Simon Wiesenthal -keskuksen johtaja Efraim Zuroff otti jo 2011 Unkarin viranomaisten kanssa esille budapestiläisen eläkeläisen, nyt 97-vuotiaan László Csatárin osuuden Kassan (slov. Košice) juutalaisgeton purkamiseen keväällä 1944 ja geton 15000 asukkaan lähettämiseen kuolemanleirille. Zuroff halusi ”maailman etsityimmän sotarikollisen” kuulusteluihin. Csatári oli elänyt neljännesvuosisadan Kanadassa ja oli palannut Unkariin 1995. On kuitenkin ilmeistä, ettei po. henkilö sodan jälkeen annetuista todistajanlausunnoista – ja slovakialaisen kansantuomioistuimen langettamasta kuolemantuomiosta – huolimatta voinut olla pääsyyllinen kuljetuksiin, sillä tapahtumahetkellä hän oli alle 30-vuotias poliisiupseerikokelas.  Asemansa ja ikänsä takia hän ei voinut olla vastuussa laajamittaisista kuljetuksista leirille, mutta hän lienee yksinkertaisesti ainoita, jotka ovat yhä elossa.  Asia nousi esille uutisissa heinäkuun lopulla (26.7. 2012). Hän sai nopeasti myös puolestapuhujia ja verkkosivuilla keskustelu aaltoili varsin hillittömänä. Csatári oli poliisikuulusteluissa ja siirrettiin sen jälkeen kotiarestiin. Hän totesi tiedotusvälineille, että Kanadan viranomaiset olivat tutkineet hänen taustansa jo kertaalleen ja päästäneet hänet vapaalle jalalle. Eräiden lähteiden mukaan hän olisi menettänyt Kanadan kansalaisuutensa ja olisi siksi joutunut palaamaan Unkariin.

10.9.2012. Jobbik-puolueen parlamenttiedustajat nostivat osin Csatári-jutun aktualisoimana esille Béla Biszkun osuuden vuoden 1956 joulukuun mielenosoitusten väkivaltaiseen tukahduttamiseen. Työläistaustainen 1921 syntynyt Biszku sai hyvin vahvan aseman Budapestin puoluejohdossa ja Kádárin hallinnossa, hänestä tuli helmikuussa 1957 sisäministeri. Biszku erityisesti vaati kommunistisen puolueen väliaikaisten toimielinten pöytäkirjojen mukaan  3.12. 1956 rauhanomaistenkin mielenosoitusten aseellista hajottamista. Aseita käytettiinkin mielenosoitusten hajottamiseen Nyugatilla eli Läntisellä rautatieasemalla 6.12.1956, jolloin 5 ihmistä menehtyi. Kaksi päivää tämän jälkeen, 8.12. tuli avattiin mielenosoittajia vastaan Pohjois-Unkarin Salgótarjanissa, jossa uutisten mukaan 46 ihmistä sai surmansa, ilmeisesti henkensä menettäneitä oli huomattavasti enemmän, mutta tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Tämän perusteella Biszkua voitiin pitää ”sotarikollisena”. Unkarissa on vuodelta 1997 voimassa oikeuden päätös, jonka mukaan sotarikokset eivät vanhene.

91-vuotias eläkeläinen Béla Biszku haettiin kotoaan kuulusteluihin, jotka kestivät lähes viisi tuntia. . Biszku kielsi syyllisyytensä, mutta hänet määrättiin kuitenkin kotiarestiin. Mikäli tutkinta johtaa syytteen nostamiseen, hän voi saada elinkautisen vankeusrangaistuksen.