Kun Suomessa ja Länsi-Euroopassa jälleen kerran keskustellaan elintarvikeketjun pituudesta tuottajalta kuluttajalle sekä raaka-aineen tai ylipäänsä tuotteen alkuperämerkintöjen luotettavuudesta, on Unkarin elintarviketeollisuuden oma kriisi laukeamassa. – Toki Unkarissakin uutisoitiin viikolla 7 erään lihan tukkuliikkeen elintarkikelainsäädännhön vastaisesta varastoinnista, puutteellisesta hygieniasta ja puuttuvista tai väärennetyistä alkuperämerkinnoista, mikä johti noin 30 tonnin lihaerän tuhoamiseen. Lähes puolet tuhottiin sen takia, että erä oli kuljetuksen ja säilytyksen aikana siinä määrin pilaantunut, ettei sitä voinut enää käyttää elintarvikkeeksi.

Toiseen kertaan uutisoitiin 19.2., että Gyulan lihantuotantokombinaatti on aloittanut toimintansa uudelleen. Tällä kertaa uutisen ydin oli siinä, että tuttuja tuotteita oli jälleen vähittäiskaupan ketjujen hyllyillä, edellisellä kerralla tuotannon käynnistymisestä uudelleen. Gyulai ja Csabai ovat makkaroina käsitteitä ja kuuluvat peräti Hungaricum-tuotteiden joukkoon, so. niistä on tullut unkarilaisuuden ikoneita, jotka halutaan säilyttää osana kansallista kulttuuriperintöä, tässä tapauksessa gastronomista perintöä.

Kaikki lähti liikkeelle alkusyksystä, kun tuli tietoon, että eräät maan suurimmat lihanjalostuslaitokset, huskombinat, olivat taloudellisissa vaikeuksissa, ensimmäisenä joutui julkisuuden valokeilaan Gyulan tuotantolaitos. Vaikeudet johtivat keskusteluihin po. teollisuuden kannattavuudesta, neuvotteluihin irtisanomisista ja lopulta konkursseihin. Valtiovalta eli Aluekehitysministeriö, Vidékfejlesztési miniszterium, ilmoitti tukevansa kotimaista tuotantoa, mutta velkojat väsyivät odottamaan. Heille ei riittänyt ministeriön päätös, että keskeiset tämän teollisuudenalan tuotantolaitokset olisivat strategisesti tärkeitä, mikä tarkoitti myös sitä, että yritystä ei päästettäisi suin päin konkurssiin.

Suuret tuotantolatokset, joiden tuotteet tunnettiin kaikkialle maassa ja joilla oli huomattava asema myös elintarvikeviennissä ja jotka työllistivät kukin noin 300 henkilöä, joutuivat suoritustilaan, ensiksi Gyulassa, sitten Kaposvárissa, Pápassa ja Kapuvárissa. Taustalla oli mm. omistajanvaihdoksia ja verovelkoja sekä erääntyneitä maksuja tuottajille. – Kun laitoksilla oli suuri työllistävä vaikutus sijaintipaikkakunnillaan, ao. kaupunkien johto joutui mukaan liiketoimintaan ei pelkästään tuotannon jatkamisen takia vaan myös laitosten merkittävän työllistävän vaikutuksen takia. Perustettiin uusia yhtiöitä jatkamaan tuotantoa, koneet ja henkilökunta olivat valmiina. Käytännössä tämä tapahtui valtiovallan myötävaikutuksella eli yhtiöiden pääomittamisesta vastasivat ensisijassa kaupungit (so. niiden itsehallintoelimet) ja valtio. Nyt puoli vuotta kestänyt epävarmuus on päättymässä ja lihamyllyt ovat käynnistymässä tai jauhavat jälleen kaikilla em. neljällä paikkakunnalla. Myös vienti on käynnistymässä, markkinaosuudet halutaan vallata takasin mm. Tshekissä, Iso-Britanniassa ja Venäjällä.