Vuodelle 2017 hallitus on esittämässä korotuksia minimipalkkaan (121540 Ft/kk) ja ammatilliseen tai taattuun palkkaminimiin, szakmai/garantált bérminimum (129000 Ft). Myös työnantajapuoli on varsin pitkälle hyväksymässä esitykset, sillä tällä tavoin kyettäisiin – minimipalkkaa korottamalla – vähentämään harmaata taloutta ja nostamalla koulutettujen ammattimiesten palkkaminimiä estettäisiin tyävoiman valumista parempia palkkoja maksaviin läntisiin EU-maihin.

Palkankorotukset minimipalkan osalta olisivat 15 %, jolloin kuukausipalkka olisi 128000 Ft ja ”ammattimiehen takuupalkka” olisi 161000 Ft. Palkkoja on suunniteltu edelleen nostettavaksi vuonna 2018 siten, että minimpalkka nousisi 138000 forinttiin ja palkkaminimi 180000 forinttiin. Ammatillisen koulutuksen saaneiden työntekijöiden aloituspalkkojen nousu olisi huomattava: korotus vuodelle 2017 olisi 25 % ja seuraavalle vuodelle 12 %.

Pääministerin mielestä korotuksissa pitää em. syistä mennä niin pitkälle kuin työnantajien rahkeet suinkin kestävät. Toisaalta yritysten yhteisöveroa, társadalmi adó, ollaan laskemassa. Kun tällä hetkellä yhteisövero on porrastettu siten, että rajana on 500 miljoonan forintin tulot; rajan ylittävälle yritykselle verokanta on 19 % ja sen alapuolelle jäävälle 10 %. Vuonna 2017 verotus tältä osin yhdenmukaistetaan ja verokannaksi tulee 9 %. Valtiovalta odottaa, että verohelpotus lisää yritysten halukkuutta palkankorotuksiin ja kehittämistyöhön. Lisäksi odotetaan ulkomaisten sijoittajien kiinnostuksen lisääntyvän. Myös eräitä työnantajamaksuja tullaan laskemaan. Näin kilpailukykyvertailussa muiden Visegrad-maiden kanssa päästäisiin samalle tasalle.

Laskelmien takana on oletus, että nykyinen 2–3 %:n talouskasvu olisi 2017–2020 vuositasolla 4–5 %. Lisäksi odotetaan, että reaalipalkat nousevat vuositasolla noin 6 % eli nykyinen  alle 1 %:n inflaatio pysyy kurissa.

Unkarin työmarkkinat toimivat hiukan toisin kuin Suomessa, sillä Unkarissa valtiolla (siis ao. ministeriöillä ja ennen kaikkea valtiovarainministeriöllä) on keskeinen rooli keskusteltaessa niin julkisen kuin yksityisen sektorinkin palkkakehityksestä. Suomessa vanhentuneeksi kritisoidun kolmikannan sijasta Unkarissa on ”kaksikanta”, jossa osapuolina ovat työnantajat ja valtiovalta ja ammattiyhdistysliikkeen roolina on lähinnä myötäillä palkankorotusesityksiä.