Hallituksen tavoitteena on ollut maan nostaminen ylivelkaantuneiden maiden joukosta, siltä häpeäpenkiltä, szégyenpad, jolla se on ollut vuodesta 2004 lähtien alijäämäisten budjettiensa takia. EU:n komissio on asettanut tavoitteeksi vakaan talouskehityksen turvaamisen. Siksi jäsenmaiden vuosittainen budjetin alijäämä ei saa nousta yli 3 prosentin BKT:stä eikä valtionvelka yli 60 prosentin BKT:stä. – Molemmat luvut ovat poliittisia päätöksiä, niihin ei liity mitään syvempää taloustieteellistä ajattelua. Yksinkertaistaen valtionvelka nousee, jos budjettivajetta jatkuvasti paikataan ottamalla lainaa. Tämän takia pääministeri Orbán eri yhteyksissä on sanonutkin, että Unkari haluaa olla maa, jossa hyvinvoinnin perustana on palkkatyö eikä velan ottaminen ja näin on myös toimittu. Kiivasta poliittista debattia on tosin käyty siitä, kuka on joutunut – syystä tai syyttä – tiukan talouspolitiikan maksumieheksi, ts. onko noudatetun politiikan taloudellinen taakka jaettu oikeudenmukaisesti eri tulonsaajaryhmien ja elinkeinoelämän kesken. Orbánin hallitus on pitänyt silmämääränään sitä, että valtion tulo- ja menoarvion alijäämä ei ylitä komission asettamaa rajaa. – Komission arviota ja johtopäätöksiä jäsenmaiden talouden tilasta on tästä syystä odotettu jännityksellä; samalla on jopa hiukan kyynisesti epäilty, tokko Unkarin talouslukuja tulkitaan samalla tavoin – so. yhtä positiivisesti – kuin muiden jäsenmaiden talouden tunnuslukuja. Uutisten mukaan tällä hetkellä EU:n 27:stä jäsenmaasta vain 11 (Unkari mukaanlukien) on sellaisia, joiden budjettialijäämä ei ylitä komission asettamaa rajaa.
Tosiasia kuitenkin on, että Unkarin vuosien 2011 ja 2012 budjettivaje on ollut komission asettamaa 3 %:n BKT-osuutta pienempi, 2011 se oli jopa 14 % ylijäämäinen, mutta se johtui yksityisten eläkerahastojen ottamisesta valtion haltuun. Myös vuosien 2013 ja 2014 tulo- ja menoarviot on rakennettu siten, että budjettivajeelle asetettu yläraja ei ylity (2013 2,7 % BKT:sta ja 2014 2,9 % BKT:sta). Hallitus ja hallituspuolueet pitävät tätä merkittävänä saavutuksena, kun otetaan huomioon, että vuosina 2004–2010, jolloin maassa oli vasemmistohallitus, budjettialijäämä on ylittänyt joka vuosi komission asettaman rajan.
Uutisissa 29.5. komission ja talouskomissaari Olli Rehnin esitys ja sen arviointi sai 1/3 uutisajasta ja yhdessä kahden muun talousuutisen kanssa ne kattoivat ½ uutisajasta eli asiaa pidettiin todella tärkeänä. Kysymyksessä on toistaiseksi vain komission esitys, sillä lopullisen päätöksen tekevät EU-maiden valtiovarainministerit kokouksessaan juhannuksen alla. Uutisissa kerrottiin, että kaikkiaan viisi maata, Unkari, Italia, Latvia, Liettua ja Romania, tultaisiin poistamaan siitä ylivelkaantuneiden maiden ryhmästä, joka on komission ”erityisseurannassa”, túlzott költségvetési hiány miatt indult eljárás, ja jolta vaaditaan erityistoimenpiteitä taloutensa tervehdyttämiseksi ei vain komission vaan tavallisesti myös Euroopan keskuspankin ja Maailmanpankin toimesta, jotka ovat keskeisiä luotonantajia.
Uutisankkurit kertovat ilmeisen ylpeinä asiasta uskoen, että Unkarin suhteen, jonka seuraavat budjetitkin ovat komission asettamissa rajoissa, komissio tulee ehdottamaan, että komissio luopuu niistä erityistoimenpiteistä, az eljárás szüntetését javasolják, joita se talouden tasapainottamiseksi on aiemmin edellyttänyt. Väliin on sijoitettu videoleike, jossa tuore valtionvarainministeri Mihály Varga asian tärkeyttä korostaen toistaa pääministerin aiemman sloganin: Unkari seisoo omilla jaloillaan, Magyarország saját lábán áll. Myös pääministerin puhetta lainataan: Lopultakin Eurooppa tunnustaa Unkarin talouspolitiikan (tuloksellisuuden). Lopultakin saa tunnustusta myös se talouspolitiikka, jok perustuu sille filsofialle, että ihminen ei elä toisen rahoilla vaan omilla rahoillaan, eikä taloutta voi rakentaa muiden tuelle vaan omille saavutuksille, az ember nem más pénzén él hanem a sajátján, és a gazdaság nem más lábán áll, hanem a sajátján.
Seuraavaksi uutisankkurit referoivat opposition lausuntoja. MSZP piti uutista positiivisena, mutta katsoi, että ihmiset ja erityisesti sosiaalisesti heikossa asemassa olevat maksoivat tuloksesta liian kovan hinnan, Jobbik toisti vanhan vaatimuksensa, jonka mukaan tarvittaisiin talouspolitiikan muutos, hyviä tuloksia korostava haallituksen propaganda oli perusteetonta, ja erityisesti pientä ja keskisuurta teollisuutta tulisi tukea. LMP:n käsityksen mukaan nyt oli mahdollisuus katkaista 25 vuotta jatkunut toistuvien leikkausten politiikka! DK:n mielestä kysymys oli vain nimellisestä talouden tasapainosta, joka peittää kasvavat jännitteet, csak névleges egyensúlyról van szó, amely leplezi a súlyosbodó fésültségeget. Yhdessä 2014 – vuoropuhelu Unkarin hyväksi -puolue katsoi, että syytä juhlintaan ei ollut, sillä hunnan tuloksesta maksoivat kansalaiset. Hallituspuolueet sen sijaan olivat tyytyväisiä ja KDNP katsoi, että komission ratkaisu on unkarilaisten (”perheiden, yritysten ja hallituksen”) taloudellisten saavutusten mukainen ja oli oikein, että komissio antoi sille tunnustusta. Fideszin mukaan komission kanta osoitti, että Unkarin talous kehittyi nyt paremmin kuin aiempien sosialististen hallitusten aikana ja paremmin kuin monen muun unionin jäsenmaan talous. Maa saattoi nyt nousta siltä häpeäpenkiltä, jonne Gyurcsányn ja Bajnain hallitukset olivat sen istuttaneet. Vasemmiston kritiikin lähtökohtana oli Fideszin mielestä se talouspoluitiikka, jota se 2002–2010 oli noudattanut.
Brysselissä oleva MTI:n toimittaja arvioi, että toukokuun alussa komissiolle toimitetti taloutta tasapainottava konvergenssiohjelma, konvergencia program, ei riittänyt komissiolle vaan sitä oli täydennettävä erillisellä budjettia tasapainottavalla, egyenleg jávító, ohjelmalla, komission arvion mukaan hallituksen suunnittelemat toimenpiteet vastasivat talouden haasteisiin ja niiden toteutus oli oli onnistunutta. Komissio, vaikka olikin tyytyväinen, asetti kuitenkin myös joitakin ehtoja, mm. nuorisotyöttmyyden hoitoon oli kiinnitettävä huomiota ja erillisverojen määräämisestä olisi pitäydyttävä, minkä oletettiin viittaavan ns. mainosveroon.
Yleisesti komission esitysta pidettiin asiantuntija-arvioissa kuitenkin tuen osoituksena hallituksen politiikalle. Hyvän taloudenhoitonsa ansiosta Unkari pääsisi osalliseksi EU:n erityistuista, kansainväliset luottoluokitusyhtiöt nostaisivat Unkarin luokitusta ja kansainvälisten sijoittajien luottamus Unkariin paranisi. Kun Unkarista tulisi aiempaa houkuttelevampi kohde sijoittajille, myös ulkmaiset sijoitukset kasvaisivat, uusia yrityksiä ja tuotantolaitoksia perustettaisiin ja syntyisi uusia työpaikkoja. Kun työllisyys paranisi, kansalaiset myös ansaitsisivat ja kuluttaisivat enemmän, kotimainen kulutus, belső fogyasztás, kasvaisi. Tämä voisi alentaa myös peruskorkoa, mikä teksi lainapääomasta pieni- ja keskisuurille yrityksille edullisempaa. Ne voisivat investoida enemän, mikä taas puolestaan lisäisi työpaikkoja.