MTI:n mukaan (17.2.2015) presidentti Putin ja pääministeri Orbán pääsivät siis yksimielisyyteen tänä vuonna päättyvän pitkän aikavälin unkarilais-venäläisen maakaasun toimitussopimuksen ratkaisun suhteen. Unkarin pääministeri totesi yhteisessä lehdistö-tilaisuudessa parlamenttitalossa osapuolten kyenneen sopimaan siitä, että Unkari voi siirtää sopimuksella varatun maakaasun käyttöä seuraaville vuosille ja maksaa siirtyneen kaasuerän aina siinä vaiheessa kun ottaa sen käyttöön. – Vierailun isäntänä toiminut pääministeri Orbán tiivisti neuvottelujen tulokset kohteliaasti: ”Unkari tarvitsee Venäjää”.

Pääministeri totesi tänä vuonna päättyvästä kaasuntoimitussopimuksesta, että sen mukaan Unkarin oli maksettava myös siitä kaasusta, jota se ei käyttänyt. Tiistaina sen sijaan onnistui sopia Venäjän presidentin kanssa siitä, että vuodelta 1996 ”periytyvän” ja tänä vuonna päättyvän kaasuntoimitussopimuksen kehyksen sisällä on mahdollisuus siihen, että se toimitussopimuksessa määritelty kaasuerä, jota määräaikaan mennessä ei ole käytetty, voidaan siirtää seuraaville vuosille ja maksaa käyttöönotettaessa.

”Tämä on meille suuri helpotus”, totesi pääministeri ja lisäsi, että tekniset kysymykset on vielä ratkaistava, mutta täsmällisen, sanamuodoltaan solidin sopimuksen luomiseen on aikaa vielä vuoden loppuun. – Pääminsiteri mukaan neuvottelutuloksella unkarilaisten perheiden energiansaanti on turvattu, samoin Unkarin teollisuuden toiminta on taattu. Orbán totesi vastauksena kysymykseen, että ilman tätä sopimusta, ilman varmasti ja ennakoitavasti saapuvaa venäläistä kaasua ei olisi mahdollista jatkaa energiahintojen ja palvelujen sääntelyä, rezsicsökkentés.

Hallituksen tiedottaja Zoltán Kovács totesi lehdistötilaisuuden jälkeen vastauksena MTI:n kysymykseen, että Unkari osti kaksi vuotta sitten ensisijaisesti energiatoimitusten varmuuden lisäämiseksi takaisin E.ON-yhtiöltä ne kaasunvarastointiin ja jakeluun tarvittavat laitteistot ja sopimukset, joista edellinen hallitus oli luopunut privatisoinnin yhteydessä. Siksi nyt on mahdollista, että tänä vuonna päättyvästä pitkän aikavälin kaasuntoimitussopimuksesta huolimatta nimenomaan Unkarin hallituksen edustajat – eikä jokin yksityisen yhtiön edustajat – voivat neuvotella Venäjän kanssa, totesi tiedottaja. Nyt solmittu sopimus – jatkoi tiedottaja – ei merkitse uutta pitkän aikavälin sitoutumista, ei samanlaista kuin tänä vuonna päättyvä sopimus, mutta lopulta, esim. pienemmän kaasunkulutuksen seurauksena, käyttämättä jäävä kaasuerä voidaan käyttää vuoden 2018 loppuun mennessä eli siihen asti kaasuntoimitukset ovat järjestyksessä.
Sopimusten nojalla toimitetusta kaasusta piti maksaa silloinkin, kun [sopimuksessa määriteltyä määrää] kaasusta ei ole kulutettu. Näin uusi sopimus on edullinen Unkarille, sillä nyt venäläiselle osapuolelle ei tarvitse maksaa ”tyhjästä”, selvitti tiedottaja asiaa.

Venäjän sulkeminen ulos [eurooppalaisesta yhteistyöstä] ei ole järkevää, ésszerű.

”Unkari tarvitsee Venäjää”, muotoili pääministeri Orbán kahden valtion suhdetta lehdistötilaisuudessa. ”Meille unkarilaisille on tärkeää, että Venäjä on avoinna unkarilaisille tuotteille, ja Unkarin intressi on, että meillä on varma, [määrällisesti] ennakoitavissa oleva ja järkevin hinnoin toteutettu pääsy Venäjän energialähteille”. Tiedotustilaisuudessa, joka oli herättänyt merkittävää kiinnostusta, Viktor Orbán esitti myös kantanaan, että mitä pikimmin olisi organisoitava – toki kuitenkin järkevällä tavalla – Euroopan Unionin ja Venäjän väliset suhteet.

Orbánin mukaan Venäjän sulkeminen Euroopan ulkopuolelle ei ole järkevä asia. Euroopan alueen turvallisuutta ei voi rakentaa Venäjän vastaisin toimin, vain yhteistyössä Moskovan kanssa, siksi on ”neuvoteltava, neuvoteltava ja neuvoteltava”. Pääministeri nimesi Minskissä solmitun tulitaukosopimuksen [tällaisen] järjestelyn hyväksi lähtökohdaksi. Järjestelyn perusta – jatkoi päämnisteri – on rauha ja Euraasian taloudellinen yhteistyö. Hänen mukaansa tämän ympärille voidaan perustaa eurooppalainen yhteisymmärrys. Hän totesi myös, että Unkari ei uhkaa Euroopan mantereen yhtenäisyyttä, Magyarországtól nem kell félteni a kontinens egységét.

Ukrainan tilanteesta pääministeri totesi Venäjän presidentille lainaten tämän sanoja: ”Me olemme rauhan puolella ja kohdistamme suuria toiveita tulitaukoon”. Pääministeri totesi vielä viitaten Karpatorutenian unkarilaisväestöön: ”Lisäksi meillä unkarilaisilla on vielä 200000 argumenttia sen puolesta, että Ukrainaan saataisiin rauha”. – Neuvotteluissa, taloudellisesta yhteistyöstä sovittaessa, osapuolet olivat samalla yhtä mieltä siitä, että sanktiot ja vastasanktiot, a szankciók és a válaszlépések, ovat aiheuttaneet suurta vahinkoa. Näin totesi pääministeri sanoessaan, että vaikka me pidämmekin kunniassa sanktiot ja vastasanktiotkin, niin yhteinen tavoite on kahden maan välisen taloudellisen yhteistyön vahvistaminen.

Pääministeri vastasi myös esitettyyn kysymykseen todeten: Hän oli yhtä mieltä Vladimir Putinin kanssa siitä, että mikä tahansa sitten tuleekin ”kaatuneen” South Streamin, Déli Áramlat, nimellä kulkeneen kaasuputkihankkeen tilalle, sen rakentamiseen ja hyödyntämiseen osapuolet tulevat etsimään yhteistyö(kumppaneita). Samoin edelleenkin Unkarin intressissä on, että eteläistä reittiä tulisi kaasujohto ja sen kautta energia ts.[venäläinen] maakaasu [Unkariin].

Pääministeri ilmoitti käsityksenään, että Unkarin kannalta hyvä olisi sellainen investointi, joka toisi kaasun Unkariin Turkin, Kreikan, Makedonian ja Serbian kautta ja Unkarista edelleen Länsi-Eurooppaan. Orbánin käsityksen mukaan Putin oli rohkaissut häntä hankkeen käynnistämiseen. Tässä yhteydessä hän muistutti – mistä hän tähän astikin on ollut presidentti Putinin kanssa yhtä mieltä – … että Venäjä on aina ollut täysin tämän [suunnitelman] takana. Pääministerin kanta muutoin oli, että ilman Venäjän myötä-vaikutusta Euroopan energiamarkkina ja energian [saatavuutta koskeva] varmuus, energiabiztonság, ei toimisi.

Yhteenvedon tapaan pääministeri totesi pitävänsä Venäjän presidentin Budapestin vierialua kunnianosoituksena ja keskusteluja presidentin kanssa [sisällöltään] vakavina, komoly, ja menestyksekkäinä neuvotteluina.

Putin: Venäjä on luotettava yhteistyökumppani. Putinin mukaan Venäjä on Unkarille ja Euroopalle luotettava yhteistyökumppani maakaasun ja öljyn toimituksissa. Venäjän valtionpäämies korosti yhteisessä lehdistötilaisuudessa, että osapuolet ratkaisvat jokaisen Unkarin esilleottaman kysymyksen. Gazprom on valmis jaksottamaan käyttämättä jäävän kaasuosuuden seuraavalla kaudella käytettäväksi eikä Unkarin tarvitse maksaa muutoin käyttämättä jäävästä kaasusta. Presidentti palasi yksityiskohtaisemmin kaasutoimituksiin todetessaan, ettei Gazpromilla ollut vastaväitteitä sen suhteen, että varastoitavan kaasun määrää ja varastointikapasitetetia nostettaisiin. Venäjän presidentti ilmoitti, ettei Venäjä ole sanoutunut irti South Streamin eli eteläisen kaasujohdon [Déli Áramlat] rakentamisesta. Hänen mukaansa [suunnitellut yhteistyökumppanit] eivät mahdollistaneet hankkeen toteutusta. Venäjän oli pakko keskeyttää hanke, kun ei saatu mahdollisuutta sen totettamiseen. Venäjän valtionpäämies ilmoitti, että tämän kaasujohdon Unkarin osuuden rakentamiseksi perustettua South Stream Hungary -nimistä unkarilais-venäläistä yhteisyritystä voitaisiin käyttää Turkin [kautta tulevan] kaasuputken jatkamiseen Eurooppaan.

Putinin mukaan Venäjä oli valmis siihen, että mahdollistetaan maakaasun tulo Turkin kautta Eurooppaan ja jos se on logistisesti mahdollista, Venäjä toisi kaasua myös Bulgarian kautta. Venäjä ei halua, että joku osapuoli ei pääsisi hyödyntämään kaasua, mutta on arvioitava, mitä reittiä kaasun tuonti on taloudellisinta. Putin lisäsi, että Venäjä ei tule sanoutumaan irti yhteistyöstään Turkin kanssa.

Putin puhui myös siitä, että Venäjä on edelleenkin valmis kahdenväliseen vastavuoroiseen molempia osapuolua hyödyttävään yhteistyöhön Unkarin kanssa, kuten myös venäläisten energialähteiden tai -muotojen, energiahordozók, käyttöön. Hän muistutti, että unkarilainen energiayhtiö MOL on avaamassa Länsi-Siperiassa oljylähdettä ja yhtiö suunnittelee kasvattavansa öljyntuotantoaan ja Venäjä auttaa yhtiötä näissä pyrkimyksissä.

Venäjän presidentti korosti taloudellisia mahdollisuuksia. Venäjän valtionpäämiehen käsityksen mukaan oli mahdollista laajentaa Venäjän ja Unkarin taloudellista yhteistyötä. Hän tähdensi, että Venäjä on viime vuosina ollut ulkomaankaupassa eräs Unkarin tärkeimmistä kauppakumppaneista, ja on työskenneltävä sen puolesta, että tämä kauppa alkaisi laskukauden jälkeen jälleen kasvaa. Hän nosti esille, että vaikeuksien voittamiseksi olisi kiinnitettävä huomiota pienissä ja keskisuurissä yrityksissä piileviin mahdollisuuksiin sekä suurin (yhteis)projekteihin.

Viime vuonna solmittu sopimus Paksin ydinvoimalan laajentamisesta ja hankkeen toteuttamiseksi tarjottu venäläinen lainoitus on Unkarille hyvin edullinen liiketoimi, totesi Putin ja lisäsi, että projektin kustannuksista 80 % kattaa lainoitus, investoinnin seurauksena Unkarin energian hinta laskee ja syntyy 10000 uutta työpaikkaa.

Lisäksi Venäjän presidentti ilmoitti arvostavansa Venäjällä toimivan Unkarin kauppatalon, magyar kereskedőház, toimintaa, kahden maan alueiden välistä yhteistyötä, hyvin kehkeytyviä yhteyksiä kulttuurin, tieteen ja opetuksen alueella, kuten myös Kazanissa avattavaa Unkarin pääkonsulaatinvirastoa. Hän muistutti myös Unkarissa maaliskuun lopussa järjestettävistä venäläisen kulttuurin päivistä.

Vladimir Putin totesi, että ennen neuvotteluja hän laski seppeleen neuvostosotilaiden haudoille Fiumen kadun kansalllisella hautausmaalla, Nemzeti Sírkert, jotta kunnioittaen muistettaisiin sankareina kaatuneita venäläissotilaita. Hän sanoi myös, että lehdistö-tilaisuuden jälkeen hän tapaisi presidentti Áderin, jolloin olisi mahdollista myös uudistaa kutsu Moskovaan ensi toukokuusssa 2. maailmansodan päättymisen 70. vuosipäivänä järjestettäviin juhlallisuuksiin.

Putin uskoo Minskin sopimuksiin. Venäjän valtionpäämies arvioi, että Itä-Ukrainan kriisin ratkaisemista palvelevat sopimukset voitaisiin saada voimaan. Hän totesi pitävänsä erityisen tärkeänä, että Kiova on sitoutunut perinpohjaisen perustuslaillisen reformin toteutukseen, että Kiova tyydyttäisi yksittäisten alueiden tiettynasteiseen itsenäisyyteen tähtäävät pyrkimykset, mitä voitaisiin kutsua federaatio-, autonomia- tai desentralisaatio-pyrkimykseksi. Presidentti huomautti: ”Jos Donetskin altaan edustajat pääsevät yksimielisyyteen siitä, että ne osallistuvat uudistukseen, silloin olemme todistajia näiden tahojen tietynasteiselle liikahdukselle Ukrainan valtioyhteyden suuntaan”.

Putin ilmoitti, että tulitaukosopimuksen solmimisen jälkeen sotatoimet ovat merkittävästi vähentyneet kriisivyöhykkeellä, osapuolten välisellä rintamalinjalla yhteenottojen ja hyökkäysten määrä on merkittävässä määrin vähentynyt. Hän määritteli, että Ukrainan hallinnon tulevaisuuden kannalta tilanne on pikemminkin selkiintymässä kuin synkistymässä.

Putin muistutti, että Debaltsevessä taistelut jatkuvat. Hän ilmoitti, että se, mikä siellä paraikaa tapahtuu, oli selitettävissä ja ennustettavissa, sillä venäläisen (tiedustelu)informaation mukaan jo ennen Minskin sopimusta aseelliset separatistit oliva saartaneet Debaltseveen sijoitetut ukrainalaisjoukot. Venäjän valtionpäämies sanoi toivovansa, että Kiovan päätöksentekijät eivät jarruttaisi Debaltseveen jääneiden ukrainalaisten sotilaiden pyrkimystä aselepoon – jos nämä itse eivät kykene enää sellaista vastuullista päätöstä tekemään ja antamaan käskyä aselevon voimaantulosta – eikä ryhdy vainoamaan niitä [sotilaita], jotka haluaisivat jäädä eloon. Samoin hän ilmoitti toivovansa, että Donetskin ja Luhanskin separatistit eivät estäisi saarroksissa olevien Ukrainan sotilaiden poistumista vapaasti saartorenkaasta.

Vastauksena mahdollisia Yhdysvaltain asetoimituksia koskevaan toimittajan kysymykseen Putin totesi yleisellä tasolla: Moskovan saamien tietojen mukaan asetoimituksia ulkomailta Ukrainaan tapahtuu jo. Hänen mukaansa ”siinä ei ole mitään poikkeuksellista”. Hän totesi vakaumuksenaan, että kuka sitten kuljettaakin millaisia aseita tahansa Ukrainaan, niin siitä uhrien määrä vain kasvaa, mutta tulos tulee olemaan sama kuin nyt [saavutettu]. Hänen mukaansa Ukrainan sotilaitten enemmistö ei halua osallistua veljessotaan kaukana kotoa, separatiestien aseiden takana taas on voimakas halu heidän omien perheittensä puolustamiseen.

Putinin mukaan Itä-Ukrainan tapahtumat voidaan liittää siihen asiayhteyteen, että Kiovan johtajat ovat jo kolme kertaa antaneet armeijalle käskyn edetä ja aloittaa sotatoimet. Tämä kriisi ei lopu, ennen kuin ne ihmiset, jotka tekevät päätöksiä, tulevat siihen johtopäätökseen, että tätä kysymystä ei voida ratkaista asein, vaan rauhaomaisesti, Ukraina voi oman maansa yhden osan kanssa vain neuvottelemalla turvata tuon alueen laissa säädetyt intressit ja oikeudet. Hän jatkoi vielä, että Minskin sopimukset mahdollistavat tämän. Tässä yhteydessä Putin myös kiitti Saksan liittokansleri Angela Merkeliä ja Ranskan presidentti Francois Hollandia heidän roolistaan kompromissin saavuttamiseksi. ”Edellytän, että kompromissi syntyi, ja että sen tulee vielä YK:n turvallisuusneuvosto vahvistamaan”, totesi Putin.

Sopimukset allekirjoitettiin. Ennen lehdistötilaisuutta Unkarin ja Venäjän edustajat allekirjoittivat viisi sopimusta. Parlamenttitalossa järjestetyssä tilaisuudessa Unkarin pääministerin ja Venäjän presidentin läsnäollessa allekirjoitettiin sopimus ydinenergia-teollisuuden alan koulutuksesta ja vaihdettiin asiakirjat sopimuksesta, jonka mukaan Unkarin pääkonsulinvirasto avataan Kazanissa. Tämän ohella kahden hallituksen edustajat allekirjoittivat sopimukset, jotka koskivat yhteistyötä terveydenhuollon ja korkeakoulutuksen alalla sekä alueiden välistä yhteistyötä.