Hyvinkään pääkirjastolle kokoontui runsas yleisö 4.4.2018 kuuntelemaan Wienin yliopiston fennougristiikan professorin Johanna Laakson esitelmää. Unkarinkielisissä viestimissä kerrotaan erilaista viestiä kuin Unkarista kerrotaan kansainvälisesti. Johanna Laakso ei ole politiikan tutkia, mutta hän kertoi yhteiskunnan tunnelman ja suunnan olevan havaittavissa kielen tutkimuksen keinoin. Unkarissa mediakenttä on vahvasti jakaantunut nykyhallinnon myönteisiin ja vastaisiin viestimiin, ja ääripäät ovat erittäin kaukana toisistaan.
Viestiä muokataan kuulijakunnan mukaan. Kun Unkarissa viestitään unkarinkieliselle yleisölle, käytetään eri sanoja ja painotuksia, kuin viestittäessä Unkarin asioista kansainvälisesti. Johanna Laakso valotti tätä ilmiötä muutamin erittäin osuvin esimerkein viime vuosien tapahtumista: fennougristiikka, EU, pakolaiskriisi ja antisemitismi ovat sellaisia aiheita, joista pääministeri Viktor Orbán itsekin puhuu ulkomailla hyvin sovittelevasti, mutta kotimaassa hallitusta myötäilevissä medioissa sanavalinnat ja mielipiteet ovat jyrkkiä.
Esitys päättyi kysymykseen, miksi Unkarilla on kahdet kasvot. Syytä voi etsiä esimerkiksi kielellisestä ja kansallisesta eriytyneisyydestä, joka näkyy nykypäivänäkin niin, että unkarilainen kokee puhuvansa salakieltä, jota vain toinen unkarilainen voi ymmärtää. Muita syitä voisivat olla kansallisen itsesäälin perinne 1500-luvulta alkaen ja puute demokraattisen konsensus- ja kompromissipolitiikan kokemuksesta. Unkari on erittäin jakautunut ja valintoihin suhtaudutaan kiihkeästi, ilman jouston mahdollisuutta. Viime aikoina kuitenkin parlamenttivaaleihin valmistautuva pirstaleinen oppositio ryhtynyt liittoutumaan, eli yhteistyötä ja joustoa voi ilmentyä. Johanna Laakso antoi kuulijoille esitelmässään paljon tietoa, esimerkkejä ja ajattelemisen aiheita.
