Magyar kultúra napja, Unkarilaisen kulttuurin päivä on sijoitettu tammikuun 22:ksi, sillä tuona päivänä vuonna 1823 tuolloin 32-vuotias runoilija Ferenc Kölcsey sail valmiiksi Himnusz-runonsa, josta myöhemmin tuli Unkarin kansallislaulu. – Päivää juhlittiin eri puolilla maata ja myös maan rajojen ulkopuolella, Transsilvaniassa l. Erdélyssä, Kölcsey näet syntyi Sződemeterissä, rom. Săuca, lähellä Unkarin ja Romanian rajaa, Szatmárnémetin, rom. Satu Mare ja Nagyváradin, rom. Oradea puolivälissä. Uutisten mukaan juhlallisuuksia järjestettiin koko Karpaattienaltaan alueella, egész Kárpát-medencében tartottak ünnepségeket. Szatmárcseken pienessä museotalossa (Szabolcs-Szatmár Beregin lääni), aivan Ukrainan rajan tuntumassa, on yhä tallella Kölcseyn käyttämä kirjoituspöytä. – Kölcseyn syntymäkylä Sződemeter–Săucassa on nyk. noin 300 asukasta, joista 46 unkarilaisia, jotka pitävätr velvollisuutenaan runoilijan muiston vaalimista.

Päivän pääjuhla oli Budaperstissa Petőfin mukaan nimetyssä kirjallisuusmuseossa, Petőfi irodalmi múzeum, juhlan yhteydessä kirjalija Ferenc Kontra sai Sándor Márain nimeä kantavan kirjallisuuspalkinnon. Tilaisuudessa puhunut valtiosihteeri László L. Simon puhui kulttuurista identiteetin tukijana ja kulttuurin yhteisöä muovaavasta voimasta. Vaikka uutisissa ei kerrottukaan, saivat lisäksi Csokonai -palkinnon ohjaaja László Bagossy ja puunleikkaajämestari Sándor Tóth.

Hodmezővásárhelyssä jaettiin 2008 perustettu Bessenyei György -kulttuurpalkinto, jonka sai paikallinen sotilassoittokunta ja aiemmin mm. Kossuth-palinnon saanut näyttelijä Tamás Jordán.

Békéscsabassa nähtiin ja kuultiin ensiesityksenä säveltäjä Levente Gylyásin musiikki- ja tanssiteos uudessä, paikallisesta viinilajikkeesta nimensä saaneessa Csabagyöngye -kulttuurikeskuksessa, joka aikaisemmin toimi nuorisotalona. Unkarin valtion ooppe-rataloon, Nagyar Allami Operaház, perustetaan tutkimusyksikkö ja ennen esitysten alkamista esitetään teemaan liittyvä animaatio-ohjelmaa.

Unkarin valtion radiokanavat sekä M1, M2 ja Duna esittävät päivään liittyvää ohjelmaa otsikolla ”Jó kedvvel bőséggel” (ohjelman otsikkona käytetty sitaatti on lainaus Kölcseyn runosta).

Uutisten kulttuuritarjpontaan kuului myös Lánchídille kokoontuneen tuhatpäisen nuorison esittämä Hymni ja Mihály Vörösmartyn 1836 kirjoittama Szózat, jonka Béni Egressy 1840 sävelsi. Hymnistä laadittiin 2012 uusi sovitus ja nyt nämä kaksi kansallislaulua ovat saatavana sekä CD:nä että DVD:nä (mukana myös viittomakielinen esitys). Parlamenttitalossa järjestetyssä juhlassa puhunut kansalliseTarkoitusta strategiasta vastaava varapääministeri Semjen Zolt sanoi että po. levy kuvasi todellista kansallista yhtenäisyyttä, Csíkszeredasta Kassaan ja aina diasporassa ympäri maailmaa elävien unkarilaisten keskuudessa. – Uutisten mukaan tarkoitus on, että tallenteita voitaisiin käyttää koulussa ja erityisesti ulkounkarilaisten keskuudessa; kohteina voisivat olla vaikkapa urheilutapahtumat ja kansalaisuuden myöntämisen yhteydessä järjestetyt valatilaisuudet.

Himnusz julkaistiin ensimmäisen kerran 1829, vuonna 1844 järjestettiin kansallislaulun säveltämiseksi kilpailu, jonka tuolloin maineikas unkarilainen säveltäjä Ferenc Erkel voitti. Vuoteen 1903 Unkarin kuningaskunnan virallinen kansallishymni oli Itävalta-Unkarin keisarikunnan hymni ”Gott erhalte”. Virallisesti Erkelin säveltämästä Kölcseyn runosta tuli Unkarin kansallislaulu tai -hymni vasta 1989, kun tuona vuonna  tehtyjen perustuslain muutosten yhteydessä omana pykälänään (75. §) vahvistettiin, että Unkarin kansallislaulu on Ferenc Kölcseyn Himnusz-runo, jonka Ferenc Erkel on säveltänyt.