Sukoró-oikeudenkäynti alkoi 7.1.2013

Sukoró on pieni 1300 asukkaan kylä, joka on kasvanut nopeasti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Kylän keskusta on 3–4 km:n päässä Velence-järvestä, Velencei-tó. Kasvuun on vaikuttanut mm. M7-moottoritie, joka kulkee järven ja kylän keskustan välitse. – Sukorósta sadantuhannen asukkaan Széksfehérváriin, Fejérin läänin pääkaupunkiin, on vain reippaat kymmenen kilometriä ja Budapestiin vastaavasti runsaat nelisenkymmentä kilometriä, mutta moottoritie vie lounaaseen, Kroatian ja Slovenian kautta Italian Triesteen Adrian meren rannalle saakka.

Otsikoissa ja mm. M1:n uutisissa Sukoró ei kuitenkaan ole viime vuosina ollut sijaintinsa vaan Sukoróon suunnitellun King’s City -kasinohankkeen takia. Ulkomainen sijoittaja- ryhmä halusi perustaa Velence-järven rantaan Sukoróon kansainvälisen tason pelikasinon hotelleineen ja muine palveluineen. Kasinoalueen rakentaminen edellytti kuitenkin tarvittavan maa-alueen hankkimista yhtiön nimiin. Sijoittajien mielimä maa-alue oli kuitenkin valtion omistuksessa. Sijoittajat halusivat Sukorón alueen nimiinsä antamalla tilalle omistamiaan alueita Pilisistä ja Albertirsasta, jotka sijaintinsa ja yhteyksiensä takia eivät kyenneet kilpailemaan Sukorón kanssa.

Kun kysymys oli Unkarin valtion hallussa olevasta maa-alueesta, unkarilaisena neuvotteluosapuolena olivat valtionomaisuudesta vastaava Nemzeti Vagyonkezelő Zrt. ja valtiovarainministeriön ao. valtiosihteeri. Maakaupat tehtiin Gyurcsányn 2. hallituksen aikana. Tutkintapyynnön tehdyistä maakaupoista ja niihin mahdollisesti liittyvistä väärinkäytksistä ja valtiolle aiheutuneesta taloudellisesta menetyksestä teki poliisille lokakuussa 2009 András Schiffer, joka 1980-luvun lopussa oli jutussa mukana olevien poliitikkojen lyhytaikainen liittolainen tai yhteistyökumppani ja joka edellisvuonna 2008 oli perustanut uuden puolueen LMP:n. Koska alustavissa neuvotteluissa oli ollut mukana myös silloinen pääministeri Gyurcsány ja valtiovarainministeri Bajnai, on asian tutkinta kerättänyt suurta mielenkiintoa ja monet odottivat korkean tason poliittista skandaalia.

Nemzeti nyomozó irodan suorittaman tutkinnan jälkeen syytteet nostettiin lopulta viittä henkilöä vastaan. Keskeisimmän syytteen mukaan Pilisin ja Albertirsan maa-alueet oli huomattavasti ylihinnoiteltu ja vastaavasti Sukorón alue alihinnoiteltu, mikä teki vaihtokaupasta sijoittajille erityisen edullisen. Asianomaiset olisivat näin aiheuttanbeet valtiolle taloudellista vahinkoa. Mikäli maaomaisuuksien vaihtoa koskeva sopimus saa lainvoiman (senkin osalta on oikeusjuttu menossa), valtio kärsisi tutkinnan mukaan yli mijardin forintin vahingon. Syytettyjen penkillä on valtionomaisuuden ralisoinnista vastaavan yhtiön, Nemzeti vagyonkezelő Zrt, tuolloinen pääjohtaja ja apulaisjohtaja, valtiovarainministeriössä ao. asioista vastannut valtiosihteeri, maa-alueiden arvioinnista vastannut arvioija sekä prosessissa mukana ollut lakimies.

Tuolloinen pääministeri ja silloinen valtiovarainministeri sen sijaan välttyivät syytteiltä, sillä tutkinnassa ei löytynyt todisteita heidän osallisuudestaan. Ensimmäisessä käsittelyssä syytetyt ilmoittivat pitävänmsä itseään syyttöminä. Jutun käsittely szolnokilaisessa oikeusistuimessa vie kaksi kuukautta ja syyttäjä on varautunut kuulemaan sataa todistajaa.