Pääsiäisen uutistarjontaan liittyi juhlan uskonnollisen taustan (katolinen, reformoitu ja evankelinen) esittelyn ohella kansantapojen kuten kananmunien maalaamisen sekä locsolás-perinteen esittely. Pääsiäissunnuntain ja -maanantain toinen pääaihe oli kuitenkin jokien tulviminen sekä sateiden ja sulamisvesien aiheuttamien vahinkojen minimoiminen. Erityisesti Länsi- ja Pohjois-Unkarissa joet tulvivat yli äyräittensä, lännessä erityisesti Rába- ja Zala-joet sekä Principális-kanava, pohjoisessa erityisesti rajajoki Ipoly.
Tulvat olivat odotettavissakin, sillä edellisviikkoina satoi erityisesti Länsi- ja Luoteis- Unkarissa runsaasti lunta, joinakin päivinä jopa useita kymmeniä senttejä. Tuossa vaiheessa, kun uutisissa oli raportoitava lumentulon aiheuttamista onnettomuuksista, liikenne-esteistä ja saarroksiin joutuneista kylistä ja rajanylityspaikoilla olevista kuorma-autojonoista, jotka eivät edenneet tuntikausiin metriäkään, oli ennenaikaista pohtia, mitä tulisi tapahtumaan, kun parin viikon aikana satanut lumi alkaisi sulata.
Pääsiäisen alla lumi alkoi sulaa, mutta ei niinkään ilman lämpenemisen takia vaan jatkuvien sateiden seurauksena, mikä vain pahensi tilannetta. Tulva, árvíz, oli tosiasia ja kestoaihe, joka kosketti konkreettisesti laajoja alueita. Pääsiäismaanantaina uutisten mukaan kaikkia Unkarin jokia uhkasi jonkinasteinen tulviminen poikkeuksellisen runsaiden sateiden takia, joiden laantumista oli orotettu jo päiväkausia. Sateiden lakkaaminen pääsiäismaanantaina antoi paikkakuntalaisille ja pelastushenkilökunnalle hetken hengähdystauon, mutta uutisten mukaan sen pituudesta ei ollut tietoa. Länsi-Unkarin Rába-joki täyttyi äärimmilleen ja sen sekä Zala-joen vedenpinnan nousua seurattiin päivittäin, vedenpinta saattoi nousta 5 cm tunnissa yli vuorokauden ajan. Muovisia hiekkasäkkejä pinottiin monin paikoin päiväkausia uhanalaisille paikoille, kuten jokivarsilla jo olemassaolevien vallien korottamiseksi. Kun vedenpinta nousee yli kolmen metrin purossa, jossa tavallisesti on vettä 1,5 metriä, veden virtauma muuttuu todella vuolaaksi ja ryöstäytyessään vallien yli vesi peittää nopeasti laajoja alueita. Asukkaita jouduttiin pelastaaman tulvan valtaamista kodeistaan, kotieläimiä jouduttiin siirtämään tulvan alta ja monet kellarit täyttyivät vedellä puolisääreen asti pilaten kellareissa säilytetyt tavarat ja elintarvikkeet. Kaduille ja pihoille tulvineet vesimassat estivät normaalin liikenteen ja saattoivat paikoittain myös viemärijärjestelmän epäkuntoon; viemärit ”purkautuivat” kellareihin ja vesi ryöppysi huomattavasti pienemmille hulevesimäärille tarkoitetuista viemärikaivoista kuin suihkukaivosta. Viemärien tulviminen yhdessä tulvavesien kanssa edellyttää veden poispumppaamisen lisäksi myös viemäriveden saastuttamien paikkojen pesua ja desinfiointia sekä ylipäänsä erityisen huolellista käyttöveden laadun seurantaa.
Taustaa: Unkarin suurimmat joet ovat Tonava ja sen sivujoki Tisza. Slovakian kanssa yhteinen rajajoki on Ipoly ja Kroatian kanssa Dráva, jotka molemmat laskevat Tonavaan. Tiszaan laskee idästä Transsilvanian puolelta Körös, jolla on useita sivujokia, kuten Berettyó ja Transsilvanian puolella Fekete Körös ja Fehér Körös. Pohjoisessa Tiszan latvoilla pääuomaan yhtyy Bodrog sekä mm. Miskolcin suunnasta tuleva Sajó. Tonava on Euroopan toiseksi pisin joki, siihen ja Tiszaan Unkarissa laskevien jokien latvat ja valuma-alueet ulottuvat syvälle naapurimaihin. Karpaatit muodostavat pohjoisessa vedenjakajan, idässä Transsilvanian ylänkö etelässä Dinariset alpit ja lännessä Itävallan ylänköalueet. Kun lumet alkavat sulaa vuoristoissa ja ylängöillä, sulamisvedet päätyvät Tiszaan ja Tonavaan, joiden vedenpinta alkaa nousta. Jos tähän jokavuotiseen vedennousuun liittyy edellisviikkojen runsas lumentulo Unkarissa, seurauksena on em. pääjokiin laskevien sivujokien tulviminen yli äyräittensä, mikä aiheuttaa suuria aineellisia vahinkoja.