6. lokakuuta, kansallinen surupäivä

6.10 1849 on niitä Unkarin historian merkkipäiviä, jotka on muistettava vaikka vihkipallin päällä. Tuonauona päivänä vuonna 1849 teloitettiin Aradissa (nyk. Romaniassa) 12 Unkarin vallankumousarmeijaa johtanutta kenraalia ja yksi eversti, jotka on myöhemmin tunnettu nimellä Aradin veritodistajat, Aradi vértanúk. Samanaikaisesti näiden 13 upseerin kanssa teloitettiin Pestissä Unkarin 1. parlamentaarisen hallituksen pääministeri, kreivi Lajos Batthyány. Unkarilaiset joukot olivat antautuneet lähes kaksi kuukautta aikaisemmin,13.8. Világosissa (rom. Şiria) venäläisen ruhtinas Paskevitšin johtamille venäläisjoukoille, minkä jälkeen Itävallan armeija kenraali Haynaun johdolla aloitti rangaistusoperaationsa, jotka päätyivät vihdoin lokakuun alussa Unkarin sotavoimien ylimpien upseerien joukkoteloitukseen.

Lauantain uutisissa kerrottiin muistopäivän vietosta kotona ja naapurimaissa: Budapest sekä Rátot, Vasin lääni, Unkarissa, Felvidékin Fülek, Fiľatovo (nyk. Slovakiassa) Vajdaságin Elemér, Елемир (nyk. Serbiassa) ja Nagyszőlős, Виноградів (nyk. Ukrainassa). LOkakuun 6. päivä on Orbánin I:n hallituksen päätöksellä kansallinen surupäivä, nemzeti gyásznap vuodesta 2001.

Kansallisessa tilaisuudessa Budapestissa muistettiin nimenomaan pääministeri Batthyánya. Tialaisuudessa esiintyi pääministeri Orbán ja paikalla oli yleisön ohella mm. Unkarin historiallisten kirkkokuntien edustajat sekä Budapestiin akkreditoitua diplomaattikuntaa. Tilaisuus jatkui Fiumei útin hautausmaalla, Kerepesi temető, Batthyányn mausoleumin luona, jossa puhui mm. kansallisten voimavarojen ministeri Zoltán Balog. Länsi-Unkarin Vasin Läänin Rátotissa juhlapuhujana oli presidentti Áder. Rátot oli valittu nimenomaan siksi, että paikkakunnalla on muistopuisto, johon Ferenc Deákin, unkarilaisten passiivisen vastarinnan arkkitehdin kerrotaan 1861 istuttaneen 13 tammea Aradissa teloitettujen muistoksi. Áderin mukaan vapaustaistelussa ei 1800-luvun lopun tapahtumien valossa ollut niinkään kysymys hallitsijan syoksemisestä vallasta vaan porvariston noususta sääty-yhteiskunnan johtavaksi elementiksi. Fidezin parlamenttiryhmän puheenjohtaja ja Budapestin V kaupunginosan pormstari Antal Rogán oli puolestaan puhujana tilaisuudessa, jossa laskettiin seppeleet Batthyanyn muistomerkille, jossa palaa ikuinen tuli.

MSZP puolestaan kunnioitti vapaustaistelussa henkensä menettäneen n. 70 upseerin, joista Aradissa teloitettiin Ernő Kiss ja Vilmos Lázár, sekä lähes 200 sotilaan muistoa, jotka kaikki olivat syntyperältään armenialaistaustaisia. (Näin puolue muistutti Armenian ns. Safarov-jutussa elokuussa Unkarin hallitukselle esittämistä vastalauseista.) – Serbian Elemér oli epäilemättä valittu muistotilaisuuden paikaksi juuri siksi että kenraali Kiss oli syntynyt siellä. Ukrainassa tilaisuus järjestettiin Nagyszőlősissä siksi, että kaupunki on Unkarin parlamentin ylähuoneen puhemiehenä 1849 toimineen Zsigmond Perényin syntymäkaupunki. Perényi teloitettiin Pestissä 1849, sillä hän oli ylähuoneen puhemiehenä allekirjoittanut huhtikuussa 1849 annetun Unkarin Itsenäisyysjulistuksen.