MTI:n 26.7.2014 julkistama uutinen referoi pääministeri Orbán Viktorin lauantaina 26. heinäkuuta Transsilvanian Tusnádfürdőssä pitämää puhetta. Tilaisuus oli osa järjestävän organisaation 25-vuotistapaamisen ohjelmaa.
Työlle perustuva valtio. Uuden Unkarin valtiollisen organisoitumisen perustana on työlle perustuva valtio, munkaalapú állam, joka ei ole luonteeltaan liberaali. Pääministeri Orbán puhui Bálványosin avoimen kesäyliopiston ja opiskelijoiden kesäleirin tilaisuudessa, Bálványosi Nyári Szabadegyetem és Diáktábor rendezvénye. Fidesziä ja KDNP:tä lähellä oleva organisaatio on kokoontunut vuosittain vuodesta 1989 Erdélyssä sekä Bálványosissa että Tusnádfürdőssä, joiden etäisyys on vain parikymmentä kilometriä. ”Tusványos” onkin keksitty nimi, jossa yhdistyy sekä Tusnádfürdő että Bálványos (tai Bálványosfürdő). Tänä vuonna tapahtuman varsin ekstensiivisen ohjelman teemana oli ”Tapahtumista historiaa”, történetekből történelem. [Lisää tapahtuman historiasta on kirjoitettu tällä sivustolla heinäkuussa 2012.]
Transsilvanian avoimen kesäyliopiston toistuvana luennnoitsijavieraana Viktor Orbán kertoi useammalle tuhannelle kuulijalleen, että hänen edellisen Tusványos-puheensa jälkeen kansalaisten kristilliset ja kansallismieliset voimat ovat voittaneet vaalit. ”Moraalinen tasapaino” ilmenee myös vaaleissa saavutettuna 2/3:n enemmistönä, sillä vuoden 2004 joulukuun kansanäänestyksessä Unkarin rajojen ulkopuolella elävien unkarilaisten ”paluuta unkarilaisten yhteisöön” vastustaneet saivat vuoden 2014 parlamenttivaaleissa ansaitsemansa rangaistuksen, kun ulkounkarilaiset voidessaan äänestää osaltaan vaikuttivat 2/3:n enemmistön syntyyn.
Miten meistä tulee kilpailukykyisiä? Orbán Viktor totesi, että hän sai kutsun tähän järjestyksessä 25:een, tällä kertaa kulunutta neljännesvuosisataa arvioivaan avoimen yliopiston tapahtumaan vuoden 1989 järjestelmänmuutokseen vaikuttaneena toimijana, 1989-es rendszerváltókent. Tähän reagoiden hän muistutti, että vuoden 1989 jälkeen on kasvanut sellainen sukupolvi, joka – henkilökohtaisten kokemusten puuttuessa – ei voi tarkastella nykytuilannetta pitäen vertalikohtanaan vuotta 1989 ja tuolloista järjestelmän-muutosta. Tänään jo käyttökelpoisempaa – hän puhui käyttäen hyväkseen tätä arvokasta nykyhistorian kokemusta – oli pohtia maailmalla paraikaa meneillään olevaa muutosta, jossa lähtökohtana oli vuonna 2008 näkyväksi tullut maailmantalouden ja suurvalta. suhteiden uudelleenorganisoituminen.
Hönen mukaansa vuoden 2008 läntinen talouskriisi sai liikkeelle muutoksen, joka on yhtä merkittävä kuin maailmansotien jälkeiset tai 1990-luvun tapahtumat, vaikka nämä tapahtumat eivät olleetkaan ihmisille siina määrin samanlaisia, että nämä ihmiset huomisesta lähtien eläisivät perusteellisesti muuttuneessa maailmassa. Pääministeri totesi, että maailmassa oli käynnissä kilpajuoksu, jonka tavoitteena oli löytää sellainen valtio, joka kykenisi tekemään kansakunnastaan menestyvän. Maailma pyrkii paraikaa ymmärtämään näitä järjestelmiä, jotka eivät ole läntisiä, eivät liberaaleja, eivät ehkä edes demokraattisia, mutta kuitenkin menestyneitä, analyysien ”tähtikaartia”, elemzések sztárjai, kuten Singapore, Kiina, Intia, Venäjä, Turkki, totesi pääministeri. ”Me yritämme löytää – Länsi-Euroopan hyväksymistä dogmeista ja ideologioista poiketen – sen yhteisöllisen järjestäytymisen muodon, sen uuden unkarilaisen valtion, joka kykenee vuosikymmenen perspektiivissä tekemään meidän unkarilaisesta yhteisöstämme kilpailukykyisen tässä suuressa maailmanlaajuisessa kilpajuoksussa.”
Liberalismin aika on ohi! Vége a liberalizmusnak! Pääministeri otti kantaa todeten, että oli tehtävä pesäero liberalistisiin yhteiskunnan organisoitumisperiaatteisiin ja menetelmiin, [järjestelmänmuutoksen jälkeen syntynyt] aiempi liberaari unkarilainen valtio ei puolustanut yhteisön omaisuutta, ei velvoittanut kulloistakin hallitusta tunnustamaan [Unkarin ulkopuolisessa] maailmassa elävien unkarilaisten kuulumista [yhteen] unkarilaiseen kansakuntaan, ei puolustanut maata velkaantumista vastaan eikä perheitä velkaangtumisen aiheuttamalta orjuudelta, adósrabszolgaság. (Liberalismilla pääministeri tarkoitti lähinnä taloudellista liberalismia sellaisena kuin sitä on sovellettu kahden viime vuosikymmenen aikana Unkarissa. Sen ytimenä on Adam Smithin ajatus, että valtio ei saa puuttua talouselämään, niinpä sosialistiset hallituksetkin ovat vastalauseitta hyväksyneet monikansallisten yritysten tulon maahan sekä niiden toiminnan osana Unkarin taloutta. 1700-luvun loppupuolen valtioita ohjasi merkantilismi, joka kahlitsi sekä kauppaa että yrittäjyyttä. Unkarin vasemmistopuolueiden suhtautumista on puuttumattomuutensa takia kritisoitu ”liberalistiseksi”. Näin myös pääministeri, jonka hallitus on lainsäädäntöteitse ryhtynyt ”puoilustamaan kansalaisia”.)
Kun pääministeriltä kysyttiin, millainen valtio seuraisi kansallisvaltiota, liberaalia valtiota ja hyvinvointivaltiota, oli hänen mukaansa vastaus, että seuraavana vaiheena olisi työhön perustuvan valtion, munkaalapú allam, kausi. Kansalaiset haluavat hänen käsityksensä mukaan Unkarin johtajilta että nämä loisivat sellaisen valtiollisen rakenteen, állam-szerveződés, joka liberaalin valiollisen järjestäytymisen kauden jälkeen – kunnioittaen kristillisyyttä, vapautta ja ihmisoikeuksia – tekisi nkarilaisen yhteisön jälleen kilpailukykyiseksi.
Unkarilainen kansakunta ei ole yksilöiden tyhjä joukko, vaan yhteisö, jota on organisoitava, voimistettava ja rakennettava, sanoi pääministeri korostaen, että tässä mielessä Unkarista rakennettu uusi valtio ei ole liberaali valtio.
Lahjotut kansalaiset, lefizetett civilek. Pääministeri palasi siihen, että tällaista rakentamistyötä pyrkii vaikeuttamaan erityinen unkarilainen kansalaisryhmä, civil szféra. Hän huomautti, että – erään norjalaisen säätiön yhteydessä oli noussut esille – eräiden säännöllisesti esiintyvien unkarilaisten tapauksessa, että olimme tekemisissä ulkomaalaisten tahojen maksamien poliittisten aktivistien kanssa, jotka pyrkivät toteuttamaan Unkarissa ulkomaalaisia intressejä. Tämä on tehtävä selväksi unkarilaisen valtion uudelleenorganisoimisen yhteydessä, korosti ministeri puheessaan.
Hänen mukaansa oli erityisen tärkeää, että Unkarin parlamentti oli perustanut sellaisen komitean, joka jatkuvasti seurasi, dokumentoi ja toi julkisuuteen ulkomaisten tahojen pyrkimyksiä hankkia vaikutusvaltaa
MKB-pankin ostaminen. Pääministeri totesi, että MKB-pankin eli Magyar Kerskedelmi Bank -pankin ostamisen seurauksena Unkarin kansallisessa omistuksessa olevien pankkien osuus pankkisektorista nousi yli 50 %:n. Hänen mielestään MKB-pankkia ei olisi koskaan saanut myydä ulkomaalaiselle taholle.
Valuuttavelalliset. Pääministeri viittasi myös valuuttavelallisiin sanoessaan: ”Elämme sellaisessa maailmassa, jossa kaikki on mahdollista, myös sellaista voi tapahtua, että oikeudenkäynnit viedään eri oikeusasteissa loppuun saakka, jolloin unkarilaiset saavat pankeilta takaisin useita satoja miljardeja forintteja rahaa, jota heiltä ei olisi koskaan pitänyt viedäkään.
Esitelmänsä lopussa Orbán Viktor viittasi sihhe, että vaikka mitä tahansa voikin tapahtua, ja vaikka epävarmaa tulevaisuutta voi pelätä, tuo tulevaisuus tarjoaa unkarilaisille myös monia mahdollisuuksia. ”Ehdotan Karpaattien altaan unkarilasyhteisölle sekä unkarilaisille kaikkialla maailmassa pelon, sisäänpäinkäpertymisen ja eristäytymisen asemesta rohkeutta, tulevaa ennakoivaa ajattelua, järkevää, mutta rohkeaa toimintaa. Helposti voi tapahtua, kun mikä tahansa on mahdollista, että meidän aikamme koittaa, eljön a mi időnk.” Näin päätti pääministeri Orbán puheensa Tusnádfürdőssä 2014 viitaten tapahtuman viime vuoden mottoon, a mi időnk, meidän aikamme.