Jäsenvaltiot antavat Euroopan Unionille sen perustan, eivät EU:n instituutiot. Näin totesi pääministeri Orbán keskiviikkona 29. kesäkuuta MTI:lle Brysselin huippukokouksen jälkeen antamassaan lausunnossa.

Hänen mukaansa pakolaisia ja muuttoliikettä (a bevándorlás és a migráció) koskeviin kysymyksiin annetut riittämättömät vastaukset olivat ratkaisevassa roolissa, kun EU:sta eroamista kannattavat saivat enemmistön siinä kansanäänestyksessä, joka koski Yhdistyneen Kuningaskunnan eroamista EU:n jäsenyydestä. Näin totesi Viktor Orbán keskiviikkona EU:n 27 jäsenmaan valtionpäämiesten ja pääministerien Brysselsissä järjestetyn kokouksen jälkeen.

Pääministerin antoi lausunnallaan äänen sille mielipiteellle, jonka mukaan EU:lle aiheutuisi suuria vaikeuksia siitä, mikäli jäsenvaltiot  päätöksenteossaan etenisivät suuntaan, jossa pakolaisia tai muuttoliikettä koskevien kysymysten käsittely sekoittuisi unionin jäsenyyskysymykseen.

Pääministeri totesi myös, että olisi pyrittävä ratkaisuihin, jotka antaisivat jäsenmaiden kansalaisille jonkinlaisen vakuuden siitä, että heidän ääntään kuultaisiin Brysselissä. Oli tärkeää luoda EU:lle sellainen pakolaisia ja maahanmuuttoa koskeva politiikka [migrációs politika], joka vastaa ihmisten vaatimuksia eikä tee väistämättömäksi sitä, että nämä ihmiset vastustaessaan tätä [EU:n luomaa politiikkaa] asettavat vaakalaudalle jopa maansa EU-jäsenyyden.

”Takeita politiikan suunnasta ei voida saada ilman kansanäänestystä”. Orbán sanoi, että Euroopan Unionin jäsenyys sekä pakolaispolitiikka on erotettava toisistaan ”Meidän on taisteltava sen puolesta, että kykenisimme osoittamaan ihmisille, että on mahdollista luoda sellainen pakolaispolitiikka, joka vastaa Unkarin kansalaisten intressejä.” Näin kiteytti pääministeri ajatuksensa. – ”Se tulee olemaan pitkällisen taistelun tulos täällä Brysselissä, ja siihen [taisteluun] minä henkilökohtaisesti tarvitsen vahvan mandaatin, mikä ei ole varmistettavissa ilman kansanäänestystä”, lisäsi pääministeri.

Orbánin mukaan ei ollut mitään syytä kiirehtiä brittien eroprosessia. Lehdistö-tilaisuudessaan pääministeri korosti, ettei ollut mitään syytä vaatia brittejä kiirehtimään sitä prosessia, joka tavoitteena on saarivaltion EU-jäsenyyden purkaminen. Eikä ennen tätä päätöstä pitäisi myöskään aloittaa taustaneuvotteluja. Orbánin mukaan, kaikki jäisi entiselleen siihen saakka, kunnes [varsinainen] eroamisprisessi olisi päättynyt.

Pääministeri teki selkoa myös siitä, että EU:n ylimmät johtajat olivat yksimielisiä siitä, että Englannin, so. Yhdistyneen Kuningaskunnan, oli – päästäkseen eronsa jälkeenkin yhteinäisille sisämarkkinoille – vastavuoroisesti kunnioitettava EU:n hyödykkeiden, palvelujen, pääoman ja ihmisten vapaata liiikkumista korostavaa neljää vapausperiaatetta.

”EU ei ole Brysselissä”. Orbánin mukaan EU-jösenyyden hylänneen torstaisen kansanäänestyksen seurauksena on palattava siihen ajatukseen, että Euroopan Unionille antavat sen pohjan jäsenvaltiot, eivät unionin instituutiot. Näin pääministeri totesi korostaen, että unionin demokraattista luonnetta voidaan vahvistaa vain jäsenmaiden [antaman hyväksynnän] kautta. – ”Hevosen selkään ei pidä istuutua takaperin.  EU ei ole Brysaselissä, vaan 27:ssä – toistaiseksi vielä 28:ssa – pääkaupungissa”. Näin kiteytti Orbán keskiviikon informaalin tapaamisen sisältöä.

Vastauksena hänelle esitettyyn kysymykseen pääministeri kiteytti, että Unkarin hallitus ei
– eräistä huhuista poiketen – ole vaatinut Euroopan komission puheenjohtajan eroa. Hänen mukaansa ”ei olisi ritarillista” hyökätä tällaisessa tilanteessa komisission tai muiden unionin instituutioiden johtajien kimppuun.

Kommentti. Unkarin hallituksen tulkinta brittien äänestyskäyttäytymisen syistä tukee Unkarin aiempia omia ratkaisuja. Ratkaisevaksi nähdään pakolaiskysymys. Englanti on kuitenkin Schengen-alueen ulkopuolella, eikä syksyn 2015 pakolaistulva suuntautunut saarivaltioon, sillä Englannin kanaali on myös Schengen-alueen ulkoraja ja mahdollistaa rajatarkastukset. Uutisissa ei myöskään noussut esille unionin itälaajennuksen seurauksena kehkeytynyt muuttoliike Englantiin, missä myös unkarilaiset, ”puolalaisten putkimiesten” ohella, ovat olleet mukana. Esille ei myöskään nostettu sitä Brexitiä puoltanutta argimenttia, jonka mukaan Englanti – nettomaksajana – maksoi viikossa 350 miljoonaa puntaa EU:lle, kun summa voitaisiin käyttää ”kansalliseen terveydenhuollon kustannusten kattamiseen” sen sijaan, että ”Bryssel” käyttäisi sen ”byrokratiansa” sekä mm. muiden jäsenmaiden hyväksi koituviin tukiohjelmiin, joista Unkarikin on saanut osansa.