Unkari – sukulaiskieli

Suomi ja unkari kuuluvat samaan suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan ja laajemmin ottaen samojedikieletkin käsittävään uralilaiseen kielikuntaan. Suomi ja unkari ovat kuitenkin hyvin kaukaisia sukulaisia, yhtä kaukana toisistaan kuin esimerkiksi ruotsi ja kreikan kieli. Suomella on Itämeren ympärillä paljon läheisempiä sukukieliä (viro, karjala, vepsä, inkeroinen, vatja ja liivi), joita jopa ymmärrämme jonkin verran, kun taas unkarin ja sen lähimpien sukukielten, hantin ja mansin, välissä on 3000 vuotta ja 4000 kilometriä. Uralilainen kieliyhteisö hajosi ensin murteiksi ja vähitellen erillisiksi kieliksi noin 6000 vuotta sitten. Unkarin kieli on kehittynyt itsekseen, aivan muunlaisten kielten, erityisesti turkkilaiskielten, vaikutusalueella jo kolmisen tuhatta vuotta, samalla kun unkarilaisten esi-isät kulkivat kohti länttä ja sekoittuivat muihin kansoihin. Kielisukulaisuus ei siis merkitse sitä, että olisimme verisukulaisia, mutta kielisukulaisuuden tajuaminen on johtanut hyviin ystävyyssuhteisiin.

Suomesta ja unkarista voi yhä löytää ikivanhoja yhteisiä piirteitä. Puheen rytmi, painotus (paino aina sanan ensimmäisellä tavulla) ja monet sanatkin kuulostavat suomalaisesta hyvin tutulta. Muunkielinen ei aina edes erota kieliä toisistaan niitä kuullessaan. Vaikka kaikilla samankuuloisilla sanoilla ei olekaan mitään tekemistä toistensa kanssa (esim. repülő ’lentokone’, vrt. räpylä; villa ’haarukka’;vrt. villa(lanka); ember ’ihminen’, vrt ämpäri, on löydettävissä 200 – 300 sanaa, joilla on yhteinen alkuperä. Joskus vain kielitieteilijä näkee sukulaisuuden, mutta monet sanaparit ovat hyvinkin samanlaisia:

(Huom! z lausutaan kuten engl sanassa zoo)

Molemmissa kielissä on myös paljon ääntä tai liikettä kuvailevia verbejä. Substantiiveihin liitetään molemmissa kielissä sijamuotoja ja postpositioita, ei niinkään prepositioita kuten monissa muissa kielissä:

Ominaista molemmille kielille ovat myös omistusliitteet, kieliopillisten sukujen puute (vrt. saksan maskuliini, feminiini, neutri) ja pitkät sanat, joissa voi olla useita eri liitteitä ja päätteitä tai jotka vain ovat pitkiä yhdyssanoja:

Opettele numerot:

Opettele ensimmäiset tärkeät sanat:

Opettele lorut:

Opettele pienet vuoropuhelut:

Ääntämisharjoitukset ovat Kaija Markuksen, Ildikó Vecsernyésin ja Irene Wichmannin oppikirjasta
Unkaria helposti 1 (Suomi-Unkari Seura 2001), sivuilta 7 ja 8. Vuoropuhelu on kirjan sivulta 15.