Kielisukulaisuus

Suomen ja Unkarin suhteet perustuvat näkymättömään siteeseen, kielisukulaisuuteen, joka ymmärrettiin jo 1600-luvulla. Kielemme kuuluvat suomalais-ugrilaisiin kieliin, joita ovat myös esimerkiksi saame ja viro. Kielisukulaisiamme asuu myös Venäjällä, toistakymmentä elinvoimaisuudeltaan enemmän tai vähemmän uhanalaista suomalais-ugrilaista kansaa.

Olemme kulttuureiltamme ja geeniperimältämme erilaisia, mutta meitä yhdistää kielisukulaisuus. Suomen ja Unkarin osalta tällä aineettomalla siteellä on ollut vahva voima. Kaksi pientä, maantieteellisesti etäällä toisistaan olevaa ja historialliselta taustaltaan erilaista maata löysivät jo kauan sitten yhteenkuuluvuuden tunteen. Keskellä Eurooppaa ja sen pohjoislaidalla asuvat kansat ovat luoneet monet elämänalat kattavat ja aktiiviset suhteet. Niitä myös Suomi-Unkari Seura vaalii ja kehittää.

Lue lisää suomen ja unkarin kielten sukulaisuudesta: http://suomiunkarifi.niili.net/tietoa-unkarista/2008/08/unkari-sukulaiskieli/

 

Sukukansojen päivä

M. A. Castrénin seura – jonka tavoitteena on luoda yhteyksiä ja edistää vuorovaikutusta Suomen sekä Venäjällä asuvien uralilaisia kieliä puhuvien kansojen välillä – vietti sukukansapäivää ensimmäisen kerran vuonna 1992. Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi antoi Helsingissä vuonna 2000 pidetyssä kokouksessaan suosituksen, että sukukansapäivää vietettäisiin lokakuun kolmantena lauantaina.

Suomi-Unkari Seura on osallistunut sukukansojen päivän viettoon mm. yhteistyössä M. A. Castrénin seuran ja Tuglas-seuran kanssa ja pitämällä Suomi-Unkari-lehdessään esillä suomalais-ugrilaisten kansojen asioita.

Olemme tänä syksynä mukana mm. M.A. Castrénin seuran ja Tuglas-seuran kanssa järjestämässä sukukansojen päivän tilaisuutta eli tuomalla unkarilaista ohjelmaa 17.10. pidettävään musiikki-iltaan.

 

Etnomusiikkiklubi

torstaina 17.10.2013 klo 18.00-23.00

Olutravintola Villi Wäinö, Kalevankatu 4, Helsinki

klo 18.00 Vera Kondratjeva (Hanti-Mansian autonominen piirikunta – Jugra)

klo 19.00 Hungo: Ágnes Kaszás ja Marcell Pető (Unkari)

klo 20.00 Riho Sibul ja Jaak Tuksam (Viro)

Vapaa pääsy (2 € narikkamaksu).

 

Hungo

Unkarilaisten Ágnes Kaszásin ja Marcell Petőn ensiesiintyminen oli Taiteiden yön tapahtumassa 26.8.2013 Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskuksessa, missä he ihastuttivat esittämällä ikivihreitä. Nyt duo on ottanut nimen Hungo.

”Tämä parivaljakko lennättää Marcellin haitarin ja Ágnesin laulun siivin kuulijat unkarilaisen tango- ja chanson-tradition uudelle aallonharjalle.

Kohtalo saattoi yhteen Helsingissä asuvan unkarilaisen näyttelijän Ágnes Kaszásin ja Sibelius Akatemiassa opiskelevan unkarilaisen pianistin Marcell Petőn, jotta he voisivat pitää hengissä unkarilaisen ravintolamusiikin traditiota Suomessa.”

 

Vera Kondratjeva

Vera Kondratjeva (s. 1984) esittää itähantien surgutin murteella sanoittamiaan kappaleita rock-yhtye Ten emigrantan (Emigrantin varjo) kanssa. Osallistuvat ja yhteiskuntakriittiset sanoitukset kumpuavat tekijän omista kokemuksista ja elämästä kotiseudulla.

Vera Kondratjeva sai sanoituksen pääpalkinnon M. A. Castrénin seuran vuoden 2012 musiikkipalkintokilpailussa.

Vera Kondratjeva, laulu, etnosoittimet – Nikolai Rubljovski, kitaristi – Pavel Maštšenko, bassokitaristi

 

Sibul & Tuksam

Nämä virolaisen musiikin elävät klassikot ovat tehneet useamman levyllisen verran virolaisten kansalliseen muistiin iskostuneita lauluja. Ultima Thule -yhteen keulahahmo, kitaristi, laulaja ja säveltäjä Riho Sibul sai viime vuonna Viron parhaan jazz-blues-kitaristin palkinnon. Riho on varmaankin Viron tunnetuin kitaristi ja mies, jolla on maan tunnistettavin ääni.

Laulaja ja lauluntekijä Jaak Tuksam on säveltänyt musiikkia monen tunnetun virolaisen runoilijan teksteihin, mm. Ernst Ennon ja Jaan Kaplinskin runoihin. Jos vielä et tunne Jaak Tuksamin säveltämää ja sanoittamaa maagista laulua Meil on elu keset metsa – niin tämän keikan jälkeen jo hyräilet sitä itseksesi!

 

Sukukansojen päivän muita tilaisuuksia:

Suomalais-Ugrilaisen Seuran kokousesitelmä

Perjantaina 18.10.2013 klo 18.15 Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki

Emeritusprofessori Timo Leisiö (Tampereen yliopisto): Onko kantauralilainen laulu jäljitettävissä?

Lisätietoja: Suomalais-Ugrilainen Seura, sihteeri[a]sgr.fi

 

Paneelikeskustelu: Katoavatko laulut tundralta – kielten ja lajien uhanalaisuus

Lauantaina 19.10.2013 klo 13.00-14.30 Musiikkitalo, Organo-sali, Mannerheimintie 13 a, Helsinki

Vera Kondratjeva, laulua

Pj. Ildikó Lehtinen, avaussanat

Panelistit:

Professori Ilkka Hanski (Helsingin yliopisto, biotieteiden laitos)

Vpj. Hanna Helander (City-Sámit)

FT, tutkija Lari Kotilainen (Helsingin yliopisto, suomen kieli ja kulttuuri)

BA Norman Langerak (Helsingin yliopisto, suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit)

Johtaja Pirkko Nuolijärvi (Kotimaisten kielten keskus)

Professori Sirkka Saarinen (Turun yliopisto, suomalais-ugrilainen kielentutkimus)

Tutkija Outi Vesakoski (Turun yliopisto, biologian laitos)

Moderaattoreina toimivat pj. Ildikó Lehtinen ja toimittaja Kirsikka Moring.

Lisätietoja: M. A. Castrénin seura, puh. (09) 135 7820

 

ITER FINNO-UGRICUM – matkailu suomalais-ugrilaisilla alueilla

Lauantaina 19.10.2013 klo 15.00-17.00 Musiikkitalo, Organo-sali, Mannerheimintie 13 a, Helsinki

klo 15.00 Avaussanat

klo 15.10 August Vilhelm Ervasti, Ahma. Kertomus unohtuneitten maasta. Karjalan Sivistysseura julkistaa 113 vuotta arkistojen kätköissä käsikirjoituksena maanneen kaunokirjallisen teoksen.

klo 15.20 Alueiden brändäys – kieli ja kulttuuri. Ilkka Vaura, seniorikonsultti, Place Marketing

klo 15.50 Saamelaisuuden rooli saamelaisten kotiseutualueen matkailussa.

Saamelainen puhuja (julkistetaan myöhemmin)

klo 16.10 Karjalan kielen rooli Veškelyksen kylän matkailun edistämisessä. Irina Pogrepovskaja, Veškelyksen kylä, ECHO-hanke

klo 16.30 Matkailu ja mielikuvat. Miten herättää kiinnostus matkalle suomalaisugrilaisuuteen? Petri Niikko, Niikon Matkat

klo 16.50 Keskustelua.

Muutokset ohjelmaan mahdollisia.

Lisätietoja: Karjalan Sivistysseura, puh. 040 500 3403; Sukukansojen ystävät,
https://www.facebook.com/sukukansojenystavat

Kaikkiin sukukansapäivien tilaisuuksiin on vapaa pääsy!

Sukukansapäiviä on järjestetty Suomessa jo vuodesta 1992 lähtien. Tänä vuonna mukana ovat olleet seuraavat tahot: HYYn sukukansavaliokunta; Karjalan Sivistysseura; Olutravintola Villi Wäinö ja Media Cerevisia Oy, Olutsilta – Õllesild, Suomen Viro-yhdistysten liitto, Tuglas-seura, Viljandin ystävät ja Viro-instituutti Suomessa; Sibelius-Akatemia, kansanmusiikin aineryhmä; Sukukansojen ystävät; Suomalais-Ugrilainen Seura; Suomi-Unkari Seura; Tverinkarjalaisten ystävät; M. A. Castrénin seura ja Opetus- ja kulttuuriministeriö.