Suomessa riittäisi joidenkin arvioiden mukaan vajaa 100 kuntaa ja kuntauudistuksesta on käyty perusteellista keskustelua useammankin hallituksen aikana, eniten ehkä kuitenkin nykyisen. Unkarissa on yli 3000 kuntaa (kaupunkia tai asutuskeskusta), joilla on omat itsehallintoelimensä, mm. ”kunnanjohtajana” pormestari. Puhettakaan ei ole ollut kuntien elinkelpoisuudesta saati yhdistämistarpeesta tai -pakosta.

Unkarin ”kuntaudistus”, önkormányzati átalakítás, on toteutunut suomalaisesta näkökulmasta varsin matalalla profiililla, erityisesti vasta tänä vuonna uutisissa on eri yhteyksissä käsitelty asiaa. Vuodenvaihteessa asia oli ajankohtainen, kun hallitus ilmoitti valtion ottavan vastuulleen osan kuntien veloista. Nyt on todettu hallituksen ja pääministerin suulla, että 28. helmikuuta 2014 jälkeen kaikki kuntien velat on siirretty valtiolle ja koko kuntasektori voi aloittaa budjettikautensa velattomana.

Kunnille on lisäksi ensi vuoden budjetissa varattu 10 mrd:n forintin tukimääräraha, jota voivat hakea ne 1200 kuntaa, jotka ovat tällä hetkellä ja aikaisemminkin olleet velattomia. Pääministeri käsitteli asiaa 180 perc -ohjelmassa perjantaina 8.11. ja M1:n uutiset kertasivat asian sunnuntaina 10.11. Orbánin mukaan määräraha on tarkoitettu nimenomaan korvaukseksi niille kunnille, jotka ovat hoitaneet taloutensa vastuun-tuntoisesti.

Itsehallintoalueilla alkoivat uudet tuulet puhaltaa 2012 alussa, kun uusi laki paikallisesta itsehallinnosta tuli voimaan:

• Tammikuussa 2012 hallitus siirsi läänien itsehallintoelinten velat valtiolle
• Joulukuussa 2012 kaikkien alle 5000 asukkaan itsehallinnollisten asutuskeskusten ja kaupunkien (kuntien) velat siirtyivät valtiolle ja suurempien kaupunkien veloista harkinnavaraisesti 40–70 prosenttia.
• 28. helmikuuta 2014 jäljelläolevat itsehallinnollisten asutuskeskusten ja kaupunkien velat siirtyvät valtiolle.

M1:n uutisissa käytetiin esimerkkinä Szolnokin lähellä sijaitsevaa pientä Kuncsorban asutuskeskusta. Kunta on velaton ja pormestari tästä ilmeisen ylpeä, mutta hänet kuvataankin videoleikkeessä kuljettamassa autonsa tavaratilassa moottorisahan polttoainetta ja uusia teräketjuja kunnan moottosahoihin. Uutisten mukaan tällaisia Kuncsorban kaltaisia velattomia kuntia on kaikkiaan 1200 kappaletta. Näille kunnille tarjotaan nyt mahdollisuus hakea avustusta infrastuktuurinsa (esim. teiden) parantamiseen. Avustuksen turvin nämä kunnat voisivat hyödyntää hyvää taloudellista asemaansa ja kehittää paikkakuntaansa nopeasti ja edullisesti.

Uutisissa kerrotaan, että nykyisen hallituksen aloittaessa toimintansa kunnilla oli velkaa yhteensä 1200 mrd. forinttia. Vuoden 2012 aikana valtio otti vastatakseen kuntien velkoja yht. 685 mrd. forintin edestä. Helmikuun 2014 loppuun mennessä valtio ottaa vastuulleen vielä 420 mrd. forintin edestä kuntien ottamia lainoja.

Esitellessään asiaa uutisissa pääministerin kansliaa johtava valtiosihteeri János Lázár kertoi, että kunnat aloittavat uuden budjettikauden velattomina. Kunnilla on uudet tehtävät, uudet vastuut ja uudet mahdollisuudet, új feladatok, felelösségek és lehetőségek, toimintaan. Kuntien tuli erityisesti kytkeytyä mukaan alueensa talouskehityksen vilkastuttamiseen, kapcsolodnak be a helyi gazdasági élénkitésével. Esimerkkinä oli Pohjois-Unkarin Salgótarján, jossa paikallinen itsehallintoelin jakaa 50000 forintin kuukausittaisen sitpendin sellaisille kapungista kotoisin oleville korkeakouluopiskelijoille, jotka sitoutuivat valmistumisensa jälkeen työskentelemään kotiseutunsa yrityksissä.

Yllä hiukan epätarkasti siteeratun lain täsmällinen nimi on Vuoden 2011 Laki 189 Unkarin paikallisista itsehallintoelimistä, 2011 évi CLXXXIX törvény – Magyarország helyi önkormányzatairól.