Unkarilaisten maahantuloa edeltäviä asuinpaikkoja löydetty Kecskemétin lähistöllä
M5-tien länsipuolella arkeologit ovat löytäneet sarmaattien, itäpuolella taas avaarien aikaisen asuinpaikan jäännöksiä Kecskemétin reuna-alueilla. (Molemmat heimot olivat aasialaisia paimentolaisheimoja, jotka asuivat alueella ennen unkarilaisia)
Löydöt osoittivat, että avaarien aikana asutusta oli huomattavasti kapeammalla alueella, kuin tutkijat ovat aiemmin olettaneet, kertoo kaivauksia johtava arkeologi Wilhelm Gábor.
Kecskemétin Katona József –museon työntekijä kertoo: M5-tien molemmin puolin kaivetaan esiin yhteensä kolmen tuhannen neliömetrin kokoinen alue. Kaivaukset ovat nyt välttämättömiä, koska Kecskemétin pohjoisen ohitustien jatkoa, risteysaluetta ja uutta levähdyspaikkaa ryhdytään rakentamaan alueelle.
Jo kaivauksien alussa voitiin todeta, että alueelta tulee löytymään hienoja löytöjä. M5-tien länsipuolella on havaittavissa sarmaattien asutuksen jälkiä kahdelta ajanjaksolta, 200-luvun lopulta ja 300 – 400-lukujen vaihteesta. Asiantuntijat kertoivat, että alueelta löytyi rakennelma, joka pystyttiin todentamaan savustusuuniksi. Sen alaosassa on ollut erillinen tulitila ja savustustila. Tiloja yhdisti suppilon muotoinen savutorvi. Ruokien kylmäsavustaminen parantaa säilyvyyttä.
Savustusuunin jäänteet
Alueelta löytyi myös puolivalmis uuni, joka oli luhistunut ennen ensimmäistä käyttökertaa. Koska uunia ei oltu käytetty lainkaan, sen jäännöksistä pystyi päättelemään rakentamisprosessin, ja esimerkiksi sen, että uunin yläosan ja holvin rakentamiseen oli käytetty myös kahta laadukasta, erityista materiaalia.
Jo silloin rakennettiin kaivoja
Alueelta löydettiin muutamia tyypillisiä mehiläispesän muotoisia varastokuoppia. Lisäksi saatiin uusia todisteita siitä, että paikalle asumaan asettuneet ihmiset eivät käyttäneet lähistön pintavesiä, vaan rakensivat kaivoja ja saivat siten puhdasta vettä käyttöönsä. Erään kaivon alaosassa oli kätkettynä kaunis, pallon muotoinen astia, mikä herättää kysymyksen, kuinka astia on säilynyt ehjänä noin 1700 vuotta, kertoo Wilhelm Gábor.
Kuvissa: Kaivon jäänteet tulevalla tien levähdyspaikalla, Astia 3. ja 4. vuosisatojen vaihteesta
Soturikansan kylä
Pitkin tulevaa ohitustien reittiä on tullut esiin myös roomalaisajan rahoja ja värikkäitä, emalilla koristeltuja vaatteiden solkia, niin kutsuttuja fibuloita. Tien itäiseltä puolelta löytyi asiantuntijoiden yllätykseksi jälkiä avaarien (Sisä-Aasian soturikansa) asutuksesta 700-800 luvuilla. Poislukien muutamat aiemmat kalmistolöydöt, tämänkaltaisia kyliä on löytynyt vain silloin tällöin Kecskemétin ympäristöstä. Nykyiset kaivaukset osoittavat, kuinka paljon merkityksellisempää asutus oli tällä alueella avaarien aikaan.
Avaarit kuuluivat niin kutsuttuihin rauta-ajan kansoihin. On ollut tiedossa, että avaarit harjoittivat korkeatasoista sepäntyötä, ja heidän pronssiesineensä olivat laajalti tunnettuja, mutta niistä on ollut harvoin suoria merkkejä kaivauksissa.
Sepän pajan jäänteitä ei ole löytynyt, mutta sen olemassaoloon viittaavat muut löydöt: runsaasti kuonaa ja raudan hylkykappaleita. Lähistöltä löytyi yksittäinen avaarien aikainen, pikkutarkasti valmistettu pronssista valettu pieni vyön solki.
Kuvassa: Pronssinen vyönsolki ja kaksi roomalaista fibula-solkea
Itäisille paimentolaiskansoille tyypillisen koristellun vyön koristeiden määrä toimi eräänlaisena arvomerkkinä. Pronssikoristeet valettiin savisiin muotteihin, jotka kuuman pronssin valamisen ja kovettumisen aikana haurastuivat niin, että kahta samanlaista koristetta oli käytännössä mahdoton valmistaa.
Kaivaukset tulevat päättymään helmikuun lopussa.