Unkarista on tulossa menestystarina, kertoi pääministeri Orbán Varsovan yliopistossa pitämässään vierailuluennossa osana Visegrad-maiden valtionpäämiesten tapaamista. Uutiset referoivat 7.3. pääministerin lausumaa, jonka hän itse asiassa oli lanseerannut Brysselissä  jo yli kuukautta aikaisemmin (30. tammikuuta). Unkarin valtionvelka pienenee ja Unkari pystyy pitämään budjettivajeensa EU:n komission asettamissa rajoissa (alle 3 % BKT:sta), kertoi pääministeri. Itse asiassa juuri nämä kaksi seikkaa ovat reunaehtoina Unkarin talouskasvulle. Myös työllisyys kohentuu joten vain talouden saaminen kasvuun on ongelma. Orbán vakuutti, että Unkari tulee jatkamaan tällaista talouspolitiikkaa ja haluaa tulevaisuudessa tehdä myös yhteistyötä niiden maiden kanssa, joilla on samansuuntaiset tavoitteet. – Pääministeri huomautti myös siitä, että talouden tervehdyttämiseksi säädettyjen erillisverojen ja niihin liittyvien intressiristiriitojen takia ”jotkut” haluavat tehdä Unkarista ”mustan lampaan”. Unkari ei myöskään halua kiirehtiä eurovyöhykkeen jäseneksi ennen vuotta 2020. Pääministerin käsityksen mukaan Varsovassa pidetty kokous osoitti osaltaan ao. maiden yhteistyön perustelluksi.

Visegrád-maiden (V4-maiden) huipputapaamiseen Varsovassa otti poikkeuksellisesti osaa myös Ranskan presidentti Francois Holland ja Saksan liittotasavallan kansleri Angela Merkel. Visegrád-mailla tarkoitetaan Puolaa, Slovakiaa, Tshekkiä ja Unkaria, jotka käynnistivät keskinäisen yhteistyönsä 1991 Visegrádin julistuksella, Tshekkoslovakian jakauduttua kahtia 1993 aiemmasta kolmenkeskisestä yhteistyöstä tuli neljänkeskistä. Maat pyrkivät tapaamisten avulla tiivistämään ja kehittämään taloudellista ja diplomaattista yhteistyötään. ”Esimerkkinä” yhteistyölle oli Unkarin kuninkaan Kaarle Robertin vuonna 1335 järjestämä Visegrádin kokous, jossa mukana oli Puolan kuningas Kasimir ja Böömin kuningas Juhana. Kokouksen tavoitteena oli lievittää hallitsijoiden välisiä erimielisyyksiä ja poistaa maiden välisen kaupan esteitä.