Tiistaina 27.8. oli ”se suuri äänestys”, kun Unkarin parlamentti äänesti perusopetusta käsittelevän lain muutosesitysten hyväksymisestä. Keskeinen kysymys ei käsitellyt opetussuunnitelmia tai tuntijakoa vaan opettajien palkkausta. Kysymys ei ollut pelkästään ”palkkaluokista” vaan palkkkausperusteista laajemminkin ja opettajan urakehityksestä. Asiantuntemuksesta ja kokemuksesta palkitaan, mutta työuraansa aloittavan opettajankaan ei pitäisi tehdä työtään ”nälkäpalkalla”. Lainmuutoksella haluttiin myös yksittäisen opettajan palkkaus tarkistettavaksi, erityisesti koulujen johtajien tai rehtoreiden palkkaus oli ainakin M1:n uutisten esittämien esimerkkien valossa karannut aivan omiin sfääreihinsä, kun ylitunnit ja erilliset lisäkorvaukset saattoivat nostaa yksittäisen rehtorin palkan jopa nelinkertaiseksi opettajan peruspalkkaan verratuna.
Hallituksen esitys uudeksi palkkaukseksi oli uutisissa tiivistetty päätoimisen opettajan palkan kuvaukseksi silloin, kun opettaja on ollut työssä 10 vuotta tai 20 vuotta. Palkkauksessa näkyi myös peruskoulutuksen ero, yliopistotutkinnon suorittanut opettaja sai parempaa palkkaa kuin (opettaja)korkeakoulututkinnon suorittanut opettaja.
Korkeakoulutukinnon suorittanut opettaja: työkokemusta opetustehtävissä 10 vuotta
- nykyinen palkkaus: 135.420 uusi palkkaus 1.9. alkaen 208.767
- 10 vuoden työkokemuksen perusteella palkka nousee 73.349
Korkeakoulutukinnon suorittanut opettaja: työkokemusta opetustehtävissä 20 vuotta
- nykyinen palkkaus: 149.145 uusi palkkaus 1.9. alkaen 231.966
- 20 vuoden työkokemuksen perusteella palkka nousee 82.821
Yliopistotutkinnon suorittanut opettaja: työkokemusta opetustehtävissä 10 vuotta
- nykyinen palkkaus: 148.925 uusi palkkaus 1.9. alkaen 228.747
- 10 vuoden työkokemuksen perusteella palkka nousee 79.822
Yliopistotutkinnon suorittanut opettaja: työkokemusta opetustehtävissä 20 vuotta
- nykyinen palkkaus: 172.883 uusi palkkaus 1.9. alkaen 254.163
- 20 vuoden työkokemuksen perusteella palkka nousee 81.280
Suhtautuminen uudistukseen on ollut kahtalainen. Haastatellut opettajat kuvasivatkin tilannetta sanoin: toinen silmäni itkee, toinen taas nauraa, egyik szemem sír, a másik meg nevet. Palkkausjärjestelmä yksinkertaistuu, mutta samalla poistuvat lisäpalkkiot, joista erityisesti pitempään työuralla olleet ovat hyötyneet. – Nykyiseen peruspalkkaan verrattuna uusi palkka on kolmanneksen suurempi. Keskimääräinen palkakorotus on laskelmien mukaan 34.000 Ft. Uutiset kertovatkin esimerkeistä, joissa lisien poistuessa muutos on ollut vain puolet nimelliskorotuksesta eli 30.000 – 40.000 Ft. tai jopa tuntuvasti vähemmän, kuten oppositio (Demokraattinen koalitio) esitti lausunnossaan. Opposition LMP:hen lukeutuvien edustajien mielestä uudistus jäi puolitiehen, sillä korotusten ulkopuolelle jäi tärkeitä henkilöstöryhmiä, kuten lasdtentarhanopettajat ja kirjastonhoitajat. Päähallitus-puolueen parlamenttiryhmän puheenjohtaja Rogán Antal sen sijaan hehkutti, että opettajille annettaisiin nyt takaisin nelinkertaisena se, minkä vuonna 2009 Bajnain hallitus otti heiltä pois.
Valtiosihteeri Rózsa Hoffmann puolestaan totesi, että yhteiskunta pystyy lopultakin lyhentämään ”velkaansa” opettajille, mutta sitä ei makseta velalla vaan verotuloilla. Palkkojen reaaliarvo myös tulee säilymään, sillä se on kirjattu lakiin.
Unkarin peruskoulun ja lukion eli perusopetuksesta vastaavien opettajien palkkaus on ollut viime syksynä ja tänä keväänä julkisen keskustelun keskiössä useampaan kertaan ja opettajakunnan tyytymättömyys on tullut esille myös selvästi. Kun Unkarin ammatti-yhdistysliike on konsolidoitunut vuoden 1989 jälkeen hitaasti, toimii eri aloilla useita ammattiliittoja ja niiden yhdistyminen on ollut hidasta ja vastaavasti niiden rooli yhteis-kunnallisessa keskustelussa vähäisempi kuin mihin olemme Pohjoismaissa tottuneet. Erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä edustavilla opettajajärjestöillä on ollut omat strategiansa palkkakehityksen korjaamiseksi. Järjestön toiminta on toki vaikuttanut myös jäsenmäärän kehitykseen, joten profiilia on pyritty terävöittämään. ”Demokraattiset” järjestöt ovat viimeisen kolmen vuoden aikana olleet pääsääntöisesti oppositiossa nykyisen hallituksen ehdotusten suhteen.