25.3.kerrottiin uutisissa, että seuraavana päivänä (26.3.) tulee hallituspuolueiden ehdotuksesta parlamentin käsittelyyn valuuttavelallisille annetun lainajärjestelyjä koskevan moratorion pidentäminen kahdella kuukaudella eli toukokuun 2013 loppuun. Valtiovarainvaliokunnan, országgyűlési gazdasági bizottság, lausunto asiasta oli myönteinen, myös MSZP ja Jobbik osallistuvat asian käsittelyyn. Myös Unkarin Pankkien etujärjestö, Pankkiyhdistys, Bankszövetség, tukee järjestelyä. Kaikki osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että mahdollisimman monen valuuttavelallisen olisi harkittava siirtymistä valuuttalainojensa hoidossa lainanhoitojärjestelyyn, joka perustuisi kiinteisiin valuuttakursseihin, árfolyanmgát. Tähän asti huhtikuusta 2012 lähtien tarjottua mahdollisuutta on hyödyntänyt 1/3 valuuttavelallisista eli 133000 asiakasta.
Fideszin parlamenttiryhmän puheenjohtajan Antal Rogánin mukaan tarjottua mahdollisuutta hyödyntäneet valuuttavelalliset ovat säästäneet tammikuuhun 2013 mennessä 6 mrd. forinttia. Siksi myös jäljellä olevan 2/3 olisi syytä hyödyntää tarjottua mahdollisuutta. MSZP:n mukaan menettely ei kohdistu ongelman syihin: forintin kurssikehitys tulisi vakauttaa, suunniteltu menettely vain pitkittää ongelman ratkaisua. Jobbik-puolueen käsityksen mukaan ”kiinteiden kurssien soveltamisen asemesta maasta olisi lakaistava ulos ne pankit, jotka käyttäytyvät kuin iilimadot”. – Pankkiyhdistyksen kokoamien tietojen mukaan kuukausittain 10000 –15000 asiakasta tiedustelee lainaehtojensa muuttamista siten, että sovellettaisiin kiinteitä valuuttakursseja, árfolyamgát ja etujärjestö suosittaa siirtymistä kiinteisiin kursseihin. Sveisin frangeina otetut lainan lyhennykset ovat árfoluyamgát-menettelya hyödyntäville päivän kurssiin verrattuna 39 % edullisempia ja eurolainat 22 % edullisempia. Unkarin ”pankkitarkastusviraston”, Pénzügyi szervezetek állami felügyelete, mukaan asiakas voi hyötyä asiasta useita satojatuhansia forintteja, tähänastinen hyöty on keskimäärin 45000–50000 forinttia.
Monien unkarilaisten oikeudentuntoa on loukannut valuuttavelallisten kohtalo, joka on heittänyt varjon myös maassa toimivien ulkomaalaisopmistuksessa olevien pankkien ylle. Valuuttavelalliset ovat käynnistäneet helmikuussa myös oikesjuttuja pankkeja vastaan. Niiden tarkoituksena on osoittaa, että pankit ovat rohkaisseet asiakkaitaan ottamaan valuuttalainoja, mutta eivät ole riittävän selkeästi kertoneet niihin liittyvistä riskeistä, jotka sittemmin forintin epäedullisen kurssikehityksen seurauksena ovat realisoituneet.
Helmikuun puolivälissä maassa oli mielenosoituksia, joiden tarkoituksena oli vedota maan hallitukseen, samalla pyrittiin osoittamaan, miten kyseenalaista pankkien toiminta oli ollut. Seuraukserna oli kansalaisten ja perheiden joutuminen ”velka-ansaan”. Mielenosoittajilla oli kylttejä, joissa luki: ”Nem engedünk a bankok szorítasokra!” (Emme alistu pankkien pakkovaltaan!; ”Devízahitel – csalás” (valuuttalaina on petos) tai Minden szerződés semmis! (Jokainen lainasopimus on mitätön!). Hallituspuolueet käyttivät hyväkseen tilannetta ja syyttivät Gyurcsányn ja Bajnain hallituksia ”pankkiirien hallituksiksi”, bankárkormányok, jotka olivat saattaneet ½ miljoonaa unkarilaista petoksen uhreiksi ja tilanteeseen, jossa 170000 perhettä uhkasi häätö. – Samoissa uutisisa kerrottiinkin Budapestin kaakkoispuolella sijaitsevista Ócsan vuokra-asunnoista, alueesta, joka on kuluneen puolen vuoden aikana rakennettu kotinsa menettäneille valuuttavelallisille. 80:een pientaloon oli kuitenkin 558 hakemusta, joten Ócsai lakópark on vain ele, ei ratkaisu ongelmaan.
Uutisen pääasiallinen siältö oli kuitenkin se, että valuuttavellallisten tuli käyttää hyväkseen lakia, joka mahdollisti siirtymisen kiinteisiin valuuttakursseihin, árfolyamgát, Sveitsin frangeina, Japanin jeneinä tai euroina otettujen lainojen osalta. Valtio ja pankit jakaisivat kurssierotuksen keskenään: valtio – velallisen asemesta – maksaisi pankeille puolet kurssimuutosten tuottamasta laskennallisesta tulosta, mutta toinen puoli jäisi pankkien tappioksi. – Keskeiseksi uutisissa nousi ajatus, että oli pidennettävä sitä määräaikaa eli moratoriota, jonka kuluessa velallisten olisi sovittava siirtymisestä lainanhoidossaan kiintesiin valuuttakursseihin. Fideszin edustaja ilmoitti, että puolue tekisi kaiken voitavansa asiassa. Jobbik-puolueen edustaja vaati perusteellista selvitystä siitä, miten kuluneen 22 vuoden aikana tähän tilanteeseen oli tultu.