Maanantaina 16. syyskuuta hyväksyttiin parlamentissa Unkarin perustuslain 5. muutos-paketti. – Hyväksyminen oli sinänsä ”läpihuutojuttu”, sillä hallituspuolueilla on perustuslain muutokseen tarvittava 2/3:n enemmistö parlamentissa. Virallisesti asia tuli päivä-järjestykseen jo viikkoa aikaismemin, kun parlamentin syysistuntokausi alkoi. – M 1:n uutiset raportoivat muutoksesta matalalla profiililla, vaikka perustuslain muutosten käsittely parlamentissa oli eräs seikka, joka kaksi kuukautta aikaisemmin oli nostettu esille europarlamentissa ns. Tavares-selonteon yhteydessä.

Maanantaina 9.9. syysistuntokauden käynnistyttyä ensimmäinen merkittävä asia oli keskustelu maan perustuslain 5:nnestä muutosesityksestä. Sitä ennen oli kuitenkin kuultu pääministerin katsaus tai tiedonanto sekä valittu joukkotiedotusvälineitä valvovan medianeuvoston, médiatanács, puheenjohtaja, tehtävään nimitettiin Monika Karas, joka on toiminut myös po. viranomaiselimen, Nemzeti Média- és Hírközlési Hatóság (NMHH) johtajana. Karas oli hoitanut tehtävää jo 19.8. alkaen, jolloin presidentti Áder nimitti hänet alkavaksi 9-vuotiseksi toimikaudeksi. Aiempi puheenjohtaja, Annamária Szalai  kuoli 12. huhtikuuta. Järjestely on hiukan poikkeuksellinen, sama henkilö voi ao. lain, mediatorvény, nojalla toimia molempien elinten, siis sekä NMHH:n johdossa että medianeuvoston puheenjohtajana, mutta jälimmäiseen tehtävään hänet on valittava parlamentin 2/3 enemmistöllä.

Tämän päätöksen jälkeen alkoi keskustelu perustuslain 5. muutosesityksestä, jonka hallitus julkisti elokuun lopussa, kun parlamentti ei ottanut kevätistuntokaudella käsiteltäväksi oikeusministeri Tibor Navracsicsin kesäkuussa antamaa esitystä. Hallituksen esitys käsittelee uskonnollisia yhteisöjä sekä vaalimainontaa koskevia säädöksiä. Jälkimmäisten osalta kaupalliset radio- ja televisioasemat voivat lähettää puolueiden mainoksia ilmaiseksi vaalitaistelun aikana. Hallituksen alkuperäinen suunnitelma oli, että vain ei-kaupallinen Unkarin radio ja televisio voisi lähettää vaalimainoksia vaalitaistelun aikana.

Hallituksen esityksen mukaan perustuslakiin kirjattaisiin, että samoja uskonnollisia periaatteita noudattavat voivat perustaa uskontonsa harjoittamiseksi määrätynlaista järjestätymismuotoa noudattavia uskonnollisia yhteisöjä, edelleen tällaiset uskonnolliset yhteisöt ovat itsenäisiä, ja toimivat erillään valtiosta, mutta yhteisön päämäärien osalta toimivat yhdessä valtion kanssa. Yhteistyöstä päättää parlamentti po. yhteisön hakemuksen perusteella, yhteistyössä toimivat yhteisöt saavat kirkkokunnan aseman ja toimivat omien sisäisten säännöstensä mukaisesti. Esityksen sisältö on muilta osin yhdrenmukainen kesäkuun alussa tehdyn esityksen kanssa. Muutosesitykset tekivät myös mahdolliseksi Unkarin Pankin, Magyar Nemzeti Bank, MNB, ja Unkarin Rahoitustasrkastuslaitoksen, Pénzügyi Szervezetek Állami Felügyelete, yhdistämisen, edellyttäen että Unkarin Pankki vastaa rahoitustarkastuslaitoksen valvonnasta.

Perustuslakimuutoksen on ajateltu tulevan voimaan lokakuun alusta. Sen mukaan tuomioistuinta ei oikeudenkäyntiä varten päätettäisi erikseen, sekä myös se, että mikäli valtion vastattavaksi maan perustuslakituomioistuimen tai kansainvälisen oikeusistuimen päätöksen nojalla tulisi odottamaton maksuvelvoite, valtio olisi oikeutettu määräämään veron tällaisen päätöksen seurauksena syntyneen maksuvelvoitteen suorittamiseksi. Edelleen muutosesitys antaa perustuslakituomioistuimelle nykyisen 30 vrk:n asemesta 90 vrk:tta aikaa tehdä oikeusistuimen esittämää aloitetta koskeva päätös.