Paksről döntsön a nép!, Kansa päättäköön Paksista!, näin oli otsikoitu yhdistyneen vasemmisto-opposition tilaisuus. Sunnuntain 2.2. M1:n uutisissa kerrottiin videoleikkein Gurcsányn ja Bajnain käsityksistä. Gyurcsány nimenomaan halusi kansanäänestyksellä päätettäväksi Paksin ydinvoimalan kahden vanhentumassa olevan reaktyoriyksikön korvaamisesta uusilla. Oppisitiojohtajien yhteinen viesti oli, ettei hallituksella ollut parlamentin antamaa valtuutusta ydinvoimalan laajennusta koskevan esisopimuksen solmimiseen Venäjän (ja Rosatomin) kanssa.

Vasemmisto pitää voimalan rakentamista koskevaa esi- tai aiesopimusta laittomana ja hallitus joutuukin tuomaan sopimuksen parlamenttiin, kuten itse asiassa luvattiin jo sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa. Hallituspuolueet kuitenkin katsovat, että sopimus turvaa Unkarin kasvavan energoatarpeen pitkälle tulevaisuuteen. Bajnai ja Gyurcsány pitävät ratkaisua epätaloudellisena ja se sitoisi maan energiapolitiikan ratkaisut pitkälle tulevaisuuteen. – Sosialistiset hallitukset olivat kuitenkin periaatteessa samoilla linjoilla 2009 ja 2010, jolloin tehtiin periaatepäätös Paksin ydinvoimalan ajanmukaistamisesta ja laajentamisesta. Tällä hetkellä oppositiossa oleva vasemmisto katsoo kuitenkin, ettei silloinen parlamentin periaatepäätös ”muuttuneessa tilanteessa” olisi enää voimassa. Itse asiassa neljä vuotta sitten oletettiin, että uusien yksikköjen toimittamisesta käytäisiin avoin kilpailu. Nyt esisopimus Venäjän kanssa tehtiin hallituksen sisäisen valmistelun tuloksena. – Tilanne on hivenen samantapainen kuin Fennovoiman suunnitteleman Pyhäjoen voimalan asema, meilläkin käytiin jokin aika sitten keskustelua siitä, olisiko päätös Fennovoiman osalta yhä voimassa, kun osakkaat ja rahoituspohja ovat olennaisesti muuttuneet.

Ulkopuolisin silmin Unkarin osalta kysymys ei niinkään ole enrgiapolitiikasta vaan vaalitaistelusta, jota käydään parlamentarismin nimissä. Uutislähetyksissä on kuitenkin siteerattu runsaasti nimenomaan Gyurcsányn ja Bajnain lausuntoja vuodelta 2009 ja ihmetelty nikyisen kielteisen suhtautumisen syitä. Toki kysymys on myös maan tulevaa energiatarvetta koskevista vaihtoehtoisista laskelmista ja skenaarioista. Kun hallitus katsoo ensisijaiseksi kasvavan energiatarpeen turvaamisen edullisesti, arvioi oppositio energiatarpeen kasvun alhaisemmaksi ja suunnitellut ratkaisut kansakunnalle kohtuuttoman kalliiksi. Eipäs–juupas -keskustelu jatkuu epäilemättä lähiviikkojen ajan. Nykyinen hallitus tuskin haluaa asiassa kansanäänestystä ja vasemmiston vaaliyhteistyön ulkopuoellle jätetyt sosiaalidemokraatit totesivat pitivänsä kansanäänestysvaatimuksia äänestäjien pettämisenä.