Unkarin pääministeri ja Venäjän presaidentti allekirjoittivat 14.1.2014 Moskovassa sopimuksen Paksin ydinvoimalan, MVM Paksi Atomerőmű Zrt., kahden uuden raktorin rakentamisesta. Lisäksi allekirjoitettiin sopimus ydinenergian rauhanomaista käyttöä koskevasta yhteistyöstä. Allekirjoiustilaisuudessa Orbán piti päätöstä onnistuneena ja sähköenergian tuotannon kannalta erinomaisena ratkaisuna, jonka hän on ilomielin valmis viemään Unkarin parlamentin hyväksyttäväksi. Myös lajennustöiden edellyttämiä investointeja koskevat neuvottelut ovat pääministerin mukaan edenneet hyvin ja jatkuvat suotuisissa merkeissä. Putin puolestään piti sopimusta ainutlaatuisena, ydinvoimalan laajennus lisää Unkarin energiaomavaraisuutta, sillä Paksin voimala tuottaa tällä hetkelläkin 40 % Unkarin tarvitsemasta sähköenergiasta. Fossiilinen energia tulee uusien reaktoriyksiköiden rakentamisen jälkeenkin olemaan merkittävässä asemassa, sillä Paksin ydinvoimalan arvioidaan laajennuksen käyttöönoton jälkeen tuottavan 60 % maan tarvitsemasta sähköenergiasta.
Paksin ydinvoimalan neljän reaktorin yhteenlaskettu teho on jo 1760 MW eli kahden uuden reaktorin rakentaminen lisäisi tehoa noin 50 %:lla, mutta kaksi reaktoriyksiköä joudutaan vastaavasti ajamaan alas. Uudet reaktorit luovat edellytyksiä talouskasvulle ja tuovat maahan rakentamisvaiheessa 10000 uutta työpaikkaa ja mm. pääministerin kanslian päällikön János Lázárin arvion mukaan kasvattavat BKT:tä yhdellä prosenttiyksiköllä.
Uutisten mukaan pääministeri Orbán korosti, että EU:n jälkeen Venäjä on Unkarin tärkein kauppakumppani, yhteydet ovat laadultaan strategisestikin tärkeitä. Unkarin talouden nykyhetken ja tulevaisuuden kannalta Venäjän markkinat ovat erityisen tärkeät, avainasemassa ja Unkarin näkökulmasta on merkittävää, että Venäjän investoinnit Unkariin kasvavat lähitulevaisuudessa. Putin puolestaan korosti lausunnossaan kahden valtion intensiivisiä taloussuhteita, sillä tavaranvaihdon arvo viositasolla on noin 2 miljardia dollaria.
Päätökseen Paksin ydinvoimalan laajentamisesta liittyy Venäjän valmius rahoittaa rakentamista n. 80 %:n osuudella eli 10 mrd:iin euroon asti, jos kohta rakennustyö ei venäläisten (Rossatomin) asiantuntijoiden mukaan edellytä näin suurta investointia. Jäljellejäävä 20 % osuus jää Unkarin rahoitettavaksi. Laajennuksen 1. vaihe valmistuu vuonna 2023. Unkarilaiset alihankkijat tekevät 40 % rakennustyöstä.
Mukana yhden päivän vierailulla oli myös valtiovarainministeri Mihály Varga ja kansallinen kehitysministeri Zsuzsanna Németh (Németh Lászlóné, Serényi Zsuzsanna) sekä pääministerin kanslian, miniszterelnökség, ulkopolitiikasta ja ulkomaankaupasta vastaava valtiosihteeri Péter Szíjjártó.