Kansallisena tragediana on erityisesti 2010 lähtien pidetty asuntovelallisten kohtaloa. Monet velallisista ottivat pankkien suosituksesta asuntolainansa Sveitsin frangin tai Japanin jenin forinttikurssiin sidottuna valuuttalainoina. Forintin kurssin laskiessa em. valuuttoihin, erityisesti Svetisin frangin verrattuna, lainan hoito kävi monille kymmenille tuhansille kotitalouksille ylivoimaisen raskaaksi.
Vasta vuoden 2014 alkupuolella saatiin lainvoimainen oikeuden päätös, jonka mukaan pankit valuuttapohjaisia asuntolainoja myöntäessään olivat menetelleet epärehellisesti laskiessaan lainanhoitokustannukset lainan perustana olevan valuutan kurssimuutosten perusteella sekä ilmoittaessaan lainakoron noususta pankin yksipuolisella päätöksellä.
Analyytikot laskivat heti korkeimman oikeuden, kúria, päätöksen jälkeen, mikä vaikutus päätöksella olisi keskimääräiseen vuonna 2007 Sveitsin frangeina otetun 7 miljoonan forintin lainan ”hintaan”, kun laina-aika olisi 15 vuotta. Ensimmäisten laskelmien mukaan esimerkin mukainen lainanottaja voisi saada takaisin noin 100000 forinttia – lain mukaan virheellisesti valuuttakurssien muutoksiin perustuneista – lainanhoitokustannuksista.
Uutisissa käytettiin esimerkkinä juuri vuonna 2007 viidentoista vuoden maksujalla otettua seitsemän mirjoonan forintin asuntolainaa. Alussa lainanhoitokustannukset, törlesztőrészek, olivat 33000 forinttia kuukaudessa, mutta vuonna 2014 kuukausierä oli noussut jo 110000 forinttiin. Lainanottaja laskeskeli videoleikkeessä, että hän oli maksamassa 7,5 miljoonan forintin lainastaan 15 miljoonaa. Unkarin valtionpankin, Magyar Nemzeti Bank, pääjohtaja ilmoitti haastattelussa, että heidän soveltamallaan kaavalla, képlet, laskien pankkien esimerkkitapauksessa takaisinmaksettavaksi tuleva summa olisi itse asiassa kaksinkertainen, ei 100000 vaan 200000 forinttia. Pankkien omat mahdollisesti niille edullisemmat laskentatavat eivät olisi virallisia.
Oikeuden päätöksen mukaan pankin yksipuolisella päätöksellä tekemä ilmoitus koron nostamisesta ei myöskään ollut laillinen vaan sopimusrikkomus. Sen seurauksena pankkien olisi maksettava velallisilleen vahingonkorvaus, kártérítés, joka esimerkkilaskelmassa olisi 900000 forinttia. Näin pankin olisi maksettava keskivertovelalliselleen takaisin 1100000 forintia. Laskelmat ovat tässä vaiheessa hypoteettisia, sillä vasta syyskuussa valtiopäivien syysistuntokauden alettua voidaan antaa asiaa koskeva lakiesitys.– Unkarin edellisen hallituksen oikeusministeri oli puolestaan sitä mieltä, että pankkien yksipuoliset päätökset koron nostamisesta olisivat kúrian päätöksen nojalla yhtälailla laittomia, oli sitten kysymys valuuttaluotosta tai forinttiluotosta tahi asuntolainasta tai kulutusluotosta.