Jokainen turisti, joka suunnittelee reittinsä ja uskaltautuu käyttämään Budapestin julkisia liikennevälineitä, ihastuu niiden halpuuteen, liikennöintitiheyteen ja miksei nostalgiaankin – ainakin, kun kysymys on földalatti- tai raitiovaunuyhteyksistä. Asialla on myös kääntöpuolensa: tehokkaan ja sujuvan julkisen liikenteen takaaminen maksaa yhä enemmän palvelun tarjoajalle. Budapestin liikennelaitoksen (Budapesti közlekedési vállalat, BKV) kustannukset ovat karanneet käsistä ja julkisen liikenteen kustannustehokkuus sekä BKV:n budjetin jatkuva subventiotarve alijäämän ja lainojen kompensioimiseksi ovat herättäneet kiivastakin keskustelua. Kasvava liikenne on johtanut myös siihen, että matkustamiseen on varattava aikaa yhä enemmän ja ruuhkiin on varauduttava, käyttipä sitten yksityisiä tai julkisia liikennevälineitä. Suurukaupungin liikenne kiusaa myös jalankulkijoita, kun vilkasliikenteinen katu on ylitettävä ja oman ongelmansa aiheuttavat osin jalkakäytävälle pysäköidyt autot.

Jo aiemmin keväällä vyöhykemaksun käyttöönottoa esiteltiin ratkaisuna Budapestin liikenneongelmiin. Se toisi kaupungille varoja, jotka voitaisiin kanavoida myös julkisen liikenteen kehittämiseen ja kustannusten kattamiseen. Keskustelun kohteeksi nousi alkuvaiheessa avoimeksi jäänyt kysymys siiitä, tarvitaanko Budapestin keskustaan yksi vai kaksi maksuvyöhykettä. Jos otettaisiin käyttöön vain yksi vyöhyke, se olisi Pestissä Róbert Károly-, Hungaria- ja Könyves Kálmán-kaarikadun (körút) rajaama alue sekä Budassa Dombóvári- ja Sárbogárdi-katujen sekä läpikulkuväylinä käytettyjen Karolina-, Villányi-, Alkotás-katujen ja Margit körútin sekä Árpád fejedelem -kadun rajaama alue, jossa Tonavan ylitys tapahtuisi Arpád-sillan ja Rákóczin silan kautta. Jos taas vyöhykkeitä olisi kaksi, sisemmän vyöhykkeen rajana olisi Pestissä Nagykörút eli Suuri kaarikatu ja Budassa jotkin Tonavan suuntaisesti kulkevat kadut Petőfi-sillalta Margit-sillalle.

14.6.2012 asia otettiin uudelleen esille. Täsmennetyn suunnitelman mukaan vyöhykemaksut otettaisiin käyttöön 1.7.2013 siten, että vyöhykkeitä olisi yksi eli edellä kuvattu laajempi vaihtoehto. Alkuvaiheessa maksu kerättäisiin valvojien toimesta tietullina, myöhemmin siirryttäisiin kameravalvontaan. Pormestari István Tarlos arvioi, että maksu olisi 400-500 forinttia autoa kohden. Jos suunnitellulla maksullisella alueella liikennöi päivittäin 300000 autoa, joista valtaosa joutuisi maksamaan ehdotetun maksun, olisi vyöhykemaksun bruttotuotto päivässä 100 miljoonaa forinttia. Kustannuksia aiheuttaisi parkkialueiden rakentaminen sisääntuloväylille, investoinnit kameravalvonnan rakentamiseen, lisäksi julkista liikennettä pitäisi kohentaa, kalustoa ja mm. metron raiteita uusia jne. Vastaavasti ilmansaastuminen ja päivittäiset pysäköintiongelmat keskustassa vähenisivät ja jalankulkualueet laajenisivat.

18.6. tuotiin esille, että vyöhykemaksua olennaisesti käytännöllisempi vaihtoehto olisi siltatullien käyttöönotto, jolloin myös valvonnan infrastruktuuri olisi taloudellisesesti ja teknisesti helpompi toteuttaa. Joidenkin asiantuntijoiden mielestä keskustan vyöhykemaksu olisi kuitenkin tehokkaampi tapa vähentää yksityisautoilua keskusta-alueella.

Eri vaihtoehtoja koskeva selvitystyö asiassa jatkuu syyskuuhun asti. Keskustan liikenteen ja BKV:n talouden ongelmien ratkaiseminen edelyttää joka tapauksessa pikaisia toimenpiteitä.