15.10.2012. M1:n uutisten mukaan maalaki tulee parlamenttikäsittelyyn 16.10.2012. Aluekehitysministeri Sándor Fazekas on todennut, että vain po. seudulla asuva ja maanviljelyyn sitoutunut henkilö voi ostaa viljelysmaata. Tällä hetkellä voimassaolevan ylimenokauden, moratórium, jälkeen eli vuoden 2014 alusta unkarilaista viljelysmaata voi ostaa minkä tahansa EU-maan kansalainen. Maalailla on osin tarkoitus myös tukkia niitä porsaanreikiä, joiden turvin ulkomaalaiset oikeushenkilöt voisivat hankkia omistukseensa unkarilaista ”peltoa”. Kysymys on ollut oppositiolle jopa siinä määrin tärkeä, että se nostettiin esille 15.3. kansallispäivän isänmaallisissa ja tunteisiin vetoavissa juhlapuheissa. – Vaikka viljelysmaa ei olisikaan ”pyhää”, niin mm. Unkarin perustuslaki toteaa, että ”viljelysmaan säilyttäminen tuleville sukupolville on valtion ja jokaisen [kansalaisen] velvollisuus”. Joidenkin käsityksen mukaan laki olisikin kirjoitettava siten, että se suosii unkarilaisia viljelijöitä. Tosin toisessa kommentissa katsottiin, ettei laki voi olla ristiriidassa EU:n lainsäädännön kanssa.

Lakiehdotuksen mukaan yhden viljelijä omistuksessa n oleva viljelty pinta-ala ei saa ylittää 300 hehtaaria eikä vuokramaan pinta-ala 1200 hehtaaria. (Myös maan vuokraaminen viljelyä varten on ilmeisen sensitiivinen kysymys, sillä viranomaisten päätösten puolueettomuus on eräissä yksittäistapauksissa kyseenalaistettu. Kun toisaalta, tarjoamalla esim. valtion maata vuokralle, on haluttu  tukea perheviljelmiä, ovat sopimuksen saaneet joissakin tapauksissa liikeyrityksen ja tuotanlaitoksen tapaan toimivat suurviljelmät. Kysymys on siis suomalaisille viljelijöillekin jo vuosikymeniä tutusta asiasta: onko maanviljelys elämäntapa, jossa suvun maaomaisuus siirtyy sukupolvelta toiselle vai onko maatila tuotantolaitos, joka ”pärjää” vain tehokkuudellaan.)  – Uutisissa myös käytetään uudelleen aiemmin keväällä esitettyä katsausta, jossa kerrotaan, miten  Länsi-Unkarin rajaseudulla viljelysmaata on itse asiassa lainvastaisesti siirretty ulkomaisiin käsiin. Kun viljelysmaan myyminen ei ollut mahdollista, ikääntynyt ja rahantarpeessa ollut viljelijä myi lakimiehen ohjeiden mukaisesti maan käyttö- ja nautintaoikeuden, haszonélvezeti jog. Näitä ”taskusopimuksia”, zsebszerződések, on uutisten mukaan tehty monia.

Uutisissa mainittiin myös, että EU:n eri jäsenvaltioilla on omia menettelytapojaan maaomistuksen pitämiseksi omien kansalaisten hallussa, vaikka nimenomaan ao. maan kansalaisuutta ei saa pitää maanomistuksen kriteerinä. Uutisten mukaan Tanskassa edellytetään, että maanostaja viljelee maataan ja asuu sillä alueella, jolla hänen maaomaisuutensa on. Lisäksi viljelijältä vaaditaan 5-vuotinen alan korkeakoulututkinto. Itävallassa edellytetään ninikään, että viljelijä asuu viljelmillään ja että hänellä on alan koulutus. Ranskassa taas valtiolla on etuosto-oikeus. Lisäksi viranomaisilla on mahdollisuus tutkia ostajan aikeet ja kauppa voidaan purkaa, mikäli ostajan havaitaan tehneen kaupat spekulointitarkoituksessa. Romania, jonka viljellystä pinta-alasta 8,5 % on ulkomaalaisten viljelijöiden, kuten italialaisten, saksalaisten, unkarilaisten ja ”arabialaisten”, hallussa, aiotaan tehdä samansuuntainen lakimuutos. – Jobbik haluaa, että Unkarin EU:n kanssa tekjemä liittymissopimus otetaan uudelleen käsiteltäväksi ja muutetaan niin, että se turvaa paremmin unkarilaisten maanomistuksen. Puolueen puheenjohtajan Gábor Vonan käsityksen mukaan 12 uusinta jäsenvaltiota tekivät tältä osin erilaisen liittymissopimuksen kuin ensimmäiset 15 jäsenvaltiota.