Vuoden 1956 vallankumouksen ja vapaustaistelun uhrien muistopäivää vietettiin 4. marraskuuta, päivänä, jolloin puna-armeija – vetäydyttyään ensin lokauuussa vastarinnan edessä – hyökkäsi uudelleen Budapestiin ja muihin suuriin asutuskeskuksiin kukistaakseen 23.10. käynnistyneen kansannousun. Kahden viikon aikana arviolta 2500 unkarilaista sai surmansa ja kymmeniätuhansia pakeni maasta. Kansannousun jälkiselvittelyissä 15000 sai tuomion ja näihin lokakuun tapahtumiin keskittyneen tutkimusinstituutin arvioiden mukaan yli 300 teloitettiin. – Muisteltiin myös muita uhreja kuten vuonna 1849 teloitettujan kansakunnan ja armeijan johtajia ja esim. vuoden 1920 Trianon’n rauhan menetyksiä.
Pääministeri Orbán vieraili pääministeri Imre Nagyn kotimuseosa, emlékház, jonne oli juuri luovutettu se matkalaukku, jota Nagy oli käyttänyt 4. – 22. marraskuuta 1956 hakeuduttuuaan Jugoslavian Budapestin suurlähetystöön ja pyydettyään Jugoslavialta poliittista turvapaikkaa.
Pestszentlőrincissä, Budapestin XVIII kaupunginosassa, paljastettiin vuoden 1956 uhrien muisomerkki. Paljastustilaisuudessa puhui dr. Mária Schmidt, Terror háza-museon johtaja. Muistomerkki on suorakaiteen muotoinen seinäke, josta erottui vuosiluku 1956, ja se on koottu basaltista lohkotuista katukiven kokoisista kuutioista, joihin kuhunkin on kaiverrettu yhden kansannousun uhrin nimi.
Vuoden 1956 tapahtumia symbolisoiville paikoille tehtiin kunniakäyntejä koko päivän ja kasnalaiset toivat spontaanisti kukkia ja kynttilöitä. Varhain illalla sytytettiin vallan-kumouksen liekki parlamenttitalon edustalle Kossuth-aukiolle. Vierailukohteina olivat mm. Rákoskeresztúrin palsta 301, johon on haudattu monia kansannousun keskeisiä hahmoja. Fiume-kadun hautausmaan palsta 21 eli kansallinen hautapuistikko, nemzaeti sírkert. Terrorin talo-museon, Terror háza muzéum, uhrien seinustalle saattoi tuoda kynttilöitä. Pienen vankilan, Kisfogház,pihasta X. Kaupunginosassa on rakennettu muistomerkki, jolla pormestari Róbert Kovács puhui. Óbudassa Kiscelli-museon ulkomuurin reliefille laski tervehdyksensä ministeri Mihaly Varga, Fidesz. Vargan mukaan ”Unkari on yksin taistellut vapautensa puolesta, sillä turhaa on odottaa ulkopuolista apua. Hódmezővásárhelyssä puhui Mária Wittner, joka tuomittiin 1956 tapahtumien yhteydessä kuolemaan, mutta tuomiota ei pantu täytäntöön. Hän muistutti, että ihmisten täytyy toimia yhdessä luodakseen sen maailman, jossa haluavat elää, kuten ihmiset olisivat halunneet tehdä aikoinaan vuonna 1956. ”Vuoden 56 vaakunaa ei saa antaa pyövelien käsiin, sillä sen takia moni päätti elämänsä hirsipuussa ja tänään sen muiston haluavat pyövelimme ottaa omakseen punatähden asemesta.”
Attila Mesterházi, MSZP, sanoi lausunnossaan, että ”marraskuun 4:nnen päivän vapauden ja demokratian saavuttamiseen pyrkivää halua ei voi tukahduttaa”. Jobbik-puolueen jäsenet sytyttivät 1956 tapahtumien jälkeen sisäministeriksi nousseen Béla Biszkun asuintalon portille 400 kynttilaa muistuttamaan tätä niistä ihmisistä, jotka Jobbik-puolueen käsityksen mukaan olivat menettäneet vallankumouksen tukahduttamisen jälkeen henkensä.
Monissa kirkoissa kautta maan muistettiin jumalanpalveluksen yhteydessä vuoden 1956 lokakuun tapahtumien yhteydessä henkensä antaneita. Kansallinen päätöstapahtuma alkoi klo 19 P.Tapanin basilikassa, Szent István bazilika, ja presidentti Áder puolisoineen osallistui päätöskonserttiin, jossa Unkarin valtionrautateiden sinfoniaorkesteri, MÁV szimfonikus zenekár, esiintyi. Tilaisuutta saattoi seurata myös basilikan edustalla olevalla aukiolla.
Romanian Nagyváradissa puhui ”sankareiden, marttyyrien ja uhrien muistopäivänä” EU-parlamentin jäsen,ja ent. piispa László Tőkés. Hän nosti esille ne Transsilavanian nuorukaiset, erdélyi fiatalok, jotka romanian viranomaiset verenvuodatuksen jälkeen ottivat kiinni ja pistivät vankilaan. ”Edellisten sukupolviemme edustajien, sankariemme elämästä meidän on esikerkkinä muistettava kansallinen keskinäinen rakkaus, nemzetszeretet, voima, usko; niissä on tulevaisuutemme, (kansallisen) säilymisemme varmuus.”
Vajdaságin Horgosissa, Serbiassa, pystytettiin muistomerkki István Virágille, papille, jonka Titon partisaanit surmasivat 1944 kuten kaikkiaan 33 muuta kirkon palveluksessa ollutta henkilöä Délvidékin alueella osana etnistä puhdistusoperaatiota. Nämäkin uhrit, alueen saksalaisia ja unkarilaisia, saivat oman muistoristinsä 4. marraskuuta.