”Unkaria on edustettav a ulkomailla terveellä järjellä ja rohkeasti,” tiivisti MTI pääminsierin puheen vuotuisessa suurlähettiläskokouksessa. Budapestissa. Pääministeri Orbánin mukaan Unkari on talouskasvussaan päässyt siihen vaiheeseen, joka nostaa Unkarin EU:n nopeimmin kasvavien maiden joukkoon.

Unkarin toimia on edustettava ulkomailla terveenllä järjellä ja rohkeasti, ja kaikki on tehtävä sen hyväksi, että että mitä useampi sijoittaja tulisi Unkariin – näin määritteli pääministeri suurlähettiläiden tehtävän 24.8. Budapestissa Ulkomaankauppa- ja ulkoasiainministeriön tämävuotisessa ulkomaanedustustojen päälliköiden tapaamisessa, jossa hän otti kantaa myös moniin muihin kysymyksiin. Hän totesi mm., että nykyiset Venäjään kohdistuneet vientikiellot olivat Unkarille ensisijaisesti taloudellinen kysymys.

Poliittinen vakaus, jatkuvat uudistukset sekä lisäksi talouskasvu ovat tuoneet Unkarin sellaiseen vaiheeseen, joka on tehnyt siitä yhden nopeimmin kasvavista talouksista EU:n jäsenvaltioiden joukossa. – Pääministerin arvion mukaan hallitus oli aloittamassa tällaisessa tilanteessa vastikään käynnistyneen uuden nelivuotisen toimikautensa. Eli kuten hän asian määritteli: ”olemme päättäneet sisällöltään menestyksellisen hallituskauden, mistä esimerkkinä ensisijassa oli se, että Unkari on vapautunut ylivelkaantuneisiin maihin kohdennetuista toimenpiteistä”.

Orbán Viktor puhui myös siitä, että Unkarissa, joka on erityisen vientiorientoitunut maa, ulkopolitiikka perustuu keskeisesti talouspolitiikkaan. Hänen mukaansa pääministeri voi odottaa Navrascics Tiborilta (ulkomaankauppa- ja ulkoasiainministeri) ulkoasiain ”virtaviivaistamista”, myöhemmin – kun Navrascicsista on tullut komission jäsen, häneltä voidaan toivoa EU:n komission jäsenen tehtävien ja Unkarin julkosuhteiden organisoinnin uudelleenjärjestelyä.

Pääministweri – puhuessaaan sekä vastatessaan kysymyksiin puolentoista tunnin ajan – kokosi yhteen ne odotukset, joita hänellä oli suurlähettiläiden suhteen. Hän pyysi paikallaolevilta, että vaikka hallitus on oli saavuttanut tietyillä konsepteilla ja toimintasuunnitelmilla ja päätöksillä tuloksia, jotka eräiltä osin eivät vielä olleet nähtävissä, eivätkä nauti yleistä luottamusta EU:n piirissä, suurlähettiläät eivät saisi omaksua puolustelevaa käytöstä.

Toiveena on, että nämä ulkoasiainhallinnon edustajat vastaisivat kaikkiin kysymyksiin, joihin on vastattava, mutta kysymys ei ole siitä, että nämä puolustaisivat Unkarin asemaa, sillä Unkari kykenee itse puolustamaan itseään. Huomiotta ei saa jättää mitä toinen sanoo, siihen on jollain tavoin reagoitava, mutta tätä on pidettävä pikemminkin sivistyneenä velvollisuutena, mutta ei poliittisena tehtävänä. ”Meidän tehtävämme ei ole puolustaa sitä, mitä olemme saavuttaneet, vaan se, että osoitamme ne mahdollisuudet, jotka ovat kehkeytyneet kuluneiden vuosien menestyksistä.”

”Sen jälkeen, kun irrottauduimme ideologialähtöisestä ulkopolitiikasta, jatkoi pääministeri, olemme voineet rakentaa ulkosuhteitamme paljon avoimemmin myös sellaisten valtioiden kanssa, jotka eivät kuulu läntisten liittolaissuhteiden lärjestelmään”, kertoi pääministeri.

Pääministeri teki samalla yksiselitteiseksi käsitysensä, että Unkarin asema läntisessä liittolaisjärjestelmässä ei ollut kiistaksymys, Mutta hallitus ei noudata sellaista uölkopolitiikkaa, jonka mukaan jokaisen ulkopoliittisen kysymyksen ytimenä olisivat arvokysymykset. Hänen arvionsa mukaan arvokysymykset olivat tärkeitä – NATOlla ja EU:lla on tiettyyn pisteeseen saakka yhtenäinen arvopohja – mutta se ei merkinnyt sitä, että Unkarin pitäisi suhtautua tämän liittolaisjärjestelmän ulkopuolisiin maihin sen mukaisesti, mitä se ajatteli näiden maiden edustamasta kulttuurista, poliittisesta järjestelmästä, demokratiasta.

Po. maan suhteen on esitettävä kysymys, mikä on Unkarin kansallinen intressi kussakin tapauksessa, totesi pääministeri. Hänen käsityksensä mukaan näet ”viisaat maat” keksivät ideologiaan perustuvan ulkopoliittisen toimintalinjan ”onnettomasti jodettuja” maita varten. Muutoin on vaikea selittää sitä, että Yhdysvallat ovat minkäänlaisia estoja tuntematta saaneet Kiinan rahoittamaan huomattavan osan Yhdysvaltain budjettivajeesta.

Yhteenvetona pääministeri totesi, että on kasvettava asemansa mukaisesti: perspektiivissään menestyksekkään maan on pidettävä yllä arvoistaan talouteen perustuvaa ulkomaanedustusta. On edustettava sellaista Unkaria, joka talouskriisin aikana kykeni toteuttamaan merkittävän osan siitä työstä, mihin kovin harva muu maa kykeni.

Yhdenlainen vaatimattomuus ja pidättyväisyys on perusteltua, mutta äärimmäisyyteenkään ei pidä mennä, sillä tämän päivän maailmassa ei ole yhtään sellaista (maata), joka voisi vaatia itselleen oikeutta vaatia Unkaria tilille mistä tähansa. Unkarin antamien sitoumusten osalta vain puolustusmenojen osuus koko budjetista jää alle NATOn asettaman osuuden.

Tähän ajatusmalliin liittyen hän kiinnitti huomiota siihen, että Unkari on ainoa sellainen EU-maa, jonka poliittista järjestelmä on läpivalaistu eurooppalaisten arvojen näkökulmasta kiireestä kantapäähän uuden poerustuslain säätämisen yhteyddessä.

”Meidät on siis läivalaistu”, sanoi pääministeri suurlähettiläille. Hänen sanojensa mukaan yhteisten eurooppalaisten arvojen näkökulmasta olemme paavillismepia kuin paavi itse, sillä ei vain Unkarin poliittista järjestelmää ole läpikotaisin läpivalaistu vaan Unkarin hallitus tässä yhteydessä joutui kestämään myös ankarampaa arvostelua kuin muut.

”Poliittisisten instituutioiden järjestelmän osalta olemme ainoa sellainen EU:n jäsenmaa, joka eurooppalaisten arvojen kunnioittamisen osalta on moitteeton”, ilmoitti pääministeri pyytäen suurlähettiläiltä, että nämä käyttäisivät tätä argumenttia yleisenä näkökohtana.

Orbán pyysi edustusotojen päälliköiltä myös sitä, että työpaikkojen luomisen tärkeyden takia nämä käyttäisivät kaikkia mahdollisuuksia hyväkseen silloin, kun kyse on Unkarista kiinnostuneiden sijoittajien houkuttelusta. Työllistämisohjelmaan liittyen hän vahvisti, että hallitus ei ole muuttamassa työpaikkojen luomiseen tähtäävää politiikkaansa eli se, joka kykenisi terkemään työtä ja saisi työtä valtion järjestelyin mutta ei halua työtätehdä, ei myöskään saa (sosiaali)tukea. ”Tämä ajattelumalli poikkeeaa siitä, minkä tunnemme liberaalien valtioiden talouspolitiikkana”, lisäsi pääministeri.

Pääministeri vahvisti samalla hallituksen asettaneen tavoitteekseen päästä työllisyydessä samalle tasolle Tshekin kanssa, eli että työllisten unkarilaisten määrä ylittäisi viisi miljoonaa. Orbán Vktor totesi suurlähettilaskokouksessa myös, että ulkoasiainhallinnon johtavilla paikoilla työskentelevien tulisi kiinnittää työssään suurta huomiota yhteyksien ylläpitämiseen yritysten kanssa, ulkomaisten yritysten houkuttelemiseen Unkariin sekä vientikykyisten unkarilaisten P&K-yritysten tukemiseen.

Pääministeri korosti: Unkarin diplomatiassa suurlähettiläät ovat tähän asti pysytelleet kaukana yrityksistä, mutta yritykset ovat hyvä asia, yyhteydet yrityksiin ovat tärkeitä, siksi ulkoasiainhallinnon päälliköiden on autettava, jotta ulkomaiset yritykset voisivat tulla Unkariin ja loisivat täällä työpaikkoja tai ottaisivat vastaan Unkarin vientituotteita.

Pääministeri Orbánin mukaan suurlähettiläiden on edelleen kohdistettava huomiota vientikykyisten P&K-yritysten auttamiseen. Unkarissa on tällä hetkellä 2500 tällaista yritystä, mutta tavoite on, että näitä olisi kaikkiaan 12000. Tämän ohella nimesi tärkeäksi tavoitteeksi, että vuoteen 2018 mennessä Unkarin viennistä 1/3 ohjautuisi EU:n ulkopuolelle ja että myöhemmin tämä osuus olisi 50 %. Tämän ohella olisi tärkeää, että viennin osuus tuotannon kokonaismäärästä olisi EU:n korkein, hänen mukaansa tähän oli reaaliset mahdollsuudet.

Puheensa lopussa pääministeri tiivisti, millaista suhtautumista hän odotti maansa suurlähettiläiltä: jos jotakin olemme saavuttaneet ja muut haluavat nähdä sen ongelmana, silloin on tuettava Unkarin linjaa. Anteeksipyytelevällä asenteella emme saavuta mitään tuloksia, totesi pääministeri lisäten, että suurlähettiläiden on työssään käytettävä tervettä järkeä ja rohkeutta.

Pääministerille esitettyjen kysymysten yhteydessä Balogh Csaba, jonka asemapaikka on Bratislava, tiedusteli, Ukrainan kriisin yhteydessä käyttöönotetusta vientisaarrosta. Vastauksessaaan Orbán totesi, että kun esimerkiksi Baltian maat ja Puola – historiallisesti legitimoituna näkökantanaan – suhtautuvat Ukrainan kriisiin turvallisuuspoliittisena kysymyksenä, Unkari pikemminkin kuuluu nidien maiden joukkoon, jotka lähestyvät asiaa ennen kaikkea taloudellisena kysymyksenä.

Hän totesi, että Unkarille Venäjän kriisi tuli pahimpaan mahdolliseen aikaan, sillä Unkarin hallitus oli juuri ilmoittanut uudesta ulkopoliittisesta doktriinistaan, jonka mukaan ideologisin perustein johdetun ulkopolitiikan asemesta lähtökohtana olisi se, että jokainen maailmantalouden osapuoli on saatava kiinnostumaan Unkarista.

Pääministerin mukaan kuitenkin EU etääntyy päiväpäivältä Venäjästä, mikä on huono kehityssuunta ei vaan Unkarille vaan myös koko EU:lle.

Unkarin on etsittävä niiden EU:maiden seuraa, joiden intressissä on tämän jakautumispolitiikan jarruttaminen ja pysäyttäminen, kuvasi pääministeri Unkarin asemaa. Kun Visegradin sopimuksen jäsenmaista (V4 eli Tshekki, Puola, Slovakia ja Unkari) kaikki eivät näin ajattele, Visegradin neloset eivät voi tällä hetkellä luoda yhteistä linjaa.

Szerdahelyi Istvánin (Unkarin suurlähettilas Tokiossa) kysymykseen pääministeri vastasi että kulttuuri määrittää viime kädessä kunkin maan poliittisen ja taloudellisen mallin, siksi Euroopassa ei voida noudattaa mallia, joka ei perustuisi kristinuskoon. Pääministeri näki asian niin, että Unkariin kohdistuneiden hyökkäysten takana on pikemminkin se, että Venäjään kohdistettujen sanktioiden yhteydessä Unkari on omaksunut toisen näkökulman, ja ellei se niin tekisi, sitä ei syytettäisi siitä, että se etsii toisenlaista mallia. Tämä argumentti on vain yksi (tässä) poliittisessa taistelussa käytetyistä aseista, hän lisäsi.

Pääministeri vahvisti, että vaikeuksia seuraa, kun yhteiskunta pääsee kehityksessään sellaiseen pisteeseen, että työkykyiset ihmiset voivat muovata oikeudellisen perustan sille, että joku toinen ylläpitäisi heidät eikä heidän tarvitsisi tehdä työtä. Hänen mukaansa hyvinvointivaltioiden nykyiset vaikeudet johtuvat pääasiassa tästä.

Asiaa tiedusteltaessa pääministeri myös kertoi, että Unkarissa ei ole maahanmuutto-ongelmia, Unkari edustaa vakaata politiikkaa, joka ei suosi maahanmuuttoa, sillä se ei pidä etujensa mukaisena homogeenin yhteisön purkamista. Pääministerin käsityksen mukaan eurooppalainen maahanmuuttopolitiikka on tekopyhää, sillä ei ole moraalisia perusteita eikä sillä ole mitään tavoitteita.