Unkarin parlamentin syksyn istuntokausi alkaa kesätauon jälkeen 18. syyskuuta. Tänään aamulla -ohjelmassa [Ma reggel] haastateltavana politologi Béla Galló ja tehtävänä oli arvioida, millainen syysistuntokaudesta oli tulossa ja kuinka paljon kevään 2018 parlamenttivaalit tulisivat vaikuttamaan parlamentin työskentelyyn.

Politologin käsityksen mukaan syysistuntokaudesta oli nimenomaan lähestyvien vaalien takia tulossa kiivaiden poliittisten keskustelujen näyttämö ja vaalitaisto jatkuisi vielä ensi keväänä. Käytännössä monista valtiopäivillä käsiteltävistä asioista voi tulla kampanjakysymyksiä. Olikin odotettavissa, että käyttäessään puheenvuoron ennen päiväjärjestykseen siirtymistä pääministeri sivuaisi myös tulevia vaaleja. Pääminiserin ”avaus” ja puolueiden reaktiot siihen tulisivat kertomaan paljon siitä, millainen vaalitaistelu tulisi luonteeltaan olemaan.

Opposition ja hallituspuolueiden voimasuhteet olivat 2014 vaalien jälkeen 133–66 eli jo yhden oppositioedustajan poissaolo toisi äänestyksissä hallituskoalittiolle 2/3 enemmistön. Suurin oppositioryhmä vaaleissa oli vasemmistoliittoutuma, jonka muodostivat MSZP, EGYÜTT, DK, PM ja MLP. Vasemmistoliittoutuman lisäksi oppositioon kuului suurin oppositiopuolue Jobbik (23 edustajaa) ja LMP viisine edustajineen.

Vasemmistoliittoutuma oli 2014 vaaleissa vaalitekninen, liittoutuman puolueet eivät ole kyenneet yhtenäiseen oppositiopolitiikkaan. Politologi arvioikin, että monille nykyisille parlamentin jäsenille tärkeintä ei ole politiikka vaan oman paikan säilyttäminen. Edelleenkin kysymys on siitä, syntyykö aitoa vasemmiston yhteistyötä, mihin saattaa vaikuttaa jokaisen tällaiseen koaliitioon kuuluvan ryhmän suhde MSZP:hen, kun loppujen lopuksi tällaisen ryhmittymän jäsenet kilpailevat samoista äänestäjistä. On mahdollista, että nykyinen hallituskoaliitio saisi kolmannen kauden, sillä vasemmisto-oppositio on hajanainen. Tosin äänestysvilkkaus saattaa olennaisesti vaikuttaa lopputulokseen. On myös ilmeisiä henkilöristiriitoja: DK:n Gyurcsány on monille MSZP:n poliitikoille mahdoton yhteistyökumppani. Vasemmiston pääministerikandidaatti László Botka lähestyikin sunnuntain puheessaan ”hallituksenvaihtoon pyrkivästä liitosta” Ranskan Macronin vaalitaistelun tapaan pikemminkin kansalaisjärjestöjä kuin puolueita, mikä osaltaan kuvaa MSZP:n ja muiden vasemmistoryhmittymien suhdetta.