiin pääsee linjalaivalla, muulloin junalla Nagymarosiin ja lautalla Tonavan yli Visegradiin. Visegradissa keskusta on Tonavan rannassa, ja vuorella on upea vanha linna, joka on suosittu turistikohde. Keskustasta pääsee hyvin merkittyä polkua pitkin linnaan. Patikointiin kannattaa varata noin tunti ja mukavat kengät. Jos ei jaksa kiivetä, kaupungissakin on paljon aiheeseen liittyvää nähtävää, esim. sepän paja ja keskiaikainen ravintola. Suosittelen kumminkin kiipeämään linnaan, maisemat palkitsevat matkalaisen uurastuksen.

Ravintoloissa on mukava käydä, koska henkilökunta on useimmissa paikoissa erittäin ystävällistä, ruoka on hyvää ja edullista, ja ravintoloiden sisustuksessa riittää katseltavaa. Skandinaavinen pelkistetty tyyli ei ole lyönyt läpi unkarilaisissa ravintoloissa. Jos lapsi vierastaa tulisia makuja, pastaruoat ja kanakeitto ovat varmoja valintoja. Mutta vielä yksi varoitus: ravintolassa voi olla lapselle vaarallinen leikkipaikka, eli esim. kiipeilytelineissä voi taaperoikäinenkin päästä kiipeämään aivan liian korkealle ja pudota. Suomessahan telineet ovat sellaisia, että pienet lapset eivät yllä omin avuin kiipeämään isommille lapsille tarkoitettuun telineeseen, tämä ei Unkarissa yksityisissä leikkipaikoissa päde. Leikkipuistoissa laitteet ovat kokemukseni mukaan turvallisia.

Poikani toivoi, että kävisimme luolaretkellä. Budapestissä siihen on yllättävän paljon mahdollisuuksia, ja selvitin häneltä jatkokysymyksillä, että mieluisin olisi mahdollisimman luonnontilainen luola. Sellainen löytyy Budasta, bussireitin nro 65 varrelta: Pál-völgyin luolasto. Opastettu kierros lähtee kerran tunnissa, opas puhuu tarvittaessa englantia tai saksaa. Kulkureitti on valettu betonista, eli kompastumisen vaaraa ei ole, mutta välillä reitti käy hyvin kapeaksi, ja kapeita metalliportaita kiivetessä ymmärsin syyn, miksi reittiä ei suositella alle 5-vuotiaille. Suuri luolasto oli hieno seikkailu. Opas sytytti luolaan valoja sitä mukaa kun etenimme, ja sammutti ne jäljessämme, mikä teki tunnelman sopivan jännittäväksi. Sopivan jännittävä oli koko keväinen viikkomme Unkarissa!

Kirjoittanut: Emma Tuomaala