Vaikka pakolaisten Turkin pakolaisleireistä – tai kotimaastaan Afganistanista, Syyriasta, Irakista jne – kulkema matka näyttää etukäteen arvioituna ulkopuolisesta toivottomalta, on matka Keski-Eurooppaan (ja Skandinaviaan) erilaisine matkustusmuotoineen ja reitti-mahdollisuuksineen loppujen lopuksi varsin tarkaan suunniteltu. Ongelmana vain on, että parhaat optiot eivät aina toteudu.
Ikävä yllätys Balkanille saapuneille pakolaisille oli se, että koko alkuvuoden käytössä ollut reitti Unkarin kautta katkesi, kun Unkari päätti, että 15.9. alkaen sen alueelle voivat tulla vain sellaiset, joilla on asianmukaiset matkustusasiakirjat tai puutteellisin paperein tulevista vain ne [pakolaiset tai laittomat maahantulijat], jotka haluavat hakea turvapaikkaa ja rekisteröityä Unkarissa. Valtaosalle Unkariin pyrkineistä Unkari on kuitenkin kauttakulkumaa rikkaampiin EU-maihin.
Jo 15.9. Makedoniasta Etelä.Serbian Preshevoon saapuvat saivat opastusta uudesta reitistä, niin paikallisilta auttajilta, bussiyhtiöiltä kuin internetin välityykselläkin. Uusi bussireitti ei enää päättyisikään Kanjizaan tai Horgošiin vaan Šidiin lähelle Kroatian rajaa. Uusi reitti oli tarpeen, sillä 16.9. raportoidaan, että Preshevoon on kuluneen vuoro-kauden aikana saapunut 5000 pakolaista. Toinen ”pääteasema” on Sombor [unk. Zombor], joka on noin 50 km Suboticasta [unk. Szabadka] lounaaseen ja noin 20 km Kroatian rajalta. Unkariin matkaa tulee lähes 30 kilometriä.
Ensimmäiset bussit saapuvat Šidiin aamulla 16. syyskuuta ja tulijat alkavat välittömästi kävellä kohti Kroatian rajaa. Kroatian ja Serbian rajaosuudella noin 6000 kroatilaista poliisia on valmiina ottamaan tulijat vastaan, 20000 poliisia on valmiustilassa, jos lisävoimia tarvitaan.
Myös Slovenia valmistautuu ottamaan vastaan pakolaisaaltoa. Sekä Kroatian ja Slovenian että Serbian ja Slovenian rajalla valmiutta lisätään laittomien maahantulijoiden varalta. Tilanteen kehittymistä tullaan seuraamaan helikopterein ja autopartioin. Tulijoille varaudutaan jakamaan lennäkkejä, joissa kerrotaan oleskelusta Sloveniassa.
Unkarin televisio raportoi 16.9. tarkaan molempien naapurimaiden valmistautumista pakolaisten tuloon. Slovenia on Unkarin tapaan Schengen -maa. Kroatia sen sijaan on Schengenin ulkopuolinen maa, mutta haluaisi kuulua Schengen -maihin. Unkarin media on kiinnostunut erityisesti siitä, poikkeavatko maiden valitsemat strategiat olennaisesti toisistaan.
Unkarin ja Itävallan välisen rajavalvonnan tiukennuttua yhä useampi haluaa Kroatian ja Slovenian kautta Itävaltaan. Slovenia on järjestänyt viranomaisilleen 16.9. Lendavaan [unk. Lendva], kolmen valtakunnan – Slovenia, Kroatia ja Unkari – rajalle, operatiivisen neuvottelun, jossa asiaa käsitellään. Unkarin television reportteri on kuullut Slovenian sisäministeriön edustajalta, että Slovenia on nostamassa valmiuttaan rajanylittäjien vastaanottamiseksi. Toimittaja siteeraa lausuntoa, jonka mukaan Slovenia haluaa täyttää Schengen-sopimuksessa määritellyt velvoitteet ja että Slovenia päästäisi Kroatiasta tulevat pakolaiset kolmanteen maahan vain siinä tapauksessa, että po. maa ilmoittaisi ottavansa nämä vastaan. Slovenia on toimittajan mukaan ottanut opikseen Unkarin kokemuksista, mm. siitä, että tulijat eivät ole halukkaita yhteistöhön viranomaisten kanssa, esim. eivät halua rekisteröityä eikä antaa sormenjälkiään. Slovenia haluaa hoitaa asian organisoidusti, mikä tarkoittaa mm. sitä, että maahantulijat kootaan yhteen rajalla ja kuljetetaan vastaanottoasemille. – Niin Slovenia kuin Kroatiakin haluavat rekisteröidä tulijat, vaikka Kroatia ei ole Schengen -maa,
Uutisissa näytetään, miten Serbian Šidiin saapuvat lähtevät kohti Kroatian rajaa, ei tietä pitkin, vaan peltojen poikki tavoitteena Kroatian puolella on 2800 asukkaan Tovarnik, ensimmäinen kaupunki, johon pakolaiset saapuvat. Kroatian poliisi kerää tulijat heti rajanylityksen jälkeen autoihin kuljettaa Tovarnikiin. Iltaan mennessä (16.9.) useita satoja pakolaisia on saapunut Tovarnikiin, joka on myös ensimmäinen paikka, jossa tulijat voivat yöpyä ja osa rekisteröityä pakolaisiksi. Mitään kaaosta ei synny, kaikki odottavat rauhallisesti vuoroaan. Tarkoitus on siirtää tulijat linja-autoilla kokoamisasemalle lähelle Zagrebia, tulijat eivät pääse vapaasti kulkemaan Tovarnikissa.
Unkarin television uutisankkuri kysyy suorassa lähetyksessä, mitä tapahtuu niille, jotka rekisteröidään, jos se [rekisteröiminen] ylipäänsä on mahdollista. Kerrotaanko tulijoille, missä päin on Slovenia ja annetaan heidän lähteä eteenpäin vai halutaanko heidät pitää Kroatian alueella?
Toimittajan mukaan Kroatia haluaisi pitää tulijat Kroatiassa, mutta nämä eivät halua. Zagrebin lähistöllä on kokoamisasema, jonne tulijat kulejetetaan ja jossa he myös voivat rekisteröityä. – Zagrebissa on myös hotelli, johon on majoitettu jo aikaisemmin maahan tulleita pakolaisia, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa turvapaikan. Nyt (16.9.) heidätkin haluttaisiin siirtää johonkin vastaanottokeskukseen, mutta nämä eivät haluaisi lähteä ja ovat tällä hetkellä osoittamassa mieltään eräässä Zagrebin puistossa. Mielenosoittajat ovat odottamassa osaltaan päätöstä, saavatko he turvapaikan, pääsevätkö mahdollisesti eteenpäin vai palautetaanko heidät. Mielenosoittajat erpäilemättä haluaisivat pystellä Zagrebissa.
Uutisankkurin mukaan Kroatia saa nyt ensiesiintymisensä pakolaiskysymyksen käsittelyssä, Horvátország debütál. Rajan on vuorokaudessa ylittänyt 900, sisäministeriön mukaan maa pystyy ottamaan vastaan vastaavana aikan 1500. Jos tulijoita on enemmän,hankitaan esim. telttoja ja käytetään varuskuntia tilapäismajoitukseen. Uutisankkuri haluaa vielä lopuksi erikseen tietää, ymmärretäänkö Kroatiassa, miksi maahantulijat eivät halua käyttää virallisia rajanylityspaikkoja, vaan ylittävät rajan peltoaukeita tms. hyödyntäen, zöldhatáron át. Kroatiassa oleva reportteri kertoo, että asia on kyllä tiedossa ja mediassa on siitä keskusteltu. Kysymys on siitä, että jos maahantulo tapahtuu viranomaisten havaitsematta, tulijoiden ei tarvitse rekisteröityä eikä antaa sormenjälkiään. Silloin heidän ei myöskään tarvitse jäädä Kroatiaan, joka mahdollisesti palauttaisi heidät.