Unkarin kotitalouksien velka energianjakeluyhtiöille on vähentynyt sähkön ja kaasun osalta 15 %:lla kuluneen vuoden aikana, kaukolämmön osalta jopa 30 %, kertoivat uutiset 24. syyskuuta. Budapestin kaupungin viranomaisten laskelmien mukaan edellisen vuoden vastaavaan tilanteeseen verrattuna erääntyneinä energialaskuina kertynyt velka on pienentynyt 17 %.

Unkarin kotitalouksien – ja toisaalta energianjakeluyhtiöiden – ongelma on ollut pitkään kuukausittaisten energialaskujen maksamisen viivästyminen. Uutisten mukaan unkarilaisilla on pöytälaatikossaan 3 miljoonaa erääntynyttä energialaskua, joiden yhteenlaskettu summa on yli 100 mrd:a forinttia. Kaikkiaan 1,5 miljoonalla kuluttajalla on eräpäivä ylittynyt vähintään 30 vrk:lla. Uutiset voivat esittää tarkempiakin lukuja:

• 923000 kotitaloudella eräpäivä ylittynyt vähintään 30 vrk:lla
• 211000 kotitaloudella eräpäivä ylittynyt vähintään 6 kk:lla
• 403000 kotitaloudella eräpäivä ylittynyt vähintään 12 kk:lla.

On selviö, että tällaiset viiveet näkyvät myös energianjakeluyhtiöiden kassavirrassa. Vuosi sitten kerrottiin uutisissa, edttä myös joillekin alueellisille itsehallintoyksiköille eli kunnille lähetettyjen energialaskujen maksut olivat viivästyneet. Samanlaisia uutisia eräpäivien ylittymisestä on kerrottu myös yritysten energialaskujen maksamisesta. Energianjakeluyhtiöiden ainoa keino, kun tilannetta ei enää haluta katsoa läpi sormien, on katkaista sähkön, kaasun tai lämmön jakelu. – Sähkönjakelun keskeytyminen ei ole yhtä hankala tilanne kuluttajalle kuin ruuanlaitossa käytetyn kaasun katkaiseminen katkaiseminen: aina voi hyvältä naapurilta lainata jatkojohdon avulla sähköä.

Talouskriisin seurauksena monien kotitalouksien maksut ovat erääntyneet. Tänä vuonna energiahintojen sääntelyn tuloksena velkaantuminen on pysähtynyt ja kääntynyt laskuun. Tämän kehityksen odotaan jatkuvan, mikäli marraskuussa energiahintoja lasketaan uudelleen 10 %:lla.

Merkittävää on erityisesti erääntyneiden kaukolämpölaskujen väheneminen noin kolmanneksella. Asiantuntijoiden mukaan tässä nimenomaan näkyy kaukolämmön kuluttajahinnan alentaminen.

Hallituspuolueiden ja opposition suhteita on kiristänyt myös se, että hallitus haluaa päättää energiahintojen leikkaamisesta laeilla, jotka edellyttävät 2/3 enemmistöä. Näin myös päätösten purkaminen vaatii vastaavan enemmistön. Fideszin parlamenttiryhmän puheenjohtaja Antal Rogán totesikin valtiopäivillä, että vasemmistoon ei tässä asiassa voi luottaa: Kansalaisia ja kotitalouksia on suojeltava ei vain vasemmiston vaan myös EU:n ja monikansallisten jakeluyhtiöiden pyrkimyuksiä vastaan. Hänen mukaansa Gyurcsányn ja Bajnain kannattajat, mikäli ne voittavat vaaleissa, ovat valmiit peruuttamaan hinta-säännöstelyn ja nostamaan hinnat uudelleen.

Vilkasta poliittista keskustelua on herättänyt myös hallituksen ilmoitus selvittää, mita mahdollisuuksia on siirtää energianjakelu yleishyödyllisille yhtiöille, joiden voittoja ei kotiuteta ulkomaisille omistajille vaan kohdennetaan palvelun ja sen edellyttämän infrastruktuurin kehittämiseen. Tähän strategiaan kytkeytyy myös hallituksen ilmoitus ostaa takaisin monikansalliselta e.on -energiayhtiöltä energian tuonti ja jakelu, jotka edellinen sosialistihallitus myi eli yksityisti. Rogánin mukaan sosialistit ovat valmiit ”yksityistämään” myös sen, että unkarilaiset voisivat vapaasti itse sopia suurimman kaasuntuottajamaan, Venäjän kanssa kaasun hinnasta, tällä hetkellä Rogánin mukaan – vasemmistohallituksen toteuttaman yksityistämisen seurauksena – monikansallinen e.on -yhtiö neuvottelee hinnan.Venäjän kaasuyhtiön kanssa. MSZP taas on ollut tekemässä esitystä erityisen tutkintavaliokunnan asettamiseksi tutkimaan e.on -energiayhtiön kanssa tehtyä kauppaa. Hallituspuolueille ja tiedotusvälineille vettä myllyyn on puolestaan antanut erityisesti se, että myös oikeisto-oppositio eli Jobbik on yhtynyt aloitteeseen. MSZP vannoi lähes vuosi sitten ”pyhästi” ettei tekisi yhteistyötä Jobbik-puolueen kanssa, kun Jobbik-puolueen parlamenttiedustaja Márton Gyöngyösi epäili yhteiskunnassa merkittävassä asemassa olevien juutalaisten solidaarisuutta Unkarin valtiota kohtaan. Epäily esitettiin silloisen – ja maailman poliittista mielipidettä voimakkaasti jakaneen – Gazan kriisin yhteydessä ja Gyöngyösi esitti tällaisessa asemassa (mm. parlamentissa) olevien juutalaisten luetteloimista. Lausunto nostatti muut puolueet ja kansalaisjärjestöt Jobbik-puoluetta vastaan ja mm. MSZP:n Mesterházy esitti lausunnon, jossa sanoutui irti kaikesta parlamentaarista yhteistyöstä Jobbik-puolueen kanssa. Nyt MSZP:n tutkintavaliokunnan asettamista koskevan aloitteen on allekirjoittanut 47 MSZP:n, 7 LMP:n ja 24 Jobbik-puolueen adustajaa. Fidesz ja mm. sosialidemokraatit esittivät Mesterházylle, että MSZP vetääisi pois esityksensä. MSZP:n edustajat käyttivät verukkeena sitä, että itse asiassa kysymys ei ollut yhteisestä aloitteesta, sillä Jobbuik puolueen allekirjoitukset olivat omalla arkillaan! Uutiset hyödynsivät kiusallista tilannetta näyttävästi ja seuraavana päivänä (26.9.) MSZP ilmoitti vetävänsä allekirjoituksensa pois ja tekevänsä oman aloitteen.