Unkarilaiset, oletteko pöhköjä??? luki 31.8. Unkarin Jerevanissa (Armenia)  toimivan kunniakonsulaatin aitaan kiinnitetyssä mielenosoittajien jättämässä kyltissä. Talon seinässä oleva Unkarin lippu revittiin maahan, talllattiin ja poltettiin paikalle kerääntyneen äänekkään mielenosoittajajoukon toimesta. Armenian presidentti Serz Sargsyan ilmoitti Unkarin ja Armenian välisten diplomaattisuhteiden katkaisemisesta todeten, ettei ”Armenian kansa tule koskaan antamaan [tapahtunutta] anteeksi”.  Armenian puolustusvoimien siirtyivät hälytystilaan. Unkarin ulkoministeriö puolestaan piti valitettavana Armenian hallituksen reaktiota.

Tapahtumat saivat alkunsa Unkarin sotakorkeakoulussa, silloinen Zrínyi Miklós Nemzetvédelmi Egyetem, vuonna 2004 tapahtuneesta murhasta. NATOn järjestämään koulutusjaksoon osallistunut Azerbaidžanin puolustusvoimien kapteeni Ramel Safarov murhasi armenialaisen kollegansa. Budapestiläinen tuomioistuin tuomitsi Safarovin 2007 elinkautiseen vankeuteen. Azerbaidžan on pyytänyt Unkarilta Safarovin siirtämistä Azerbaidžaniin, minkä Unkari elokuun lopussa teki Euroopan neuvoston vuonna 1983 tekemän päätöksen nojalla. Safarov otettiin kotimaassaan vastaan kansallissankarina, hän sai välittömästi presidentin armahduksen ja korotettiin majuriksi.

Armenia ei voinut hyväksyä Unkarin päätöstä, sillä Unkarin viranomaisten piti olla selvillä Azerbaidžanin suhtautumisesta tapaus Safaroviin. Myös Yhdysvatain ulkoministeriö pyysi Unkarin hallitusta selittämään, mihin seikkoihin Safarovin luovutus perustui. Unkarin oikeusministeriö ilmoitti, että Azerbaidžan oli antanut vakuudet siitä, että Safarovin vankeusrangaistus jatkuisi tämän kotimaassa unkarilaisen oikeusistuimen tekemän päätöksen mukaisesti. Unkarilainen kansainvälisen oikeuden asiantuntija puolestaan väitti, ettei Azerbaidžanin hallituksen ilmoitusta voinut – välttämättä – tulkita tälla tavoin.
– Demokraattisen koalition edustaja totesi, että myös Gyurcsányn hallitus oli saanut vastaavia luovutuspyyntöjä, mutta ne oli torjuttu, kun riittäviä takeita ei saatu oikeuden päätöksen toimeenpanon jatkamisesta. Siksi  oikeusministerin olisi nyt syytä vetää tapahtuneesta johtopäätökset ja erota; ulkoasiainvaliokunnan olisi syytä järjestää kuulemistilaisuus tapahtuneen johdosta. Muutkaan oppositiopuolueet eivät pitäneet tapahtunutta dipomaattisena menestyksenä, mutta vallittivat myös armenialaisten ylireagointia.

2.9. kerrotaan tuhansien unkarilaisten mielenosoituksesta Azerbaidžanin Budapestin lähetystön edustalla. Unkarin ulkoministeriö on pyytänyt Azerbaidžanin suurlähettilään puhutteluun ja esittänyt vastalauseensa ja ilmoittanut pitävänsä Azerbaidžanin hallituksen menettelyä hämmästyttävänä.

Tapahtumien taustalla on Azerbaidžanin ja Armenian pitkäaikainen kiista Azerbaidžaniin kuuluvan, mutta tällä hetkellä vuodesta 1991 de facto itsenäisen ja etniseltä taustaltaan armenialaisen Vuoristo-Karabahin asemasta, mikä kärjistyi 1994 aselliseksi kofliktiksi. Osapuolet eivät ole kyenneet selvittämään kiistaansa, sillä näiden välillä vallitsee vuodesta 1994 lähtien yhä vain aselepo. Ristiriitaa syventää se, että azerit ovat muslimeja, mutta armenialaiset ovat maailman vanhin kristitty kanssa. Lisäksi vastakkainasetteluun vaikuttavat Yhdysvaltain ja Venäjän erilaiset intressit alueella.