Tänä syksynä maailmalla muistellaan Berliiniä ja kylmän sodan päättymistä 30 vuotta sitten. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että Unkari muuttui tasavallaksi jo ennen kylmän sodan symboliksi nousseen muurin murtumista.
Unkarissa muutos toteutettiin rauhanomaisesti neuvottelupöydässä. Aikalaistodistaja Timothy Garton Ash arvioi murroksen kestäneen Puolassa 10 vuotta, Unkarissa 10 kuukautta ja Tšekkoslovakiassa 10 päivää.
Syksyllä 1989 vallitsi optimismi, joskin myös epäilevämpiä näkemyksiä muutoksen kestosta esitettiin. Kuuluisin on Ralf Dahrendorfin arvio kuudesta kuukaudesta politiikalle, kuudesta vuodesta taloudelle ja kuudestakymmenestä ihmisten ajattelutavoille.
Unkari ja Puola olivat kamppailleet velkaisen talouden kanssa ja kuuluivat muutoksen edelläkävijöihin. Molemmissa reformeja ajanut kommunistipuolue oli valmis aloittamaan neuvottelut oppositioryhmien kanssa.
Puolassa tilanne johti kesäkuussa 1989 osittain vapaisiin vaaleihin ja vallan jakamiseen. Unkarissa yhteistyö tuotti neuvotellun vallankumouksen ja tasavallaksi julistamisen lokakuussa 1989.
Unkarissa pyöreän pöydän neuvotteluissa laadittiin pelisäännöt rauhanomaisesta siirtymisestä demokratiaan ja markkinatalouteen. Ensimmäiset vapaat vaalit olivat maalis-huhtikuussa 1990, ja uusi parlamentti kokoontui toukokuussa.
Eräs opposition neuvottelijoista oli nykyinen pääministeri Viktor Orbán, jonka on sanottu hankkineen kannuksensa kansannousun aikaisen pääministeri Imre Nagy’in uudelleenhautauksessa. Tilaisuudessa pidettiin myös muita radikaaleja puheita reformien ollessa vielä epävarmoja.
Unkarin tapauksessa lähihistoria oli suorastaan poikkeuksellisen voimakkaasti esillä. Tasavallan julistaminen ajoitettiin juuri 1956 kansannousun vuosipäivään 23.10. Tärkeä yksittäinen etappi oli sittemmin myös amiraali Miklós Horthyn uudelleenhautaaminen 1993.
Unkari poikkeaakin historian käytössä esimerkiksi aiemmasta Espanjan mallista. Espanjassa korkein oikeus päätti lopulta syyskuussa 2019 Francisco Francon hautaamisesta uudelleen.
Kommunismin kaatumiseen vaikutti myös suotuisa kansainvälinen tilanne ja suurvaltasuhteet. Kesäkuussa 1989 Unkarin ja Itävallan ulkoministerit alkoivat purkaa rautaesirippua maiden rajalta. Tosipaikan eteen maa joutui 10.9., jolloin ulkoministeri Gyula Horn avasi rajan Unkarissa odottaville DDR:n pakolaisille.
Nyttemmin Unkarissa on muisteltu enemmän elokuussa 1989 järjestettyä paneurooppalaista piknikkiä. Tänä vuonna se oli tilaisuus, jossa Viktor Orbán ja Angela Merkel tapasivat sovinnollisessa hengessä.
Unkarin nykyisessä 2011 perustuslaissa tasavallaksi julistamista 1989 ei huomioida. Päivää 23.10. vietetään vain 1956 vallankumouksen ja vapaustaistelun muistoksi.
Băile Tușnadin 2019 puheessaan pääministeri Orbán arvioi Unkarissa tapahtuneen kaksi järjestelmänmuutosta. Ensimmäistä 1989 alkanutta hän kutsui liberaaliksi ja toista, Fideszin kahden kolmasosan vaalivoiton myötä 2010 toteutunutta, kansalliseksi.
Merkkivuoteen on valmistauduttu tänä vuonna myös paikallisvaalien ja niihin liittyvien katumainosten varjossa. Lokakuun puolivälin vaaleissa oppositio on monin paikoin yhtenäisenä syrjäyttämässä hallituspuolueen ehdokasta.
Kampanjaan on liittynyt myös likaisia piirteitä. Nimettömissä julisteissa Pécsissä opposition ehdokkaat leimattiin ”valehtelijoiksi” ja Budapestissa ”sirkuksen” edustajiksi. Myös opposition kampanjointia on häiritty Budapestissa.
Eläkeläisille hallitus on jakanut 9000 forintin edestä kuponkeja, joita voi käyttää sähkö- ja kaasulaskun maksuun. Pääkaupungille hallitus on luvannut tukea siinä tapauksessa, että pormestari István Tarlós saa jatkaa tehtävässään.
Artikkeli on ilmestynyt Suomi-Unkari-lehden numerossa 3-2019.