Uutisissa 25.5. kerrotaan, että niiden velallisten asema tullee kohentumaan, jotka rahoittivat asunnon oston pankkien välittäminä ulkomaanvaluutoissa otettuina lainoina. Vielä toukokuun aikana parlamentin käsittelyyn tullee hallituksen esitys, jonka mukaan valuuttalainoja ottaneet voisivat siirtyä velanhoidossaan kiinteiden valuuttakurssien, árfolyamgát, mukaisiin lyhennyksiin eli valuuttakurssimuutokset eivät vaikuttaisi lainan takaisinmaksun kustannuksiin. Sveitsin frangin kiinteä kurssi on aiemman käytännäön mukaisesti 180 Ft ja Euron kurssi 250 Ft. Uutisten mukaan asuntovelkaa ottaneet perheet selviäisivät näin jopa 17500 Ft pienemmin vuosittaisin kustannuksin.

Aiempien päätösten mukaan valuuttapohjaisten asuntolainojen ottajat joutuivat toukokuun loppuun mennessä päättämään haluavatko he siirtyä kiinteitä valuuttakursseja soveltavaan lainanhoito-ohjelmaan. Aiemmin kysymys ei myöskään ollut lainanottajan subjektiivisesta päätöksestä vaan velallisen tuli täyttää tietyt ehdot. Nyt asiaa uutisille esitellyt Fideszin parlamenttiryhmän puheenjohtaja Antal Rogán ilmoitti, että tämäkin sääntely pääosin purkautuu. Ohjelmaan voi ilmoittautua ilman määräaikoja, folytonosan, mikäli lainanhoito käy kohtuuttoman raskaaksi tai mikäli lainan perustana olevan valuutan kurssi suhteessa forinttiin muuttuu olennaisesti.

Uutisissa haastateltu perheenäiti kertoi, että siirtyminen kiinteään kurssiin perustuvaan lainanhoitoon säästäisi kuukausittain perheelle 10000 forinttia, kun kuukausittain aiemman 41000 forintin asemesta korkoihin ja kuoletuksiin siirretään vain 31000 forinttia. Tämän summan perhe voisi käyttää muihin menoihinsa.

Uutisten esittämien laskelmien mukaan kuluvan vuoden maaliskuun loppuun mennessä vain 1/3 valuuttavelallisista (eli 150000 lainanottajaa) oli siirtynyt ohjelman piiriin ja ilmoittautumisaika päättyisi toukokuun lopulla. Hallituksen esityksen mukaan määräajat poistuisivat. – Velallinen ei kuitenkaan saa anteeksi päivän kurssin ja kiinteän kurssin erotusta, vaan se siirtyy omalle tililleen. Kertyvä erä on maksettava pankille viimeistään viiden vuoden kuluessa, kuitenkin niin, että tälle summalle maksettavasta korosta velallinen maksaa vain kolmanneksen ja 2/3 jää valtion ja pankin kannettavaksi.