Kapteeni Safarovin siirtäminen Azerbaidžaniin jatkamaan vapausrangaistuksensa kärsimistä ja asian saama käänne on osoittautunut Unkarin hallitukselle sisäpoliittisesti kiusalliseksi. Unkarin hallituksen, erityisesti oikeus- ja ulkoministeriön toiminta, on joutunut opposition ryöpytyksen kohteeksi – Asiaa on puitu Unkarin (MTV:n) uutisissa jo kolmena itana.
3.9. korostettiin hallituksen lausuntoa, jonka mukaan kysymys ei ollut mistään kaupankäynnistä, vaan nimenomaan ja vain Euroopan neuvoston päätöksen mukaisesta toiminnasta. Toistaiseksi Armenian ohella vain EU ja Venäjä ovat reagoineet asiaan, EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan edustaja toivoi Unkarilta lisäselvityksiä asiassa ja Venäjä piti valitettavana että Unkarin ja Armenian toimet olivat lisänneet jännistystä alueella.
– Opposition (MSZP) käsityksen mukaan hallitus oli toiminut tietoisesti ja sen seurauksena Unkari oli joutunut häpeäpenkille. Siksi tapaukseen liittyvät asiakirjat ja kirjeenvaihto tuli LMP:n vaatimuksen mukaan saada julkisuuteen. MSZP edellytti, että hallitus 1) tuo Safarovin luovuttamisen parlamentin käsiteltäväksi; 2) esittää anteekspyynnön armenialaisen sotilaan perheelle ja 3) ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin Unkarin ja Armenian suhteiden normalisoimiseksi. Jobbik-puolueen mielestä Unkarin viranomaiset eivät olleet varmistaneet Azerbaidžanin hallituksen kantaa riittävästi; Azerbaidžanilta olisi pitänyt saada takeet siitä, että Unkarin oikeusistuimen antamaa lainvoimaista tuomiota ei muutettaisi eikä armahdusta myönnettäisi.
– Oikeusministeriö katsoi, että se oli saaanut Azerbeidžanin hallitukselta selkeät takuut Safarovin saaman tuomion jatkumisessa tämän kotimaassa. – Uutisissa otettiin analogisena tapauksena esille 1988 tapahtunut Lockerbien lentokoneattentaatti, jonka syylliseksi tuomittu sai – vakavasti sairastuttuaan – siirron Englantilaisesta vankilasta kotimaahansa Libyaan, jossa sai sankarin vastaanoton.
4.9. puhuttiin jo raflaavasti kirvessurmaajasta, baltás gyilkos. Hallituksen käsityksen mukaan se saamiensa kirjallisten vakuuksien jälkeen ”ei voinut olettaa, että Azerbaidžanin hallitus ei tulisi pitämään antamaansa sitoumusta”. Hallitus korosti lisäksi, ettei se ”missään tapauksessa suhtautunut negatiivisesti Armeniaa ja sen kansaa kohtaan”.Tämän vahvisti myös Unkarissa toimiva armenialaisen vähemmistön itsehallintoelin. – Parlamenttitalon edessä Kossuth-aukiolla järjestettiin mielenosoitus, organisoijana Egymillióan a sajtószabadságért, jossa sadat mielenosoittajat halusivat asiaa koskevat asiakirjat parlamenttikäsittelyyn.
5.9. uutisissa kerrotaan – vaikka diplomaattinen selkkaus ei uomessa uutiskynnystä ylitäkään – että Azerbaidžanin Budapestin lähetystön vartiointia tiivistetään välikohtausten välttämiseksi, sillä uhkauksia on lähetetty Azerbaidžanin edustustoihin useissa Euroopan maissa. Unkarin lähetystöjen edustalla on monissa maissa ollut pieniä alle 50 hengen mielenosoittajaryhmiä ja lähetystöjen puhelin- ja tietoliikenneyhteydet ovat runsaiden yhteydenottojen takia olleet ylikuormitettuja. Sveitsi on ilmoittanut maassa vierailevalle Unkarin ulkomiisterille olevansa valmis toimimaan välittäjänä. Armenian mielestä välittäjiä ei tarvita vaan seikkaperäinen tapahtumien selvittämistä. Armenian presidentti on vedonnut maansa nuorisoon pyytäen sitä lopettamaan Unkarin lipun häpäisyn, sillä mailla on kuitenkin vuosisatoja kestäneet hyvät yhteydet.
Euroopan Neuvoston yleiskokouksen puheenjohtaja on pyytänyt Azerbaidžanilta selvitystä Safarovin vapauttamiseen liittyvistä seikoista, sillä tapahtunut ei ole yhdenmukainen neuvoston tukemien eettisten ja moraalisten periaatteiden kanssa. Myös EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaavat virkamiehet haluavat Azerbaidžanin selvittävän, miksi se rikkoi Unkarin kanssa tekemänsä sopimuksen [Safarovin saaman vapausrangaistuksen jatkamisesta muuttamattomana Azerbaidžaninissa].