Unkarin päähallituspuolue Fidesz on kantanut huolta valuuttavelallisten asemasta, jos kohta erityisesti oikeisto-oppositio eli Jobbik-puolue on kritisoinut hallitusta siitä, että toimenpiteisiin on ryhdytty liian hitaasti.  4. marraskuuta Fidesz esitti lakiluonnoksensa, joka otsikoitiin: Uusi pelastuspaketti, újabb mentőcsomag, ehdotuksessa ”avataan sulut” ja uudet valuuttavelallisten ryhmät voivat päästä lainanottajaa epäedullisilta valuuttakurssi-muutoksilta suojaavan järjestelmän (árfolyamgát) piiriin. – Järjestelmässä on itse asiassa kyse siitä, että Sveistin frangin ja Japanin jenin forinttikurssit on jäädytetty tietylle tasolle, joka on korkeampi kuin forintin kurssi oli valuuttalainaa otettaessa, mutta olennaisesti alhaisempi kuin po. valuuttojen kurssit ovat tänään. Unkarissa toimivat pankit olivat määritelleet lainaehdot siten, että forintin arvon alennuttua lainan lyhentämisestä tuli olennaisesti raskaampi tehtävä lainanottajalle kuin lainano lainanottohetkellä arvioitiin.

”Edullisista” valuuttalainoista tuli ottajalleen riippakivi, joka joissakin tapauksissa raunioitti
– useimmiten juuri asuntolainan ottaneen – perheen talouden. Erityisesti on kritisoitu sitä, että valuuttalainoihin  sisätyvät riskit jäävät lainasopimuksissa nimenomaan lainanottajan  kannettaviksi.

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan Unkarissa on tällä hetkellä 150000 perhettä, jotka kolmeen kuukauteen eivät ole kyenneet hoitamaan lyhennyksiään lainaehtojen mukaisesti, ami 90 napon túli tartozással rendelkezik.

Videoleikkeessä kerrotaan esimerkkiperheestä, joka otti asunnon korjausta varten kolmen miljoonan forintin suuruisen valuuttalainan, jonka lyhennykset kuukaudessa olivat lainanottohetkellä 28000 forinttia. Nyt kuukausittainen lyhennyserä on kohonnut lähes kakinkertaiseksi eikä lapsiperhe ole enää kyennyt hoitamaan takasinmaksua sovitun maksusuunnitelman mukaisesti. Toistaiseksi pankki ei ole kuitenkaan vielä käynnistänyt oikeustoimia. Juuri tällaisia asuntovelallisia varten uusin pelastuspaketti on koottu.

Yksittäiset lainanottajat ovat nostaneet pankkejaan vastaan oikeusjuttuja, mutta päätökset ovat olleet pankkien intressien mukainen. Pankeilla ei siis ole ollut mitään juridista syytä tarkistaa lainaehtoja. Valuuttavelalliset ovat suurehko (näkyvä ja kuuluva) painostusryhmä, joka on vedonnut myös siihen, että lainanottohetkellä lainanottajalle ei riittävän selvästi kerrottu valuuttojen kurssimuutoksiin sisältyviä riskejä. Unkarin hallitus, joka on selvästi ilmaissut tyyttymättömyytensä oikeusjuttujen päätöksiin,  on omaksunut loppukesästä tulkinnan, jonka mukaan valuuttalaina on alunalkaen ollut lainaehtojen osalta ”tuotteena” virheellinen. Hallitus edellytti, että pankit tekisivät marraskuun alkuun mennessä ehdotuksen, jolla lainanottajan asemaa parannettaisiin (ja samalla pankkien velvoitteita lisättäisiin) ja asianomaiset muutokset liitettäisiin kuhunkin valuuttalainasopimukseen. Mikäli näin ei tapahtuisi, hallitus toisi parlamenttiin oman esityksensä.

Pankit jättivätkin ehdotuksensa valtiovarainministeriölle lokakuussa, mutta se ei tyydyttänyt hallitusta. Niinpä Fidesz jätti parlamentille oman ehdotuksensa. [Unkarissa hallituspuolue toistuvasti ”tekee lakiehdotuksen” tai ”velvoittaa hallitusta toimenpiteisiin”, kun taas Suomessa ao. ministeriö ”valmistelee lakiesityksen annettavaksi eduskunnalle”; Suomessa koaliitiohallituksenkin hallituspuolueet varsin harvoin ”velvoittavat toimenpiteisiin” hallitusta, jossa ovat siis itse mukana.]

M 1:n uutisten (4.11.) mukaan valuuttalainoja oli muutama vuosi sitten kaikkiaan noin 750000 perheellä. Merkittävä joukko kansalaisia – ja äänestäjiä – on siis ”omassa asiassaan” seurannut tarkkaan hallituksen toimia taloudelliseen ahdinkoon joutuneiden valuuttavelallisten aseman parantamiseksi. Näistä 750000:sta perheestä 170000 on hoitanut lainansa pankin kanssa sovituin järjestelyin. Forintin valuuttavelallisille epäedullisilta kurssimuutoksilta suojaavan valuuttakurssin ylärajan määräävän sopimuksen (árfolyamgát) suojassa on 170000 perhettä. Lisäksi valuuttavelallisten asemaa turvaamaan silloin, kun lainan takaisinmaksu on käynyt mahdottomaksi, on luotu kansallinen yhtiö, Nemzeti eszközkezelő vállalat Zrt., joka on ottanut hallintaansa 11500 perheen asunnon ja pelastanut perheet pakkohuutokaupalta. Näin 350000 perheen osalta velanhoito on – eri tavoin – ratkaistu. Mahdollista on ollut myös muuttaa aiempi valuutta- laina forinttilainaksi.

Ehdotukseen sisältyy lisäksi (jo aiemminkin sovellettu) asianmukaisten oikeustoimien jälkeen varattomaksi todettua asuntovelallista koskevan häädön lykkääminen, kilakoltatási moratorium, joka päättyisi 2014 nhuhtikuun lopussa.

Sekä oikeisto- että vasemmisto-oppositio piti perusteltuna lakiehdotuksen keskeistä sisältöä, so. velanottajalle olennaisia lisäkustannuksia aiheuttavien valuuttakurssi- muutosten vaikutusten säätelyn ulottamista tällä hetkellä riskialtteimmassa asemassa oleviin velallisiin. Yksityiskohdat sen sijaan saivat kritiikkiä. Jobbik -puolue katsoi, että moratorion osalta ei tulisi säätää sen päättymistä vaan se tulisi sitoa valuuttavelallisten asemaa koskevan kokonaisratkaisun aikatauluun. Vasemmiston MSZP edellytti, että pankin ja kunkin valuuttavelallisen asema tulisi todeta erillissopimuksella ja ratkaisuun tulisi kytkeä myös taloutta elvyttäviä toimenpiteitä, jotka viime kädessä vaikuttaisivat forintin kurssin suotuisaan kehitykseen. LMP katsoi, ettei Fideszin ehdotus tarjonnut lopullista ratkaisa ongelmaan. Yhteistä opposition lausunnoissa oli se, että käsiteltäväksi ei
– edelleenkään – saatu ehdotusta, joka tarjoaisi valuuttavelallisia koskevan kokonais-ratkaisun, átfogó megoldás, eikä vain aiempien korjaustoimenpiteiden jälkeen yhden korjauksen lisää.

Parlamentti päättää lakiehdotuksesta tiistaina 5. marraskuuta.