Siksi vesi on vahvin, azért a viz az úr, siteerasi M1:n uutistoimitus pääministerin Orbánin haastattelua tiedotteessaan 2.12.2016. – Itse asiassa pääministeri puolestaan siteerasi Petőfin runoa ”Föltámadott a tenger”  [Meren raivo], jossa vastarintaan noussutta ja yksimielistä kansaa verrataan myrskyävän meren voimaan. – Pääministerin käsityksen mukaan Euroopassa demokratia on hajaannustilassa ja eri maissa joutuvat eroamaan sellaiset hallitukset, jotka eivät ota huomioon kansan tahtoa. ”Petőfistä lähtien tiedämme, että vesi on vahvin”, totesi pääministeri.

Orbán viittasi pitkään poliittiseen kokemukseensa – olen kansanedustaja vuodesta 1990, olen ollut päättämässä 26:sta valtion tulo- ja menoarviosta – todetessaan, että hallituskoalitiolla on kokemusta, se on oppinut, mikä on minkin [toimenpiteen] seurausta. Näin hän totesi Kossuth Radion 180 minuuttia -ohjelmassa, kun keskustelun kohteena oli, ovatko palkankorotukset riittävä tae taloudelliselle nousulle [kigazdálkodható-e a béremelés].

Orbánin mukaan unkarilaiset ovat oppineet sen, miten muut talouden osa-alueet pitää sopeuttaa siihen, että jotakin talouden ”ruuvia” kiristetään. On puhuttava rohkeasti, selkeästi sekä suoraan ja on määriteltävä selvät päämäärät. – ”Uskon siihen, että veronalennukset lisäävät aina kilpailukykyä, korkeampi palkka taas parantaa työvoiman suoritustasoa.”

Pääministeri muistutti siitä, että vuonna 2010 [kun nykyinen hallituskoalitio tuli valtaan], työttömyys oli 12 %, nyt työttömyys on alle 5 %. Vuonna 2010 olimme Euroopan työttömyystilastoissa 19:nnellä sijalla, nyt viiden parhaan joukossa. ”On totta, että tilanne ei ole vieläkään ideaalinen, mutta jokainen voi saada jotakin työtä. Tämän takia [valtiovallan] päämääränä ei ole enää työpaikkojen luominen, vaan se, että työnteko kannattaa.”

Emme ole vielä perillä, mutta oikealla tiellä. Ei kysymys ole siitä, että olisimme päässeet perille, vaan siitä, että olemme oikealla tiellä. Vuodesta 1990 lähtien tilanteemme ei ole kertaakaan ollut näin suotuisa. Tähän emme ole päässeet lottovoitolla, emme onnenkantamoisella, sitä eivät ole aiheuttaneet ulkoiset tekijät, vaan hellittämätön työ [sziszifusi munka] täällä kotona. Jokainen unkarilainen on vuoden 2010 jälkeen hyväksynyt sen, että on tehtävä aiempaa enemmän, jotta maa saataisiin nousemaan silloisesta tilastaan. (…) ”Löysimme tien, kuulumme voittoisien maiden ryhmään. Tämä on ihan poikkeuksellinen ilmiö, ja jos emme sitä tunne, emme osaa myöskään määritellä uusia tavoitteita!” Jokainen voi päästä eteenpäin, ihan niin kuin luvattiin vuoden 2010 parlamenttivaaleissa, totesi pääministeri.

Bryssel on avannut uuden rintaman. Pääministeri vastasi haastattelijan kysymykseen todeten uskovansa yksimielisyyden voimaan, mutta samalla hän totesi, ettei hän ryhdy tukemaan tyhmiä ajatuksia. Viranomaisvalvonnan poistaminen merkitsisi sitä, että samalla lakkaisi eräiden kansalaisten nauttimien palveluiden hintasäännöstely, rezsicsökkentés. Vapaa kilpailu ei johtaisi pääministerin mielestä hintojen laskuun vaan hintojen nousuun. Jos (esim. veden, sähkön, kaasun ja kaukolämmön jakelun) hintasäännöstelyä ei olisi, eläkeläiset ja vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat maksaisivat enemmän. Siksi hallitus pitää säännöstelystä kiinni. Hän myönsi, että näillä toimenpiteillään hallitus vastusti Brysseliä, mutta hänen mielestään Unkari ei ollut kiistassa aloitteentekijä.

”Emme luovu aseista mutta haluamme kuitenkin nopeampaa kasvua”, pääministeri totesi, kun keskustelussa nostettiin esille Saksan tuoreimmat talousluvut. Hän korosti, että Saksan kehitys ei ole yleistettävissä muuhun maailmaan, Unkari on omana ratkaisunaan avannut yhteyksiä itään ja etelään ja se on alkanut viedä unkarilaisia tuotteita näihin ilmansuuntiin.

Pääministerin käsitys oli, että em. ajattelunsa ansiosta Unkari oli kilpailukykyinen. Ei ollut sattumaa, että Unkari voitti ne taistelut, joilla oli talouspoliittisia seurauksia. Unkarista, joka oli ollut musta lammas, oli tullut menestystarina. ”Tämän tunnustavat jo vastustajammekin!”, päätti pääministeri haastattelun.