Marketta Huitu ja Sari Lindqvist

Roomalaiset saapuivat Tonavan länsipuolelle n 35 eaa.- 9 jaa. Valloitettuaan alueen illyrialaisilta heimoilta ja kelteiltä, he perustivat sinne nykyisen Budapestin paikalla sijaitsevan Aquinqumin ja Pannonian provinssin. Tonavan merkitys Rooman valtakunnalle oli suuri, sillä yhdessä Reinin kanssa se toimi luonnollisena, vaikeasti ylitettävänä rajana barbaareja vastaan. Joki oli merkittävä kauppa- ja liikennöintireitti ja sitä pitkin kulkivat niin sodankäynnissä tarvittavat raaka-aineet, kuin luksustuotteetkin. Joki toi Roomalle myös tullituloja.  Tonavan varrella kulttuurit kohtasivat ja sulautuivat ja se toimi idässä ja pohjoisessa suojana vihollisia vastaan. Pannonian alueen tärkeydestä kertoo se, että Roomalla oli siellä enemmän joukkoja, kuin millään muulla alueellaan.

Tonava Rooman imperiumin rajana itää ja pohjoista vastaan

Pannonian alue käsitti nykyisen länsi-Unkarin alueen lisäksi osia Itävallasta, Kroatiasta, Serbiasta, Slovakiasta, sekä Bosniasta ja Hertsegovinasta. Sen merkittävin kaupunki oli vähän nykyisestä Wienistä itään sijainnut Carnuntum. Alueen muita tärkeitä kaupunkeja olivat Unkarin Sopianae (Pécs) ja Aquinqum. Siscia (Sissek, Kroatia) ja Poetovio (Pettau, Slovenia). Provinssi rajautui idässä ja pohjoisessa Tonavaan. Alue oli levoton ja jatkuvien hyökkäysten kohteena.

Vaikka joki toimi jo itsessään helposti valvottavana ja vaikeasti ylitettävänä esteenä, Roomalaiset rakensivat sitä vahvistamaan rajapuolustusjärjestelmän, limesin.  Järjestelmään kuului raja-aita ja säännöllisin välimatkoin pystytetyt vartiotornit.  Varhaisimpiin limeseihin kuului vain kaivanto ja puinen seipäistä rakennettu aita ja myös varustukseen kuuluvat vartiotornit oli rakennettu puusta. Myöhemmässä vaiheessa rakennelma koottiin kivestä. Tonavan mutka oli yksi Rooman valtakunnan räjähdysaltteimmista alueista ja sen limestä jouduttiin korjaamaan useaan otteeseen.

Pannoniasta tuli käskynhaltijan johtama Rooman provinssi keisari Trajanuksen aikana 103–107 jKr. Taloudellisesti Pannonian provinssi ei ollut Roomalle erityisen tärkeä, mutta sitä suurempi sen politiikalle. Pannoniaan oli sijoitettu paljon Roomalaisia sotilaita, ja matka Roomaan oli suhteellisen lyhyt, joten kunnianhimoinen komentaja saattoi legioonansa vahvistamana sekaantua myös keisarikunnan politiikkaan. Alueen legioonien komentajista ovat kohonneet keisareiksi ainakin Hadrianus ja Septimius Severus.

Sotilaat asuivat leireissä, ja heidän tehtäviinsä kuului sotimisen ja vartioinnin lisäksi myös teiden rakentaminen. Tonavan rannalle rakennettiin sotilastie, jota myös kauppiaat käyttivät. Myös kuuluisa Adrianmereltä Baltiaan kulkenut ”Meripihkatie” oli tällainen, se kulki Pannonian alueella Scarabantian (Sopron) ja Savarian (Szombathely) kautta ja ylitti Tonavan Carnuntumissa.

Talous

Rooman talous perustui pitkälti maanviljelyyn ja orjatyövoimaan.  Pannonian alueella puu oli pitkään tärkein kauppatavara. Roomalainen kirjailija ja luonnonfilosofi Gaius Plinius Secundus (23-79 jaa.) kuvaili alueella kasvavia tammia jättiläismäisiksi ja metsiä läpipääsemättömiksi. Metsät hakattiin ja myytiin Keisarien Marcus Aurelius Probuksen ja Gaius Galerius toimesta 200- ja 300-lukujen taitteessa. Puu oli pitkään Pannonian tärkein vientitavara. Hakatuilla alueilla kasvatettiin aluksi kauraa ja ohraa, joista Roomalaiset osasivat panna olutta, sabaeaa.  Tonavat toimi kauppareittinä suuremmalle kauppatavaralle, kuten puulle, kivelle, metallille, rakennustarvikkeille ja viljalle. Vain nopeasti pilaantuvat ja kiireelliset tuotteet, tai pienet erät kulkivat tietä pitkin vaunuissa tai karavaaneissa, sillä tiet rakennettiin ensisijaisesti sotilaiden ja sotatarvikkeiden kuljetusta varten.

Arkeologisten kaivauksien perusteella Unkarin alueella osattiin tehdä viiniä jo ennen roomalaisten tuloa, mutta nämä toivat alueelle omat viinilajikkeensa ja alkoivat kehittää viiniviljelyä määrätietoisesti. Uusia tarhoja perustettiin Balatonin seudulla Alicsaan (Székszárd) ja Sophianaeen (Pécs), sekä Sopron-Kőszegin seudulla mm. Savariaan (Szombathely).

Roomalaiset jättivät jälkeensä hienon arkeologisen perinnön niin Unkarin alueelle kuin koko Eurooppaan. Parhaiten säilyneet fragmentit heidän kulttuuristaan on listattu UNESCON maailmanperintölistaan ja esimerkiksi Reinin varren limes kuulu maailmanperintöön ja myös Rooman limesin Unkarin osuus on ollut vuodesta 2009 Unescon maailmanperintölistan ehdokkaana.

Pécsin esikristillinen hautakammio Roomalaisajalta on yksi Unkarin alueelle listatusta maailmanperinnöstä. Rooman raunioihin voi kuitenkin törmätä joka puolella Unkaria.

Roomalaiset Unkarissa (nyky)alueittain

Györ-Moson-Sopronin lääni

Myöhempi keisari Tiberius valloitti Pannonian v. 9 jKr ja rakensi nykyisen Lébényn alueelle sotllasleirin ja siviilien asutuksen.

Arrabona eli Györ kuului Pannonian merkittävimpiin kaupunkeihin.

Ad Flexum, nykyisin Mosonmagyaróvár oli tärkeä kauppapaikka ja puolustuslinnoitus.

Murcella Mórichida

Quadrata eli nykyinen Lébény

Scrabantia, nykyinen Sopron, jonka nykyisellä aukiolla on ollut tori ‒ forum jo Rooman aikaan.

Komárom-Esztergomin lääni

Brigetio eli Szöny, nykyisin Komáromin kaupunginosa. Paikkakunnalla oli aluksi 6000 tuhannen sotilaan maasta ja puusta rakennettu leiri, jonka sijalle rakennettiin vuoteen 124 jkr mennessä kivitaloja. Myös käsityöläisiä ja kauppiaita asettui paikkakunnalle. Markomannien sodan aikana 170-luvulla rakennettiin varustuksia myös Tonavan toiselle puolelle.

Solva eli Esztergom

Ad Mures (Ács)

Pestin lääni ja Budapest

Pone Navata eli Visegrad, jossa on ollut kuudella vahtitornilla varustettu sotilasleiri Sibirik-kukkulalla 300-luvulla.

Cirpi eli Dunabogday, Rooman itäisen itäisen limesin sotilasleiri ja linnoitus, jonka ääriviivat ovat yhä nähtävissä. Linnoituksen vieressä on ollut kaupunki.

Veröcse, jossa oli myöhäisroomalaisaikainen sillanpääasema.

Ulcisia Castra eli Szentendre oli tärkeä paikka Brigetion ja Aquincumin välissä, Siellä oli näköetäisyyden päähän rakennettuja torneja, joista voitiin lähettää valomerkkejä, linnoitus ja huviloita sekä näitä seuranneita kauppiaita.

Aquincum eli Óbuda oli keisari Trajanuksen uudelleenjärjestelyjen jälkeen Pannonia Inferiorin pääkaupunki. Sotilaiden asemapaikka se oli ollut jo 40-luvulta asti, mutta limes valmistui vasta 90-luvulla. Aluksi leiri oli puusta, mutta myöhemmin kivestä ja sitä laajennettiin ja uudistettiin useaan kertaan. Vähitellen sinne muodostui myös kauppiaiden, käsityöläisten ja sotilaiden omaisten asutusta.  Käskynhaltijana ollut Hadrianus rakennutti nykyiselle Hajógyár-saarelle oman palatsinsa 100-luvun alkuvuosina. Sotilaskaupungissa oli katu- ja vesijohtoverkosto, puhdasta juoma- ja terveysvettä saatiin putkista Rómaifürdöstä. Oli teollisuusalueita, työpajoja, markkinatori, komeita asuintaloja ja julkisia rakennuksia ja kaksi amfiteatteria. Kaupunki jakautui kahteen, sotilas- ja siviilikaupunkiin. Vastapäätä Tonavan toisella puolella sijaitsi Contra-Aquincumin vastalinnoitus, jonka rauniot ovat nähtävissä Elisabetin sillan lähellä. Rooman perintöön pääsee tutustumaan Budapestissä mm. Aquincumin arkeologisessa puistossa.

Fejérin lääni

Intercisa eli Dunaújváros, jossa roomalaisasutusta oli Pap-saarella. Se oli valtakunnan ja provinssin raja. Asutus oli jokiliikenteen ja sotilastien yhtymäkohdassa ja siellä oli 200-luvulta lähtien tulliasema. Rannalla oli 5 vahtitornia ja 14 merkinantotornia. Sieltä on löydetty myös pieni kylä ja huviloita.

Tácissa hieno, raunioihin tehty ulkoilmamuseo.

Tolnan lääni

Bölcsken kohdalla löydettiin keskivirrasta pienen linnoituksen rauniot. Nämä kalliot olivat laivureille jo tuttuja. mutta vuonna 1986 tapahtui paikalla karilleajo. Kun asiaa tutkittiin matalan veden aikoina, todettiin niiden olevan roomalaisajalta. Aikaisemmin rajan suojaksi oli rakennettu limes, mutta sitten rajoille saapui uusia ratsastavia kansoja, ja roomalaiset joutuivat muuttamaan strategiaansa. Nyt linnoitukset rakennettiin aivan joen rantaan. Tämä veden alle joutunut linnoitus oli kooltaan 76×54 metriä ja lienee rakennettu 300-luvun ensimmäisellä puoliskolla.

Statuas eli nykyinen Várdomb.

Baranyan lääni

Lugio eli Dunaszekcsö oli tärkeä vartio- ja asemapaikka. Täällä oli tärkeä, koko mantereen läpi vievä tie, joten vartiopaikka ja linnoitus olivat strategisesti tärkeitä. Paikan tärkein löytö oli keisari Marcus Aureliuksen kuva, jonka joku hyvä italialaistaiteilija oli tehnyt.

Altinum eli Mohács oli roomalaisten asuttama paikkakunta.

Sopianae eli Pécs, jossa sijaitsee UNESCON maailmanperitölistalla olevat esikristilliset haudat.

Vasin lääni

Savaria eli Szombathely oli Pannonia Superiorin pääkaupunki. Se on Unkarin vanhin tunnettu kaupunki.