Unkarin parlamentti kykenee tarvittaessa myös nopeisiin päätöksiin. – Maanantaina 8. huhtikuuta parlamentti päätti, että Unkarissa ryhdytään virallisesti viettämään Suomalais-ugrilaisia sukulaiskieliä puhuvien kansojen päivää, A finnugor nyelvrokon népek napja, lokakuun kolmantena lauantaina. Päätös perustui 25.2. 2013 parlamentille jätettyyn ”laajapohjaiseen” aloitteeseen, javaslat, jonka oli allekirjoittanut kuusi edustajaa. Näistä kolme edusti hallituspuolueita, yksi Jobbik-puoluetta, yksi MSZP:tä, yksi allekirjoittajista oli parlamentin sitoutumaton jäsen. – Äänetyksessä aloitetta kannatti sai 314 parlamentin jäsentä, 6 vastusti ja 17 pidättäytyi äänestämästä.

15.4. Jobbik-puolueen ja parlamenttiryhmän puheenjohtaja Gábor Vona antoi M1:n uutisille lausunnon, jonka mukaan hänen oli mahdotonta, elfogadhatatlan, hyväksyä sitä, että parlamentin lehdistö- ja kulttuuriasiain valiokunta, kulturális és sajtóbizottság, ei tukenut hänen aloitettaan kansallisesta Turanilaisten sukulaiskansojen päivän, Turáni rokonnépek napja, viettämisestä. Uutiset siteerasi aloitteentekijää kertoen, että turanilaiselle sukulaisuudelle, turanilaisten kansojen sukulaisuudelle, oli lukematon määrä tieteellisiä ja kulttuuri(historialli)sia todisteita, turáni rokonságnak számtalan tudományos és kulturális bizonyitéka van, minkä takia näistä suhteista muistuttavan päivän viettäminen olisi myös perusteltua. Puoluejohtaja katsoi, että hallituksen enemmistö itse asiassa oli antanut ajatukselle aiemmin hiljaisen tukensa, mutta oli sittemmin pyörtänyt kantansa. Vonan mukaan hallitus muuttaessaan aiempaa linjaansa ”sanoi samalla ”ei” unkarilaisen yhteiskunnan (tämän asian suhteen esittämille) oikeutetuille vaatimuksille”.

Unkarissa unkarinkielen sukulaiskielistä sekä unkarin suhteesta erityisesti turkkilais-tataarilaisiin kieliin ja kansoihin nousee aika ajoin hyvin vilkas keskustelu, jossa amatöörien ohella myös monet tutkijat, joskaan eivät tavallisesti kielitieteilijät,  nousevat teorioineen ja väitteineen esille ja saavat käsityksilleen usein myös kuulijoita ja seuraajia. Useimmilla ei kuitenkaan ole tieteeseen perustuvaa käsitystä kielihistoriasta, kielten kehityksestä ja muuntumisesta, johon kuuluu myös historian eri vaiheissa po. kieliä puhuvien vuorovaikutus, joka ilmenee eri-ikäisinä lainasanakerrostumina tai jopa kielen vaihtumisena.  Lisäksi kielten sukulaisuutta käsiteltäessä sellaiset komplisoidut suhteet kuin po. kieliä puhuvien kulttuurien (tai yleensä kulttuurien) samankaltaisuus sekä etninen sukulaisuus nähdään usein yksinkertaistettuna ja yhtenäisenä omaa teoriaa tukevana rakennelmana. Itse asiassa aloitteessakin merkkipäivän nimi oli hiukan virheellisessä muodossa ”A Finnugor Rokon Népek napja”.

Aihepiiriä käsiteltiin 30.3. ansiokkaasti myös sekä Helsingin Sanomien Sunnuntai-sivuilla että lehden verkkoversiossa. Unkarilaisissa uutisportaaleissa parlamentin päätös ja uusi merkkipäivä on ”noteerattu” hyvin, mikä osaltaan selittyy asiaan kohdistuvan mielenkiinnon kautta ja osaltaan myös lisää sitä. Unkarissa myös suomalais-ugrilaisten kielten sukulaisuus pyritään kyseenalaistamaan esittelemällä se vain yhtenä (ja yhä kiistanalaisena) teoriana. – Otsikon lainausmerkit taas viittaavat siihen, että suomalais-ugrilaiset kielet yhdistetään nykyisin kielitieteessä laajempaan uralilaiseen kielikuntaan, milla ei tarkoiteta etnistä sukulaisuutta. ”Turanilaisilla” vitataan tässä yhteydessä ”turanilaisiin kansoihin” ja erityisesti 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuolen teorioihin, jotka kielen osalta voidaan liittää lähinnä teoriaan altailaisesta kielikunnasta ja historian ja kansatieteen osalta ajatukseen Aasian puolelta tulleiden ja Etelä-Venäjän kautta länteen vaeltaneiden soturi- ja nomadikansojen läheisestä vuorovaikutuksesta ja yhteisestä historiasta.