”Unkari sulkee rajansa 15.9.”

Tämä tieto – tosi tai virheellinen – on levinnyt kuluneen viikon aikana Kreikasta Makediniaan saapuneiden pakolaisten keskuudessa. Se on ollut myös yksi syy siihen, että pakolaisten – tai laittomien rajanylittäjien – määrä kasvaa päivittäin. Torstaina 10.9. raportoivat M1:n uutiset siihen asti suurimmasta rajanylittäjien määrästä, kun edellisvuorokauden aikana yht. 3325 henkeä oli ylittänyt Unkarin rajan.

Uutiset raportoivat myös siitä, että Makedonia harkitsee oman rajansa sulkemista Unkarin tavoin, ”fyysisesti” tai maan asevoimia käyttäen. Serbia on avannut pääkaupunkinsa Blegradin keskusta-alueelle uusia leiriytymisalueita. Keskustelussaan Serbian viranomaisten kanssa Unkarin sisäministeri Sándor Pinter vakuutti, että jatkossa – ”viiden päivän kuluttua” – vain ”todelliset turvapaikan hakijat”, so. ilmeisestikin vain sellaiset tulijat, jotka suostuvat rekisteröitäviksi, voivat ylittää Unkarin rajan. – Saman on eri yhteyksissä todennut myös pääministeri Orbán. Mistään rajan sulkemisesta ei siis olisi kysymys.

Uutisissa (10. syyskuuta) annetaan myös yleiskuvaa pakolaistilanteesta. Syyriassa on yli neljä miljoonaa sisäsistä pakolaista, Libanonissa miljoona ja Jordaniassa 0,1 miljoonaa syyrialaista, Turkin ja Syyrian välinen raja on käytännössä auki ja Turkissa on noin 2,5 miljoonaa syyrialaista pakolaista. Monet Eurooppaan tulevat väittävät liittokansleri Merkelin lausunnon seurauksena olevansa syyrialaisia (Merkelhän ilmoitti viikko sitten, että kaikkia Syyriasta tulevia voidaan – lähtökohtaisesti – pitää pakkolaisina). – Monet Balkanin kautta Eurooppaan tulevat etsivät nopeasti myös uusia reittejä. Schengen -rajalle eli Slovenian ja Unkarin rajalle tullaan Serbiasta myös Bosnia-Herzegovinan ja Kroatian kautta.

Uutisissa Turkki – Budapestin suurlähettiläänsä lausunnon mukaan – yrittää saada apua ympäröiviltä islamilaisilta mailta ja se on itse käyttänyt pakolaisleireillä olevien syyrialaisten auttamiseen ”useita miljardeja dollareita”. Eurooppa-neuvoston puheenjohraja Donald Tusk esitti Turkin presidentti Erdoğanille äskeisellä vierailullaan, että Turkki pyrkisi hillitsemään Eurooppaan suuntautuvaa pakolaistulvaa ja pontevammin vastustamaan ISISiä, sillä Tuskin mukaan ISIS ja ihmissalakuljettajat toimivat tällä hetkellä häiritsemättä Turkin alueella. Tusk muistutti myös siitä, että tällä hetkellä EU on kohdentanut jo 200 miljoonaa euroa pakolaisleireillä olevien lasten koulunkäyntiin. Saudi-Arabia puolestaan on ilmoittanut että se tulee rahoittamaan 200 moskeijan rakentamisen Saksaan!

Euroopan Unionin parlamentti on aiemmin tänä kesänä esittänyt 40000 pakolaisen jakamista jäsenmaiden kesken maiden koon ja kantokyvyn mukaan. Nyt ehdotetaan, että edellisen lisäksi jaettaisiin jäsenmaiden kesken vielä 120000 pakolaista, jotka tulisivat Kreikasta, Italiasta ja Unkarista, eli maista, joihin tähänastinen pakolaistulvan paine on kohdistunut ja jotka ensisijaisesti ovat joutuneet ottamaan vastaan pakolaistulvan. Parlamentti on myös nostanut esille, pitäisikö Dublinin sopimuksessa (vastuun-määrittämisasetuksessa) määritellyt periaatteet ottaa nykyisessä muuttuneessa tilanteessa uudelleen tarkasteltavaksi. Olisi päästävä sopimukseen esim. siitä, kuinka monen turvapaikkahakemuksen käsittelystä kukin hakijamaa tulee vastaamaan.

Fidesz ilmoitti 10. syyskuuta, että EU:n nykyisen pakolaisstrategian periaatteet perustuvat ”virheellisiin illuusioihin” ja että Dublinin sopimuksen periaatteet eivät sovellu tällaisen pakolaistulvan synnyttämän tilanteen käsittelyyn. Fidesz ilmoitti myös tuovansa valtiopäivien käsittelyyn päätöslauselman, joka lähetettäisiin ensi viikolla EU:n johdolle kirjeenä, jossa todettaisiin, että syntynyt tilanne – pakolaistulva (ja sen käsittely) – on uhka sekä Euroopan mantereelle että sen kansalaisille. Pakolaistilanteen ratkaisua ei tämän takia voi enää lykätä myöhemmäksi. Valitettavasti EU ei ole kyennyt luomaan vielä minkäänlaista yhteisymmärrystä tässä kysymyksessä – so. kun maahantulijoiden massat saapuvat Eurooppaan, bevándorlók tömegei érkeznek Európába.

Uutisissa hallituksen edustajat puolustivat poliisin toimia ja käytöstä myös konflikti-tilanteiden ratkaisuissa. Jobbik kritisoi maakohtaisten pakolaiskiintiöiden määräämistä ”kaikissa tilanteissa”. LMP pitää tärkeänä sitä, että puolueet vihdoinkin kykenisivät toimimaan yhteisymmärryksessä ja viivyttelemättä. Puolueensa johtajistoon kuuluva Schiffer esitti, että pääministeri kutsuisi parlamenttiryhmien edustajat yhteis-kokoukseen, jossa voitaisiin määritellä pakolaiskysymykseen yhteinen kanta, josta kaikki olisivat yksimielisiä ja jonka turvin Unkarin intressejä voitaisiin puolustaa. Hänen mukaansa nykyinen strategia on osoittautunut tehottomaksi. Se ei ole pysäyttänyt pakolaistulvaa, se ei ole myöskään onnistunut siinä, miten Unkarin kannasta on tiedotettu muille jäsenmaille. Unkarin intressejä voidaan puolustaa vain, jos meillä on ”yhteinen kansallinen minimi”.

Torstaina kerrottiin Unkarin uutisissa myös siitä, miten junaliikenne Saksan ja Tanskan rajalla pysähtyi illalla 9. syyskuuta, kun Saksasta tulevat pakolaiset eivät halunneet rekisteröityä Tanskassa vaan halusivat jatkaa matkaansa Ruotsiin. Seuraavana aamuna liikenne ja noin 350 pakolaisen matka kuitenkin jatkui. Syynä rekisteröitymisestä kieltäytymiseen oli tulijoiden käsitys, että Tanska tulisi hylkäämään heidän pakolaisstatuksen saamista koskevan hakemuksensa helpommin kuin Ruotsi. Tanska oli uutisten mukaan ottanut vuonna 2014 vastaan 14000 pakolaista, mutta tänä vuonna syyskuun alkuun mennessä pakolaisten määrä oli noussut jo 20000:een. Tanskan poliisi oli uutisten mukaan myös luopunut rajavalvonnasta, poliisit vain kulkivat Saksan Flensburgista saapuvassa junassa vaunusta toiseen kysyen, joskin ilman vastakaikua, hakiko joku poliittista turvapaikkaa. Sen sijaan tulijoiden passeja – saati viisumeita – ei tarkastettu.

Uutisten mukaan menettely on aiheuttanut kritiikkiä Ruotsissa, sillä ”Ruotsi ei pidä siitä, että Tanska päästää pakolaiset eteenpäin” Malmöön. Ruotsalaisen käsityksen mukaan Tanska ”lähettää eteenpäin” maahan saapuvat pakolaiset, kun taas tanskalaisten mukaan he vain antavat pakolaisten matkustaa eteenpäin oman toiveensa mukaisesti. Uutiset myös arvioivat sitä, miksi pakolaiset halusivat nimenomaan Ruotsiin ja näkivät lähinnä kaksi vastausta.  Toisaalta sen, että Ruotsin sosiaaliturva tarjoaa pakolaisille paremmat edut kuin Tanskan tarjoama, lisäksi sopeutuminen ruotsalaiseen yhteiskuntaan olisi helpompaa. Toisaalta Tanska on useita vuosia kestäneen prosessin jälkeen palauttanut turvapaikan hakijoita takaisin lähtömaihinsa.

Unkarista Itävaltaan saapuvat ovat kertoneet myös saamastaan huonosta kohtelusta. Unkarin viranomaiset ja poliittinen johto on puolestaan kertonut, että jokainen tulija, joka on tilapäisellä vastaanottoasemalla on asianmukaisesti suostunut rekisteröitäväksi, on saanut ruokaa, peseytymismahdollisuudet ja yösijan sekä myöhemmin – useimmiten seuraavana päivänä – siirron johonkin vastaanottokeskukseen. Sen sijaan Unkarin viranomaiset ovat johdonmukaisesti katsoneet, ettei heillä ole velvollisuutta vasta niiden tulijoiden elintarvike-huollosta, jotka jatkavat matkaansa ”omin päin” ja viranomaisia vastustaen tai vältellen. Useimmat kiistat maahantulijoiden ja poliisin välillä ovat syntyneetkin nimenomaan rekisteröitymisestä ja sormenjälkien antamisesta. (Tulija voi eri syistä antaa viranomaisille väärän nimen, mutta sormenjäljen antamisen jälkeen EU:n viranomaisilla on mahdollisuus ainakin tarkistaa, missä ja milloin ja millä nimellä asianomainen on tullut Schengen-alueelle.)

Unkari on puolustanut viranomaistensa käyttäytymistä sillä, että he – voimassaolevien periaatteiden mukaisesti – ovat osaltaan turvaamassa omaa ja EU:n rajaa laittomilta rajanylityksiltä. Ongelmalliselta näyttää kuitenkin se, että eräät maat, mukana keskeinen tulijoiden  vastaanottajamaa, Saksa, ovat  osittain luopuneet Dublinin sopimuksen noudattamisesta. Tulijat sen sijaan haluavat nykyisessä tilanteessa ”varman päälle” toimien siirtää rekisteröitymisensä siihen maahan, johon haluavat saada turvapaikan. Tulijoiden kesken epävarmuutta lisää – älypuhelimista huolimatta – tiedon ja kielitaidon puute (jälkimmäinen on valitettavasti osoittautunut myös Unkarin viranomaisten ongelmaksi, kun on toimittu ilman tulkkeja tai on jouduttu turvautumaan vapaaehtoisiin tulkkeihin). Lisäksi tulijat laskelmoivat sen suhteen, mikä ”strategia” oman tulevaisuuden suhteen olisi edullisin. Lopuksi nimenomaan ihmissalakuljettajat hyötyvät siitä, että tulijat epävarmuudessaan ja viranomaisia ja viranomaisten oletettuja intentioita välttääkseen sortuvat käyttämään näiden, so. salakuljettajien, arveluttavia ja joskus traagisiin lopputuloksiin johtaneita ”palveluita”.

Unkarin poliittisen johdon kannalta valitettavaa on, että se — pitäytyessään EU:n säädöksiin ja nykyiseen politiikkaansa — on osoittautumassa paavillisemmaksi kuin paavi itse. Tosin ”paavilla” Brysselissä ei ole toistaiseksi lainkaan omaa politiikkaa tai strategiaa pakolaiskysymyksen ratkaisemiseksi. Jos, kuten tänään näyttää, altruistinen ja humanitäärinen näkökulma voittaa, jos kohta vain hetkellisesti, juridiset näkökohdat eurooppalaisten valtioiden suhtautumisessa, Unkari on kovin yksin puolustamassa linjaansa. Kovin paljon on tapahtunut jo viikossa, saati viime kuukausina. ”Iso kuva” ei ole kuitenkaan tänä odotusaikana selkiytynyt EU:n päättäjille, ei ainakaan siinä määrin, että kyettäisiin päätöksiin. Unkari on ollut aloitteellinen, mutta sen toimenpiteet ovat usein olleet reaktioita tilanteeseen, joka on jo aivan olennaisesti muuttunut ja toinen kuin maan tehdessä päätöksiään. – Unkarin omaksuma linja on joka tapauksessa tarjonnut runsaasti aseita niille, jotka ovat lähestyneet kriisiä pelkästään humanitäärisestä näkökulmasta. Kansainvälisen median ohella moraalisen paheksuntansa ja tuomionsa ovat esittäneet monet erooppalaiset poliitikot.