Presidentti Schmittin väitöskirja ja opinnäytteen laatimista ja hyväksymistä koskeva prosessi mentiin lävitse perusteellisesti alkuvuodesta 2012. Lääketieteellisen Selmmelweis -yliopiston asettama akateeminen 5 hengen selvitystyöryhmä koostui yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan dekaanista ja kahdesta opettajasta, yliopiston tohtorikoulutuksesta, erit. tohtorintutkintojen myöntämisestä vastaavan neuvoston puheenjohtajasta sekä ulkopuolisesta lakimiehestä. Työryhmä toteaa 1177-sivuisen raportin tiivistelmässä aluksi minkä lainsäädännön mukaiset kriteerit po. opinnäytetyön pitää täyttää sekä luettelee tutkinnon suorittamiselle asetetut vaatimukset. Sen jälkeen mennään lävitse (rekonstruoidaan) tohtorin tutkinnon suorittaneen Pál Schmittin opiskelu- ja väitöskirjan käsittelyprosessi, jotka perustuvat prosessiin osallistuneiden kuulemiseen sekä opintojen ja väitöskirjaksi tarkoitetun opinnäytteen käsittelyn yhteydessä syntyneisiin asiakirjoihin. Väitöskirja hyväksyttiin Unkarin liikuntatieteellisessä yliopistossa (Magyar Testnevelési Főiskola), joka sittemmin on liitetty Budapestin lääketieteelliseen Semmelweis -yliopistoon liikuntatieteellisenä tiedekuntana, Testnevelési és Sporttudományi Kar

* * * *

Työryhmä huomauttaa, että herättää huomiota, vaikkakaan sitä ei voi pitää säädösten vastaisena, että koko prosessi opiskelijaksi hakeutumisesta väitöskirjan käsittelyyn mennään lävitse kuukaudessa. Muodollisesta Liikuntatieteellisen korkeakoulun tohtorin tutkinnon suorittamista koskevien säännösten (Terstnevelési Főiskola Doktori Szabályzata) vastaisesta menettelystä kielii kuitenkin se, että asiakirjoista puuttuu:

väitöskirjaksi aiotun tutkimusaiheen kirjallinen esittely, jonka pitäisi kuulua liitteenä opiskeluoikeuden saamista koskevaan hakemukseen;
tohtorin tutkintoon kuuluvan tentin suorittamista koskeva pöytäkirja; sekä
väitöskirjasta annettu lausunto väitöskirjan arvioineen lautakunnan pöytäkirjan liitteistä.

Näiden asiakirjojen tulisi kuitenkin po. korkeakoulun tohtorintutkinnon suorittamista koskevien säädösten mukaan syntyä osana prosessia. Väitöskirjan syntyvaiheen menettelytapojen mukaisesti po. rekisteristä (kisdoktori anyakönyv) ovat kuitenkin tarkistettavissa pikkutohtorin tutkinnon suorittamista koskevat minimitiedot.

Vaikka kysymys ei olisikaan säädösten vastaisesta menettelystä, niin muotovirheeseen viittaa edelleenkin po. opinnäytetyölle ylipäänsä tyypillinen epätieteellinen lähdemerkintöjen käyttö eli lainauksiin liittyvien asianmukaisten viitteiden puuttuminen, mihin ohjaajan tai työn arvioijien olisi pitänyt kiinnittää huomiota jo työn varhaisemmissa vaiheissa, esimerkiksi aiemmassa vastaväittäjän lausunnossa (so. tutkijaseminaarin yhteydessä ennen virallista prosessia)- huomautus TT).

Edelleen menettelytapavirheeseen viittaa se, että opinnäytetyön lopussa olevaa kirjallisuusluetteloa ei ole laadittu vakiintuneiden bibliografisten periaatteiden mukaisesti. Edelleen 21 nimikkeen osalta 5 tapauksessa alkuperäinen työ ei ollut identifioitavissa. Opinnäytetyössä tekijän omina julkaisuina luetellun 23 tutkimuksen joukossa oli 10 sellaista, joita ei löydetty, 3 osalta bibliografiset tiedot olivat virheelliset, samalla väittelijä nimeää itsensä yhdeksän väitöskirjan aiheeseen liittyvän julkaisun osalta ensimmäiseksi kirjoittajaksi.

Muita poikkeukselliseen menettelyyn viittaavia seikkoja selvitysryhmä ei havainnut.

Selvitystyöryhmän arviot väitöskirjasta

Yleisarviot:

Selvitystyöryhmän tutkimuksen nojalla vahvistui käsitys, jonka mukaan opinnäytetyön tekijä pikkutohtorin tutkintoon tarkoitetun opinnäytetyön tekstissä ei missään yhteydessä käyttänyt lähdeaineistoon kohdistuvaa suoraa viittausta. Tekijä ei käyttänyt lainausmerkkejä, ei maininnut tekstin yhteydessä tekijää, ei käyttänyt ala- tai loppunootteja. Tämä on häiritsevää myös sen takia, että työn lopussa esitetyn kirjallisuusluettelon osalta on vaikea osoittaa, missä määrin sitä on käytetty lähteenä.

Työryhmä pitää tärkeänä huomauttaa, että opinnäytetyö ei sisällä (esipuheessa esitettyjä) kiitoksia, joissa tavallisesti luetellaan työn syntyyn myötävaikuttaneet henkilöt, tutkijat tahi saman teeman kanssa painiskelleet tutkijakollegat.

Yksityiskohtaiset arviot:

Opinnäytetyön sivulta 34 sivulle 50 ulottuva osuudessa on täydellinen lausetasolla tunnistettava samankaltaisuus seuraava työn kanssa:
Klaus Heinemann: Sport, the Third Millenium: The Economics of Sport: Tthe Institution of Modern Sport as an Area of Economic Competition (1991, Vancouver) ss. 312—319.

Opinnäytetyön liitteenä oleva diagrammi n:o 1 (Olympialaisten ohjelma) on yhdenmukainen Nikolay Gueorguievin teoksessa ”Analyse du Programme Olympique (des Jeux de l`Olympiade) Lausanne, Maison Olympique 1987” olevan kaavion kanssa. (Työryhmällä oli käytettävissään seuraava teos: Deutsche Sporthochschule Köln, Zentral Bibliothek, luettelonumero 1993/3457, jonka laitos osti vuonna 1993 Kansainväliseltä Olympiakomitealta.) Teoksen 10. sivulla on diagrammi Le Programme des Jeux Olympiques-Nombre des sports Hommes/Femmes 1896—1988.
Opinnäytetyön liitteenä oleva diagrammi n:o 2 Olympialaisten ohjelma: kilpailulajit – niehet/naiset 1896—1988 on yhdenmukainen Nikolay Gueorguievin teoksessa Analyse du Programme Olympique (des Jeux de l`Olympiade) Lausanne, Maison Olympique 1987 sivulla 13 olevan kaavion Le Programme des Jeux Olympiques Nombre des épreuves Hommes/Femmes 1896—1988 kanssa.
Opinnäytetyön liitteinä olevat seuraavat taulukot ovat yhdenmukaisia Nikolay Gueorguievin teoksessa Analyse du Programme Olympique (des Jeux de l`Olympiade) Lausanne, Maison Olympique 1987 olevien taulukoiden kanssa:
Opinnäytetyön talukko n:o 1 – s. 8, taulukko n:o 1
Opinnäytetyön taulukko n:o 2 – s. 9, taulukko n:o 2 (Pienin muutoksin: sivun alareunasta puuttuu Yhteenveto eli se ei ole itsenäisenä merkintänä taulukon alla vaan itse taulukossa on viittaus siihen, mistä lähtien naiset ovat osallistuneet ratsastukseen.
Opinnäytetyön taulukko n:o 3 (a) – s. 12 taulukon n:o 3 osataulukko.
Opinnäytetyön taulukko n:o 3 (b) – s. 12, taulukko n:o 3:n osataulukko (Pienin muutoksin)
Opinnäytetyön taulukko n:o 4 – s. 14, taulukko n:o 4:n osa
Opinnäytetyön taulukko n:o 5 – s.29, taulukko n:o 6, 1.osa (Pienin alkutekstistä tehdyin poistoin tai otsikon pienin muutoksin)
Opinnäytetyön taulukko n:o 6 – s. 29, taulukko n:o 6; 2. osa.
Opinnäytetyön taulukko n:o 7 – s. 30, taulukko n:o 7.

Miltei 180 seuraavaa sivua pikkutohtorin tutkinnon suorittamiseksi tarkoitetussa opinnäytetyössä ovat osittain samanlaisia Gueorguievin työn kanssa. (Kahden työn keskenään samansisältöiset osuudet sijoittuvat kummassakin työssä poikkeuksellisen erilaiseen järjestykseen.) Gueorguievin työhön verrattuna jokainen osittain samansisältöinen osuus laajenee pikkutohtorin tutkintoon tarkoitetussa työssä Seoulin olympialaisten tiedoilla. Lukuisissa tapauksissa Gueorguievin työhön verrattuna voidaan nostaa esille poistoja, yhteenvetoja sekä täydentäviä lauseita. Työryhmä toteaa, että yhdenmukaisuus on monissa tapauksissa perusteltua, esimerkkinä vaikkapa urheilulajien määrittelyt.

Selvitystyöryhmä ei toteuttanut kahden seikkaperäisesti analysoidun lähteen lisäksi muiden lähteiden käyttöön liittyviä analyysejä ensisijaisesti käytettävissä olevan ajan ja lähdeteosten kokonaismäärän epäsuhdan takia.

Johtopäätös: Tohtorintutkinnon myöntämiseen johtanut prosessi – yllämainituin menettelytapoja koskevin puutteinkin – vastasi muotoseikkojen osalta tuolloin vielä itsenäisesti toimineen Liikuntatieteellisen korkeakulun (Magyar Testnevelesi Főiskola) käytäntöjä. Opinnäytetyö perustuu poikkeuksellisen laajoihin lausetarkkoihin käännöksiin, mikä ei aikoinaan tullut esille, vaikka sen selvittämisen väittelijän opastamiseksikin olisi pitänyt olla tuona aikana väitöskirjan tarkastamisen osa. Liikuntatieteellinen korkeakoulu teki tieteellisen virheen, kun se saanut aikanaan selville tätä tekstin samankaltaisuutta ja niin työn tekijä sai heidät uskomaan, että hänen työnsä vastasi asetettuja vaatimuksia.

* * * * * *

Huom. Unkarissa oli 1992 voimassa korkeakoululaki, jonka mukaan ylimpiä oppiarvoja varten oli tehtävä kaksi opinnäytettä, jotka laadittuaan ja täytettyään muut asetetut kvalifikaatiot asianomainen sai alemman ns. pikkutohtorin tutkinnon, minkä jälkeen voitiin suorittaa ylempi tohtorin tutkinto. Edellisen myöntämisestä ja tutkinnolle asetettujen kriteerien toteutumisesta (”laadunvarmistuksesta”) vastasi ao. yliopisto, jälkimmäisen osalta Unkarin tiedeakatemian ao. tieteenalan laitos.

Selvitystyöryhmän (SE-STK Tényfeltáró Bizottság) työstään laatiman yhteenvedon (Összefoglaló) käännös edellä ei ole sanatarkka eikä virallinen. Unkarinkielisen yhteenvedon alkuosassa perusteellisesti luetellut tohtorintutkinnon suorittamiseksi säädöksissä määritellyt kriteerit on tässä ohitettu maininnalla.