Taloustieteessä taantumaksi nimitetään tilannetta, jossa kansantalouden bruttokansantuote, GDP, bruttó hazai termék, ei ole kasvanut – tai on pienentynyt – kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Unkarin talouskasvu pysähtyi ja kääntyi negatiiviseksi vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä.

Unkarin talous on ollut siis taantumassa vuoden 2011 viimeisestä neljänneksestä lähtien, mutta nyt talouden sukellus, gazdasági mélyrepülés, näyttää pysähtyneen, sillä kuluvan vuoden toisen vuosineljänneksen BKT osoittaa 0,5 %:n kasvua viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja 0,1 %:n kasvua edelliseen vuosineljännekseen (1./2013) verrattuna. – M1:n uutisten 14.8. välittämät tiedot perustuvat Unkarin Tilastokeskuksen, Központi Statisztikai Hivatal, KSH, pikatiedotteeseen, gyorstájékoztató.

Uutisten mukaan bruttokansantuotteen kasvu johtuu ennenkaikkea maatalouden ja rakennusteollisuuden kasvuluvuista. Kuluvan vuoden vehnäsato on ollut hyvä: laadullisesti erinomainen ja määrällisesti 30 % suurempi kuin edellisvuonna. Toisen arvioitsijan mukaan siirtyminen 1,5 vuoden taantuman jälkeen kestävälle kasvu-uralle, tartós növekedési pályára, on edellisten lisäksi seurausta autoteollisuuden ja vähittäiskaupuan suotuisasta kehityksestä. Arvioitsijoiden optimismia tukevat myös eurooppalaiset tiedot taantuman päättymisestä: erityisesti Saksan talous on lähtenyt kasvuun odotettua nopeammin, kerrotaan uutisissa.

Uutisissa 13.8. kerrottiin lisäksi inflaation penenemisestä: inflaatio on ennätyksellisen alhaalla, rekordalacsony az infláció. Kun inflaatio on ollut aikaisemmin lähes 5 %, ilmoitti maan tilastotoimisto KSH, että heinäkuun inflaatio oli 1,8 %. Uutisten haastattelemien arvioitsijoiden mukaan syynä on ennen kaikkea energiahintojen alentaminen tai säännöstely, rezsicsökkentés: heinäkuun alusta putosi pullotetun nestekaasun hinta (palackozott PB-gáz) 10 %, lisäksi laskettiin nuohousmaksuja ja jätevesisäiliöiden tyhjennysmaksuja. (Lisäksi vuoden alussa laskettiin sähkön, kaasun ja kaukolämmön kuluttajahintoja 10:llä prosentilla.) Näillä valtiovallan läpiviemillä toimenpiteillä on ollut vaikutus kuluttajahintaindeksiin. Arvioitsijoiden käsityksen mukaan nykyinen suotuisa kehitys tulee jatkumaan kuluvan vuoden toisella vuosipuoliskollakin, ja inflaation odotettin putoavan 1–1,5 %:iin vuoden loppua kohden. – Alhainen inflaatio vaikuttaa kansalaisten ostovoimaan, sillä reaalipalkat ja -eläkkeet nousevat laskevan inflaation vallitessa. Uutisten mukaan tilanteesta hyötyvät erityisesti pienituloiset ja eläkeläiset, joiden tuloista suhteellisesti suurempi osuus on mennyt juuri em. energiamaksuihin.