Pienemmän hallituspuolueen, Krisillisdemokraattisen kansanpuolueen, Keresztény-demokrata Néppárt KDNP:n varapuheenjohtaja (vsta 2007) ja parlamenttiryhmän puheenjohtaja, katolinen teologi Péter Harrach kertoi uutisten mukaan, että Euroopan talouskriisin on luonut aikamme dekadentti maailmankatsomus, äärimmäinen liberalismi, szelzőséges liberalismus. Harrachin mukaan aatesuunnan  edustajat sanovat, mihin suuntaan on edettävä, miten eruoooppalaista yhteiskuntaa on kehitettävä. Kritiikin kohteeksi nousee Unkari, joka on valinnut toisen tien, oman unkarilaisen tiensä.

Harrach listaa puolueensa lehdistötilaisuudessa 18.4. Unkariin kohdistuvalle ulkomaiselle kritiikille, külföldi támadások, taloudelliset, politiittiset ja ideologiset syyt. Harrachin mukaan Unkariin kohdistuvat äänenpainoltaan hysteeriset, karkeat hyökkäykset, hisztérikus hangú, durva támadások, mutta nämä syytteet ovat perusteettomia ja syyttäjät huonosti asiaansa perehtyneitä. Hän korosti, että Unkari oli demokraattinen maa, joka puolustaa jokaista kansalaistaan, mutta samalla se halusi kulkea omaa tietään ja puolustaa oikeuttaan tähän.

Harrachin mukaan taloudellisten syiden takana on se, että Unkarissa kansallista omaisuutta on – eräiltä osin – hankittu takaisin sekä se, että unkarilaisille yrityksille on annettu tasaveroiset toimintamahdollsiuudet ulkomaalaisten kanssa; nämä seikat ovat ärsyttäneet ulkomaisia yrityksiä sekä hallituksia ao. yritysten kotimaissa. Poliittisena syynä on hänen mukaansa se, että Unkarin oppositio ei ole toipunut vaalitappiostaan ja nauttii voidessaan eurooppalaisten ”aateveljiensä” tukemana hyökätä hallituksen politiikkaa vastaan. Painavimpana syynä esitettyyn kritiikkiin Harrach kuitenkin piti em. ideologista tekijää.

Konkreettisten syytosten joukosta hän otti esille mm. että hallinto on antidemokraattinen ja että sille tyypillistä olisi demokratianvastaisuus. Harrachin mukaan demokratian-vastaisuudesta syytetään niitä, jotka ennen järjestelmänmuutosta pyrkivät muuttamaan antidemokraattisia olosuhteita demokraattisiksi. Hallitusta vastaan hyökkäävät ne, jotka ovat sen järjestelmän perillisiä, jonkä purkamiseksi hän työskenteli. Harrach otti esille myös sen syytöksen, joka liittyy perustuslakituomioistuimen aseman kaventamiseen ja korosti, että perustuslakituomioistuimen tehtävänä ei ole lakien säätäminen, vaan parlamentin tekemän lainsäädäntötyön perustuslainmukaisuuden valvonta.

Kun kritiikissä on nostettu esille myös rasismia ja juutalaisvastaisuutta koskevat väitteet, Harrachin mukaan – ja pääministeriä siteeraten – maassa ei ole – eikä hyväksytä – romaneihin kohdistuvia vainoja, cigányüldözés nincs, ja tämä koskee myös kokonaisia etnisiä vähemmistöjä. Sen sijaan on olemassa romanitaustaisia rikollisia, mutta tämä oli hänen mukaansa toinen kysymys. Hän piti lehdistötilaisuudesta julkaistun uutisen mukaan myös perättöminä väitteitä, joiden mukaan Unkarissa vainottaisiin kodittomia ja tuomitsi tällaisen.

Hän vastasi asiasta kysyttäessä, että reagointiin on median ja diplomatian kanavien kautta monia mahdollisuuksia. Median esiinottamia asioita on tosin vaikea kommentoida, sillä ne tiedotusvälineet,jotka – eri syistä – kritisoivat Unkaria eivät myöskään halua julkaista Unkarin hallituksen lähettämiä po. asiaa selventäviä lausuntoja. Välittäjinä mediasuhteissa voitaisiin ehkä käyttää ystävyyskaupunkien pormestareita.

KDNP:n parlamenttiryhmän tiedottaja István Pálffy totesi, että Unkarin ja EU:n välillä on kahdenlaisia ongelmia, toiset liittyvät hallituksen talouspolitiikan, konvergenssiohjelman toteutukseen ja toiset taas Unkarin hallitiksen toimien suvereniteettiin. Hyökkäykset kytkeytyvät medialain käsittelyn yhteydessä syntyneeseen konfliktiin, perustuslakiin tai sen muutoksiin.

Myös pääministeri Orbán käsitteli 19. huhtikuuta Euroopan taloutta ja Unkarin arvostelua Kossuth-radion 180 perc, 180 minuuttia, ohjelmassa. Katkelmia lainattiin myös uutisiin. Uutisissa pääministeri hehkutti: Eurooppalainen talouskriisin käsittely ei tuota tuloksia, unkarilainen talouskriisin käsittely sen sijaan tuottaa tuloksia, az Európai válságkeszelés nem sikeres, a magyar valságkeszelés pedig sikeres. Pääministerin mukaan Unkaria kritisoidaan Brysselissä siksi, että EU haluaa painostaa Unkaria ja kääntää maan talouspolitiikan suunnan. Talouden osalta maa on vakaa, seisoo vakaasti omilla jaloillaan, stabílan áll a lábán. Valtionvelkaa kyetään lyhentämään ja budjettivaje kyetään pitämään EU:n määrittämissä rajoissa (alle 3 % BKT:stä).

Unkarin kimppuun käydään, sillä se kulkee omaa tietään ja pyrkii tukemaan kansalaisiaan. Veroilla ja veroluontoisilla maksuilla kuten pankkivero ja energianhintojen sääntelyllä (10 %:n hinnanalennus, rezsicsökkentés) se on astunut suuryritysten varpaille, rálépett a nagy cégek lábára. – Kansainväliset suuryritykset eivät halua joutua tilanteeseen, jossa ne menettävät extratuloaan, luxusatuloaan, taattua extratuloaan ja aina silloin tulevat myös ulkomaiset hyökkäykset. Orbánin mukaan hallitus etenee oikeaan suuntaan, suuntaan, joka tuo tuloksia. Jos päätöksiä tehdään tosiasioiden perusteella, Bryssel purkaa Unkarin osalta maan ylivelkaantumisen takia vuodesta 2004 lähtien sovelletut toimenpiteet. Mutta edelleenkään ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että Brysselissä Unkaria arvioidaan käyttäen toisia mittareita kuin eräiden muiden maiden suhteen, kettős mércet alkalmaznak.