Pian kaksi viikkoa kestoaiheena Unkarin ”ykköskanavan eli M1:n uutislähetyksissä on ollut kaksi asiaa: lumimyrskyt ja pakkanen, jotka jatkuvat, sekä pakolaiskysymys. Yhteen nämä luonnonilmiöt ja poliittisen kestoaiheen nivoo pakolaisten oleskelun kurjistuminen Kreikan leireillä ja Serbiassa, ensisijaisesti Belgradissa, mutta myös Unkarin rajan tuntumassa, lähellä Suboticaa (unk. Szabadka). Erityisesti Keski-Eurooppaan, Schengen-alueelle tulossa olevat pakolaiset ovat viettäneet Belgradissa varsin kurjissa oloissa kaksi viikkoa tyhjissä varastohalleissa, joissa ei ole lämmitystä. Ulkopuolelle hyväntekeväisyys-järjestöjen toimesta asennetut lämminilmapuhaltimet eivät olennaisesti muuta oloja siedettävämmäksi, sillä niiden teho ei riitä lämmittämään suuria halleja. Halleihin ruoanlaittoa ja lämmittelyä varten sytytetyt nuotiot taas savuttavat ja nokeavat. Telttakylät ja muut tilapäisasumukset Unkarin rajan tuntumassa ovat vielä kurjemmalla tolalla. Lämpö ja lämmin vesi sekä mahdollisuus vaatteiden kuivattamiseen ovat ylellisyyttä. Ruoasta ja perusterveydenhuollosta on pula.

Kuitenkin monet kertovat haastateltaessa, että heidän tarkoituksensa on ylittää Unkarin raja ja päästä sitä kautta Itävaltaan. Harva kertoo valmistautuvansa lailliseen rajanyritykseen ja turvapaikkahakemuksen esittämiseen Unkarin viranomaisille. Unkari on edelleenkin helpoin tie Keski-Eurooppaan, sillä Kroatian ja Slovenian kautta ylitettävänä on useampia rajoja. Turvallisuuspoliittiset asiantuntijat kertovat myös uusista reiteistä. Odotetaan, että pakolaiset etenisivät Ukrainan, Valko-Venäjän ja Liettuan kautta Puolaan, sillä näiden maiden rajojen ylittämisen arvellaan olevan helpompaa kuin Unkarin tai ”läntisen reitin” kautta tapahtuvan siirtymisen.

Uutisten mukaan tilanne Unkarin etelärajalla on selvästi kiristynyt. Tänä vuonna kahden ensimmäisen viikon aikana rajan laitosta ylittämistä on yrittänyt noin 1100 henkilöä, jotka viranomaiset (poliisi, rajavartijat ja Unkarin ja Serbian välisen rajan koko pituudella partioivat sotilaat) ovat pysäyttäneet ja palauttaneet Serbian puolelle sekä ohjeistaneet lähimmälle lailliselle rajanylityspaikalle Röszkeen. Serbian puolella rajaa, Horgošissa (unk. Horgos) on lähes sadan pakolaisen tilapäinen leiri, jossa väki vaihtuu. Osa tulijoista sinnittelee uutta ranylitys-mahdollisuutta odottaen, osa palaa turhautuneena Belgradiin.

Paine rajalla ei purkaudu, sillä Belgradissa arvioidaan bussiaseman lähistollä olevan koko ajan noin 1500 ihmistä, jotka ovat valmiit lähtemään kohti Unkarin rajaa, mikäli tietoon tulee mahdollisuus – todellinen tai huhuun perustuva – laittomaan rajanylitykseen. Pakolaiset ovat mm. arvioineet, että esim. uudenvuoden aikoihin vartiointi olisi juhlapyhien takia ”höllempää”, mikä johti rajanylitysritysten määrän kasvuun. Vuoden 2016 jälkipuoliskolla laittomia rajanylitysksiä tai niiden yrityksiä oli yli 10000, mutta tänä vuonna tammikuun alkupuolella jo yli 1000.

Serbiassa on vajaakäytössä olevia vastaanottokeskuksia, mutta vasta viikonvaihteen jälkeen pakolaisia ryhdyttiin siirtämään niihin. Pakolaiset itse epäilivät, että jos he menevät linja-autoon, heidät kuljetetaan – ei esim. noin 50 km:n päässä olevaan entiseen varuskuntaan – vaan pitkälle etelään, Serbian ja Makedonian rajalle.

Pääministerin kanslian (miniszterelnökség) turvallisuuspoliittinen neuvonantaja György Bakondi totesi 16. tammikuuta, että Euroopan turvallisuus on romahtamassa. Turvapaikan hakuehtoja tulisi tarkistaa; hakemuksen käsittely-vaiheen aikana asianomainen hakija ei saisi liikkua vapaasti maassa, siksi turvapaikanhakijoiden valvontaa (idegenrendészeti őrizet) koskevia säädöksiä olisi tarkistettava. Ihmissalakuljettajat neuvovat maahan pyrkiviä kertoen turvapaikan hakemista koskevista säädöksistä ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista. Pakolaiset hyödyntävät näitä aukkoja. Turvapaikanhakijat eivät Bakondin mukaan myöskään kerro hakemuksessaan ja haastattelussa itselleen kielteisiä seikkoja tai jopa valehtelevat saadakseen turvapaikan.